Vain korkoja 25 vuotta

Näinhän esim. ruotsissa toimitaan........suomessa on taas totuttu maksamaan lainaaa perse ruvella. Kumpi sitten parempi, en tiiä :)

kumpi parempi kirjoitti:

Näinhän esim. ruotsissa toimitaan........suomessa on taas totuttu maksamaan lainaaa perse ruvella. Kumpi sitten parempi, en tiiä :)

Ruotsin mallissa on pienempituloistenkin helpompi saada omistusasunto ja myös elää siihen ottamansa velan kanssa. Tässä mallissa määrääväksi tekijäksi tulee lainan korkokulut joiden on oltava siedettävällä tasolla suhteessa tuloihin. Eihän se nyt niin paha asia ole jos vähän realikorkoakin pitää maksaa, itse asiassa niin se aina pitäisikin mennä, negatiivinen realikorko on jo voittoa tyhjästä. Tässä mallissa asuntovelka siis sulaa inflaation verran.

44455566666666666666 kirjoitti:

Ruotsin mallissa on pienempituloistenkin helpompi saada omistusasunto ja myös elää siihen ottamansa velan kanssa. Tässä mallissa määrääväksi tekijäksi tulee lainan korkokulut joiden on oltava siedettävällä tasolla suhteessa tuloihin. Eihän se nyt niin paha asia ole jos vähän realikorkoakin pitää maksaa, itse asiassa niin se aina pitäisikin mennä, negatiivinen realikorko on jo voittoa tyhjästä. Tässä mallissa asuntovelka siis sulaa inflaation verran.

Lue lisää

Joo, paitsi, etta tama on mennyt tietysti asuntojen hintoihin. Nyt aletaan olla sellaisessa tilanteessa, etta nuorten olisi otettava sellaisia asuntolainoja etteivat he pysty edes korkoihin.

Tyhmiä nuo pankkiirit kun eivät ole tuota porsaanreikää hoksanneet.

4747457474744 kirjoitti:

Tyhmiä nuo pankkiirit kun eivät ole tuota porsaanreikää hoksanneet.

Pankkiirit eivät niin paljon inflaatiota edes noteraa sillä he vetävät välistä mariginaalinsa ja palvelumaksunsa eivätkä laita omia varojaan likoon. Pankkiireille riittää kun saa numerot täsmäämään ja mahdollisimman paljon voittoa viivan alle, mikä voitto on näin mennen pankkiirille aina ihan realituloa. Verottajakaan ei noteeraa inflaatiota vaikka se siitä suoraankin verottaa arvonnousunimikkeelä, puhumattakaan näistä indeksitarkistusjuttujen merkityksestä. Inflaatio on siis aivan välttämätön asia jotta budjettialijäämät edes jossain tolkussaan pysyisivät.
Myös lähes kaikki n.s. sijoitusalan ammattilaiset sijoittelevat muiden varoja ja vetävät välistä palkkionsa mikä on heille aina kaikki realituloa. Nämä ammattilaiset höpisevät varojaan sijoittavalle tuotoista huomiomatta inflaatiota, ja vaikka tuotot olisivat pelkkää inflaatiopöhöä niin nämä ammattilaiset nostelevat palkkioitaan perustellen sitä sillä että ovat viisaita sijoituksia tehneet.

Omia varojaan sijottavalle inflaatio on aivan keskeisin parametri. Velkarahalla sijoittvalle on tärkeä asia velan koron ja inflaation välinen erotus eli realikorko.

44555666666666666666 kirjoitti:

Pankkiirit eivät niin paljon inflaatiota edes noteraa sillä he vetävät välistä mariginaalinsa ja palvelumaksunsa eivätkä laita omia varojaan likoon. Pankkiireille riittää kun saa numerot täsmäämään ja mahdollisimman paljon voittoa viivan alle, mikä voitto on näin mennen pankkiirille aina ihan realituloa. Verottajakaan ei noteeraa inflaatiota vaikka se siitä suoraankin verottaa arvonnousunimikkeelä, puhumattakaan näistä indeksitarkistusjuttujen merkityksestä. Inflaatio on siis aivan välttämätön asia jotta budjettialijäämät edes jossain tolkussaan pysyisivät.
Myös lähes kaikki n.s. sijoitusalan ammattilaiset sijoittelevat muiden varoja ja vetävät välistä palkkionsa mikä on heille aina kaikki realituloa. Nämä ammattilaiset höpisevät varojaan sijoittavalle tuotoista huomiomatta inflaatiota, ja vaikka tuotot olisivat pelkkää inflaatiopöhöä niin nämä ammattilaiset nostelevat palkkioitaan perustellen sitä sillä että ovat viisaita sijoituksia tehneet.

Omia varojaan sijottavalle inflaatio on aivan keskeisin parametri. Velkarahalla sijoittvalle on tärkeä asia velan koron ja inflaation välinen erotus eli realikorko.

Lue lisää

Siinäpä oli sellainen oppitunti tuhnun luiskaotsan alle, että meni vati nurin jo ensimmäisessä lauseessa.
Auts!

