Eipä ole tullut vastaan ihmistä joka pystyy sanomaan että on parantunut skitsofreniasta. Missäs ne henkilöt luuraa? Se on totta että yhteiskunta kyllä pitää skitsofreenikot elossa koska se on valtavan tuottosaa lääketeollisuudelle, neuroleptit menee kaupaksi ja ovat älyttömän kalliita. Lisäksi skitsofreniasta ei voi parantua lääkkeiden avulla vaan ainoastaan korjaamalla kaikki emotionaaliset ongelmat itsestään ja minäkuva uusiksi. Mitä niille parantuneille skitsofrenia potilaille tehdään? Heitetäänkö ne pakkohoitoon ilman syytä ja kerrotaan että "psykoosi" iski taas vai tapetaanko ne jonkun vajan takana poliisit mukana juonessa?
mitä tehdään parantuneille skitsofrenia potilaille?
testivoittaja11
6396
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En ole koskaan nähnyt parantunutta skitsofreenikkoa.
http://www.youtube.com/watch?v=qxDXosEdr8Y 1:53 kohdalla oleva ukko sanoo sairastaneensa skitsofreniaa kymmenen vuotta ja että on nyt oireeton ja lääkkeetön. Harmi ettei koko haastattelua ole saatavilla.
Netistähän noita parantumistarnoita löytyy, tiedä häntä tosin ovatko totta. Sillä liian usein kun skitsofreenikko vakuuttaa parantuneensa se tarkoittaa että on entistä syvemmällä taudissaan. Tosin on vieläkin epävarmaa mitä koko tauti on. Ei tiedä luottaakko psykeihin vai skitsoihin, psykiatrit ovat tosin vaarallisempia koska heillä on voima määrätä myrkyllisiä ja elämää pilaavia lääkkeitä. Erittäin harva skitso on vaarallinen eikä yleensä halua satuttaa muita.
Onhan niitä parempia jaksoja joka skitsofreenikon elämässä. Välillä on parempia aikoja ja sitten niitä huonompia jolloin sairaus uusii. Tällaiset paranemisvaiheet eli akuuttien aikojen väliajat voivat vaikuttaa aivan siltä että potilas on parantunut, mutta olen kuitenkin vähän sitä mieltä että varsinkin ittelläni niin ne psykoosien aiheuttamat ajatuksien vääristymät ja uskomukset niin niitä on silloin väliaikoina hieman hankalampi kieltää olemasta lukuunottamatta myöskään niitä kaikkia kognitiivisia ym. häiriöitä jotka psykoosit voivat aiheuttaa jos tauti on edennyt hyvin pahaksi. Eli vähän skeptinen olisin väittäessä että siitä täysin paranee mutta voihan niitäkin olla. Itseäni en lukisi niihin parantuneisiin vaikkakin olen nykyisin sitä mieltä että enää ei tule sitä rajua psykoosia. Olen saanut tavallaan rauhan elämääni enkä enää usko psykoosien uudistumiseen. Mutta varma en voi olla tietenkään. Aina psykoosi on tullut silloin kun sitä on vähiten odottanut, ihan puun takaa. Aina se on ollut jollain lailla edellisiin verraten erilainen kokemus. No mutta näin mulla...
Kun luovuttaa siitä paranemisen haaveesta voi saada paremman elämisen.Mulla psykoosit uusineet n. vuoden puolentoista välein, ja nyt on ns. parempi kausi. Jonka toivon tietysti jatkuvan, mutta skeptisenä ajattelen tietysti että kevät tulee, purot solisee ja tadaa, löydän itseni taas psykoosista. Ne tosiaan on mullakin aikas erilaisia joka kerta, mutta liittyvät aina läheisesti ihmissuhteisiin. Tossa alotuksessa oli ihan oikein että lääkkeillä ei paranneta ihmisiä, pidetään korkeintaan onnistuessaan oireet vähäisinä, mutta mullakaan ne ei estä jos joku ihmissuhdekuvio tulee mukaan, psykoottistasoista ajattelua. Ne ongelmat on niin vahvasti emotionaalisia. Ja yritän tietysti nyt saada ne ongelmat rauhoittumaan, pitkä kipeä tie on niitä ratkaistu ja paljon on vielä ratkaisematta, niitä pystyy ratkaisemaan ainoastaan ihmisten parissa elämällä ja se aiheuttaa kaikista pahiten myös samalla oireita. Ja tästä asiastahan ei avauduta ihan niin helposti esim, facebookissa kun ramapautuneesta selästä, ymmärryksestä puhumattakaan ;) Hassuinta on mulla se, että vaikka olen ns. hulluina kausina päivitellyt kaikenlaista, niin kukaan asiasta tietämätön tai ihmiset joiden kanssa olen puhunut ei huomaa musta sairautta ja jos jollekin kerron se tulee ihan puuntakaa. Kauheesti en kuitenkaan viitti huudella, mitä nyt olen selittämättömistä syistä välillä sairaslomalla, ja hyvin yksinäinen niinä kausina.
Moi, kerroit tuossa että uudet tai/ja läheiset ihmissuhteet laukaisevat psykoottitasoista ajattelua ja saattaa johtaa jopa psykoosiin asti. Itselläni on nyt pari uutta ihmistä tullut elämääni. Huomaan selkeästi että alan ajattelemaan kaikkia pahimpia mahdollisia skenaarioita. Mieleni kehittää monimutkaisia harhaluuloja ja vainoharhoja. Ihan kuin tietäisin MUKA mitä niiden päässä liikkuu. Eilen juuri huomasin että tää on taas tätä sairautta ja pitää taas alkaa ajattelemaan faktojen pohjalta. Onneksi en tehnyt mitään tyhmempää tai nolannut itseäni liian pahasti. :D Jos nuo harha-ajatukset saa pidettyä kurissa niin ei sitä psykoosia voi tulla.
Skitsofreniasta voi parantua. Sairaus tosin uusiutuu herkästi, mutta paranemis mahdollisuudet ovat usein hyvät, jos itse sitoutuu hoitoon ja on valmis ottamaan avun vastaan. Tämä on usein se vaikein osuus.