Nyt jokainen vaatii tällä siunaamalla sekunnilla narsistia käyttäytymään kuten ihmisten oletetaan ja toivotaan käyttäytyvän!!!
Kukaan ei hyväksy yhdeltäkään narsistilta minkäänlaista vittumaisuutta, tai suhde jää siihen paikkaan!!!!
Omaisuuksilla, lapsilla tai muulla kamalla, joilla narsisti vedättää suhdetta jatkumaan, ei suostu tästä hetkestä lähtien kukaan pokkuroimaan ja vaipumaan narskun kengän liiskattavaksi!!!!
Nyt yhdytään kaikki vastustamaan sairaita narskuja ja lempataan ne elämästämme helvetin kuuseen yhdessä tuumin!!!
Joku tolkku on tuollekin sairaudelle löydyttävä!!!!
Mistään ja kenenkään elämästä tule yhtikäs mitään alistumalla jonkun "muka" pääpipisen elämää miellyttämään!!!
Muistakaa tämä, periksi ei narsismille anneta!!!!!!!
Kukaan ei hyväksy yhdeltäkään narsistilta minkäänlaista vittumaisuutta, tai suhde jää siihen paikkaan!!!!
Omaisuuksilla, lapsilla tai muulla kamalla, joilla narsisti vedättää suhdetta jatkumaan, ei suostu tästä hetkestä lähtien kukaan pokkuroimaan ja vaipumaan narskun kengän liiskattavaksi!!!!
Nyt yhdytään kaikki vastustamaan sairaita narskuja ja lempataan ne elämästämme helvetin kuuseen yhdessä tuumin!!!
Joku tolkku on tuollekin sairaudelle löydyttävä!!!!
Mistään ja kenenkään elämästä tule yhtikäs mitään alistumalla jonkun "muka" pääpipisen elämää miellyttämään!!!
Muistakaa tämä, periksi ei narsismille anneta!!!!!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minulle ainakin selvisi hänen olleen oikea narsisti vasta terapiassa ja olen ymmärtänyt, että oikean narsistin uhrit yleensä tajuaa sen vasta suhteen jälkeeen ja pelkän narsistisen ihmisen uhrit suhteen aikana.
Suuri osa meistä on epäillyt olevansa itse narsisti,
Hän ei joustanut ikinä pienessäkään asiassa, mutta pidin sen johtuvan vain sen vaikeasta lapsuudesta ja itsekkäästä äidistä.
häntä aina "sorrettiin" ulkopuolisten toimesta ja se vain lisäsi halua suojella häntö. Hänestä paistoi läpi kiukutteleva pikkulapsi, joka tuntui suloiselta ja jonka halusin hoivata terveeksi, korvata kaikki "vääryydet".
Kaikki jakautui epäsuhdasti kotona... mutta se mitä ajattelin tekovaiheessa, muuttui puhevaiheessa... keskustelun jälkeen syyllisyys omasta "itsekkyydestä" ja "pikkumaisuudesta", Hän puhui yön päiväksi, se väkivaltakin kääntyi aina itsesyyttelyyn "miksi minun piti sekin sanoa, olisi minun pitänyt ymmärtää, että se suuttuu... oma vika, eikä hän tarkoittanut sitä..."
Se sisäinen pakko nähdä hänessä hyvää, se sisäinen pakko nostaa hänet jalustalle... ja ennen kaikkea se sisäinen pakko löytää syy kaikkeen omasta itsestään...
Kyllä minä nyt allekirjoittaisin tuon, mutta silloin kun olin suhteessa narsistin kanssa, niin en tiennyt olevani narsistin kanssa.
Tiesin voivani huonosti, oireilevani, mutta en tiennyt miksi.
Olen kyllä eri mieltä siitä, että narsistin kanssa tajuaa olleensa vasta jälkikäteen. Joskun kohdalla varmaan näin onkin, muttei läheskään aina. Ainakin itse aloin jo suhteen alkuaikoina ihmettelemään asioitten yht´äkkistä käännöstä päälaelleen ja aloin ottaa asioista selvää. Onneksi toimin ripeästi, sillä myöhemmin olisin tuskin enää pystynytkään reagoimaan. Luulisin, että ne jäävät suhteeseen jotka tajuavat liian myöhään ja ovat jo liian alistettuja ja väsyneitä jaksaakseen irtautua otteesta.
Aloittajan kanssa olen valmis nousemaan kapinaan. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään!!!
Minä en tiennyt narsismista mitään avioliittomme aikana. MIes oli mitä ihanin, ihmettelin hänen ailahtelevaisuuttaan alusta asti vaikka se ei ihmeemmin suhteeseemme vaikuttanutkaan, koska olin itse niin sopeutuvainen. Vasta kun hän petti minut ja jouduin kohtaamaan kakkosen joka kertoi itsensä ja lastensakin epäilleen miestä narsistiksi koska oli niin ailahtelevainen ja kiukkunen. (Oli esitellyt miehen lapsilleen)Vaikka toisaalta hän syytti minum iehen kiukusta koska hänen mielestä minun olisi pitänyt päästää irti. Mies itse ei kylläkään ollut halunnut päästä irti vaan halusi elää kanssani. NOh kakonen alkoi laittaan minulle informaatiota narsismista. säikähdin koska löysin paljon aisoita jotka täsmää muttta kun siellä oli myös aisoita jotka täsmäsi minuunkin. Joten en voi mitenkään sanoa miehen olevan narsisti.
Kolmen taisteluvuoden jälkeen erosimme ja he saivat toisensa niin ihme ja kumma nyk ykköstynen kakkosen mielestä nyt olenkin minä se narsisti. Ihmeellistä mutta noin ne asia tjoidenkin mielessä muuttuu. Mutta eikö yleensä ole niin että se joka haukku toisia narsistksi on sitä itse.
Minua ei enää haittaa pätkääkään mitä haukkuu ja kenelle. Luulen että olen jo tähän ikään mennessä osottanut mikä oikeasti olen ja mikä en ole.
Narsisimi nimittelystä on jotenkin tullut muoti-ilmiö. Tuolla uskottomuus pastalla nimitellään jatkuavsti toisia narsistksi. Nimittelijät eivät vain tiedä että tuo toiminta on verrattavissa kunnianloukkaukseen.
Tuskimpa olet narsisti, koska epäilet sellainen olevasi.
Normaalillakin ihmisellä on narsistisia puolia, mutta todellinen narsisti ei niitä nää, vaikka niitä hieroisi hänen naamaansa. Sitäkin ollaan kokeiltu, parempi jatkaa matkaa.
Miehesi ei välttämättä ollut narsisti, ailahtelevaisuus sopii paremmin muihin mielenterveysongelmiin kuin narsismiin. Yhtä kaikki... sinun on parempi olla ilman ihmistä, jolla on mielenterveysongelma.
Olen huomannut saman, ne kriteerit täyttyvät helposti kun entinen puoliso katsoo niitä ja eihän ne kriteerit niin toimi.
Jos olet sitä mieltä, että hänellä on ollut aitoja tunteita niin se sulkee sen narsistin pois.
Narsistit on enemmän on off tyyppejä, eli ihminen, jolle on vaikea päästää edellisestä irti, vaikka uusi on jo tulossa, niin sekin kuulostaa muulta kuin narsistilta.
Yhtä kaikki, ole onnellinen vapaudestasi :)
Narskussa ilmenee heti erittäin outoja kummallisuuksia, joita vähän miettii, mutta antaa mennä läpi seulan, kuin olisin itse kokenut jonkinlaisen harhan.