44555666666666666666 kirjoitti:

Pankkiirit eivät niin paljon inflaatiota edes noteraa sillä he vetävät välistä mariginaalinsa ja palvelumaksunsa eivätkä laita omia varojaan likoon. Pankkiireille riittää kun saa numerot täsmäämään ja mahdollisimman paljon voittoa viivan alle, mikä voitto on näin mennen pankkiirille aina ihan realituloa. Verottajakaan ei noteeraa inflaatiota vaikka se siitä suoraankin verottaa arvonnousunimikkeelä, puhumattakaan näistä indeksitarkistusjuttujen merkityksestä. Inflaatio on siis aivan välttämätön asia jotta budjettialijäämät edes jossain tolkussaan pysyisivät.
Myös lähes kaikki n.s. sijoitusalan ammattilaiset sijoittelevat muiden varoja ja vetävät välistä palkkionsa mikä on heille aina kaikki realituloa. Nämä ammattilaiset höpisevät varojaan sijoittavalle tuotoista huomiomatta inflaatiota, ja vaikka tuotot olisivat pelkkää inflaatiopöhöä niin nämä ammattilaiset nostelevat palkkioitaan perustellen sitä sillä että ovat viisaita sijoituksia tehneet.

Omia varojaan sijottavalle inflaatio on aivan keskeisin parametri. Velkarahalla sijoittvalle on tärkeä asia velan koron ja inflaation välinen erotus eli realikorko.

Lue lisää

Kaikesta päätellen et edes omista taikka ole ostanut asuntoa. Wannabee ostajakin kyllä olet.. Kyllä se siitä...

huh huh--- kirjoitti:

Kaikesta päätellen et edes omista taikka ole ostanut asuntoa. Wannabee ostajakin kyllä olet.. Kyllä se siitä...

Minuako tarkoitit. Olen ollut täysi-ikäisestä 20 vuotiaana osallisena myymässä perikunnan maatilaa. Siitä eteenpäin olen ostanut 6 kerrostaloasuntoa joista viimeksi yhden lähiulkomailta, yhden rivariasunnon ja yhden pientaloasunnon maaseudulta hehtaarien tontilla. Myynyt olen omistuksessani olleet kaksi kerrostaloasuntoa ja yhden rivarin sekä maaseutupientalon. 2 kerrostaloasuntoa on nyt omassa käytössäni ja kaksi vuokralla.

huh huh--- kirjoitti:

Kaikesta päätellen et edes omista taikka ole ostanut asuntoa. Wannabee ostajakin kyllä olet.. Kyllä se siitä...

Sekin vielä, jos ei sitä joku tiedä, niin pankit toimivat n.s. osittaisreserviperiaatteella. Ne eivät siis vain tallettajien rahoja eteenpäin lainaa, vaan kirjoittavat lainoja myös tyhjästä joita lainoja vastaan heillä on nämä reservit siis vain osittain. Myöskään tämä raha ei siis ole pankkiirin omaa rahaa, eikä pankkiirin sille inflaatiokompensaatioita tarvitse ajatella saatavan. Aikanaan sekin kuolettuu pois kun velan ottanut sen takaisin maksaa.
Julkinen valta perinteisesti levittää uutta rahaa(setelipainoilla tai vaikka velkarahaa) budjettivajeiden kattamiseen. Politikot siis jakelevat rahaa omilleen ja omiin törsäilyihinsä enemmän kuin mitä verottavat suoraan veroina, budjetista ne sossurahatkin vaikka ne ovatkin vain pieni osuus. Ennemmin tai myöhemmin tämä uusi kehiin talikoitu raha realisoituu inflaationa tai taloudellisena kasvuna, mikä on siis aivan välttämätön asia verottajalle ja budjettien vartjoille.
Pankkien tyhjästä luoma velkaraha aiheuttaa sekin inflaatiota. Mutta toisin kuin julkisen vallan kehiin talikoima raha tämä pankkien tyhjästä luoma velkaraha päätyy kuolettumaan numeraalisesti velkojen takaisin maksun yhteydessä. Jos julkinen valta ei tässä nykyisessä raha/pankki-systeemissämme puuttuisi pankkisääntelyineen ja myös setelipainoineen asiaan meillä todennäköisesti olisi äärimmäiset bisness-syklit, hurja nousukausi ja syvä lama vuorottelisivat. Pankkitalletuksistahan maksetaan myös korkoa. Ja kun tätä korkoa ei ole missään bittikirjoissa velkarahana, niin olisi se jo periaatteessakin mahdottomuus kuolettaa kaikkia velkoja korkoineen sen tilanteen jälkeen kun uusien lainojen myöntäminen olisi pantu jäihin eikä mistään muualtakaan systeemiin rahaa valuisi.
Mutta kyllä tästä inflaatiosta pankitkin hyötyvät, siinä mielessä kun se lisää paljon bisnestä rahavolyymeineen, ja ne velatkin sitten paremmin palautuvat pankkeihin kun konkurssejakin tulee vähemmän.

