Seppänen sai aikaan, että Rkp:n kannatus putosi melkein puoli prosenttia tammikuussa.
Jahka kansa saa tietää, mitä Erik Geber kirjoitti Svenska Kulturfondenin lukiotutkimuksessa Sipoon suomenkielisistä, putoaa rkp toisen puoli prosenttia.
Geber kiirjoitti, että "Sipoon suomenkielisillä ei ole kulttuuriperintöä".
Jahka kansa saa tietää, mitä Erik Geber kirjoitti Svenska Kulturfondenin lukiotutkimuksessa Sipoon suomenkielisistä, putoaa rkp toisen puoli prosenttia.
Geber kiirjoitti, että "Sipoon suomenkielisillä ei ole kulttuuriperintöä".
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ratkaisevaa on PS:n kannatus. Mokoman sirpalepuolueen kannatuksen promilevaihteluilla ei sinänsä ole merkitystä, vaan Kokoomuksen, jonka RKP on ostanut taskuunsa.
Ruotsinkieliset lukiolaiset loistavat kielissä, reaaliaineissa vaikeaa
30.01.2013 15:25
Ruotsinkieliset ylioppilaat ovat suomenkielisiä etevämpiä kielissä. Sen sijaan joissakin reaalikokeen aineissa ruotsinkielisillä on ylioppilaskokeessa selviä vaikeuksia, ilmenee Svenska kulturfondenin teettämästä tutkimuksesta.
Emeritusopetusneuvos Erik Geberin tekemässä tutkimuksessa selvitettiin ruotsinkielisten lukiolaisten menestystä ylioppilaskokeessa vuosina 2007–12.
Ruotsinkieliset lukiolaiset ovat tutkimuksen mukaan merkittävästi suomenkielisiä parempia kielissä, erityisesti englannissa ja toisessa kotimaisessa, joka ruotsinkielisillä on suomi.
Matematiikassa suomen- ja ruotsinkieliset menestyvät suunnilleen yhtä hyvin, mutta pitkää matematiikkaa lukevien ja sen kirjoittavien osuus on ruotsinkielisten keskuudessa pienempi kuin suomenkielisillä. Se voi johtaa pulaan ruotsinkielisistä huippumatemaatikoista ja matematiikanopettajista, Geber arvioi.
Ruotsinkielisten tulokset ovat viime vuosina selvästi parantuneet aiemmin melko heikossa fysiikassa. Tulokset ovat kuitenkin suomenkielisiä merkittävästi heikompia uskonnossa, filosofiassa, psykologiassa, maantiedossa ja kemiassa.
– Suuret erot ovat vaarallisia, koska suomenkieliset opiskelijat saavat paremmat lähtöpisteet korkeakouluihin, ja kapea ruotsinkielinen huippu joutuu ahtaalle kilpailussa.
Geberin mielestä yksi lääke erojen tasoittamiseen olisi kielimuurin ylittävä yhteistyö ja opetuksen resurssien hyödyntäminen. Käytännössä sen mahdollisuudet riippuvat oppilaiden halusta ja kyvystä valita toisella kotimaisella kielellä järjestettäviä kursseja.
Sukupuolten ero on suuri
Äidinkielessä ruotsinkieliset ja suomenkieliset menestyvät suunnilleen yhtä hyvin. Yksilöiden erot ovat ylipäänsä suurempia kuin koulujen ja kieliryhmien, ja erityisesti pienissä lukioissa tulokset vaihtelevat vuodesta vuoteen.
– Paljon suurempi yhteinen ongelma on sukupuolten välinen suuri ero tuloksissa, Geber selvittää.
Tyttöjen koetulokset äidinkielessä ovat tutkimuksen mukaan keskimäärin melkein kokonaisen arvosanan verran poikia parempia. Sillä on vaikutusta myös reaalikokeen tuloksiin.
(MTV3–STT)
"Geberin mielestä yksi lääke erojen tasoittamiseen olisi kielimuurin ylittävä yhteistyö ja opetuksen resurssien hyödyntäminen. Käytännössä sen mahdollisuudet riippuvat oppilaiden halusta ja kyvystä valita toisella kotimaisella kielellä järjestettäviä kursseja."
Geberin mielestä vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Otetaanpa ote kirjoituksesta, joka luonnehtii sitä vanhaa hyvää konstia erojen tasoittamiseksi.
"Helsingin sanomien keskusteluissa peruskoulun syntyprosessissa mukana ollut Asseri Joutsimäki kertoi pakkoruotsin todellisen syyn:
"Alkujaan pakkoruotsin perusteena oli ruotsinkielisten tasa-arvovaatimus, mikä kuulostaakin jalolta: Vähemmistön oppilaiden rasitteena (handicap) olevan suomen oppimisen pakon tulee heijastua samanlaisen rasituksen ylläpitämisenä suomenkielisten oppilaiden oppiaineisiin kaikille pakollisena ruotsina. Ei siis mikään kielipoliittinen, vaan puhdas valtapoliittinen syy. Kaikki muut myöhemmin esitetyt syyt ovat tekosyitä.
"Peruskoulu 5 vuotta-seminaarissa" Jyväskylässä vuonna 1977 esitti kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja em. yhdenvertaisuusvaatimuksen puhujapöntöstä sitä täsmentäen: "Jos suomenkielisillä oppilailla ei ole tällaista rasitetta, he voivat opiskella jotain tärkeämpää ainetta ja saavat ansiottoman edun ruotsinkielisiin ikätovereihinsa nähden". Hän lisäsi käytäväkeskutelussa minulle suoraan: "Ymmärrät itsekin, että jos pakkoruotsi poistetaan, ei kestä kauan, kun kaikkien suurten firmojen johtajien nimet ovat suomenkielisiä"."
"Geber kiirjoitti, että "Sipoon suomenkielisillä ei ole kulttuuriperintöä". "
Se nyt tosin ei ole niinkään kielestä, vaan enemmänkin sosiaaliluokasta riippuvaa, kuten Geber myös toisaalla tutkimuksessaan toi esille. Tämä on myös täysin itsestäänselvää sellaiselle ihmiselle jolla on jotain korviensa välissä.
>>Ruotsinkieliset lukiolaiset ovat tutkimuksen mukaan merkittävästi suomenkielisiä parempia
Ovathan he parempaa ainesta, sen tiesi jo Freudenthalkin.
Ruotsinkielisillä on omat tarkastajat...