Inflaatiosta voi kyllä ihan oikeasti rikastua, mutta se ei helposti onnistuu kuin vain niille harvoille joilla on erityisen hyvät suhteet pankkeihin tai jotka saavat jotain valtion halpakorkoisia lainoja(mitä tietyt rälssit ainakin aiemmin saivat) Rikastuminen perustuu yksinkertaisesti siihen, että saadaan suuri ikilaina fiksatulla hyvin matalalla korkoprosentilla(negatiivisella realikorolla).Tietysti se kohde johon nämä rahat sijoittaa pitää sentään jotenkin olla arvonsa säilyttävä ja tuottoakin siitä sen verran että nyt ainakin ne korot siitä kuittaa.
Esimerkkinä tähän:
Aikanaan minä(silloin 20v) en saanut mistään pankista lainaa siihen millä olisin ostanut perikunnan maatilan(minulla itselläni oli siitä vain pieni osuus), en edes niillä silloin lähemmäs 10% koroilla. Lähettyvilläni asui 2 vuotta minua vanhempi maatalon poika jonka faija oli paikallisen Säästöpankin johtaja, ja hänelle säästöpankista laina(varmasti tosiedullinen) lähistöllä olleen 130ha maatilan lisämaaksi ostoon, joka maatila oli siinä myynnissä. Se oli ainutlaatuinen tilaisuus ja tilan hinta oli vuonna -73 vähän alta 400 tuhatta markkaa. Tilalla oli hyvää peltoakin jotain 46ha ja metsät ei mitään loppuunhakattuja.Tämä tilakauppa oli vuonna -73. Siihen sitten tuli hurjat devalvaatio/inflaatio-kierteet.

Minä olen omista lainoistani aina maksnut ainakin vähän realikorkoakin, ja näin se minusta pitäiskin mennä. Nykyinen raha/pankki-systeemi finanssipolitiikkoineen on kyllä minusta surkea rakennelma, mutta sen kanssa nyt vaan on elettävä.

77888899999999999999 kirjoitti:

Sekin vielä, jos ei sitä joku tiedä, niin pankit toimivat n.s. osittaisreserviperiaatteella. Ne eivät siis vain tallettajien rahoja eteenpäin lainaa, vaan kirjoittavat lainoja myös tyhjästä joita lainoja vastaan heillä on nämä reservit siis vain osittain. Myöskään tämä raha ei siis ole pankkiirin omaa rahaa, eikä pankkiirin sille inflaatiokompensaatioita tarvitse ajatella saatavan. Aikanaan sekin kuolettuu pois kun velan ottanut sen takaisin maksaa.
Julkinen valta perinteisesti levittää uutta rahaa(setelipainoilla tai vaikka velkarahaa) budjettivajeiden kattamiseen. Politikot siis jakelevat rahaa omilleen ja omiin törsäilyihinsä enemmän kuin mitä verottavat suoraan veroina, budjetista ne sossurahatkin vaikka ne ovatkin vain pieni osuus. Ennemmin tai myöhemmin tämä uusi kehiin talikoitu raha realisoituu inflaationa tai taloudellisena kasvuna, mikä on siis aivan välttämätön asia verottajalle ja budjettien vartjoille.
Pankkien tyhjästä luoma velkaraha aiheuttaa sekin inflaatiota. Mutta toisin kuin julkisen vallan kehiin talikoima raha tämä pankkien tyhjästä luoma velkaraha päätyy kuolettumaan numeraalisesti velkojen takaisin maksun yhteydessä. Jos julkinen valta ei tässä nykyisessä raha/pankki-systeemissämme puuttuisi pankkisääntelyineen ja myös setelipainoineen asiaan meillä todennäköisesti olisi äärimmäiset bisness-syklit, hurja nousukausi ja syvä lama vuorottelisivat. Pankkitalletuksistahan maksetaan myös korkoa. Ja kun tätä korkoa ei ole missään bittikirjoissa velkarahana, niin olisi se jo periaatteessakin mahdottomuus kuolettaa kaikkia velkoja korkoineen sen tilanteen jälkeen kun uusien lainojen myöntäminen olisi pantu jäihin eikä mistään muualtakaan systeemiin rahaa valuisi.
Mutta kyllä tästä inflaatiosta pankitkin hyötyvät, siinä mielessä kun se lisää paljon bisnestä rahavolyymeineen, ja ne velatkin sitten paremmin palautuvat pankkeihin kun konkurssejakin tulee vähemmän.

Inflaatiosta voi kyllä ihan oikeasti rikastua, mutta se ei helposti onnistuu kuin vain niille harvoille joilla on erityisen hyvät suhteet pankkeihin tai jotka saavat jotain valtion halpakorkoisia lainoja(mitä tietyt rälssit ainakin aiemmin saivat) Rikastuminen perustuu yksinkertaisesti siihen, että saadaan suuri ikilaina fiksatulla hyvin matalalla korkoprosentilla(negatiivisella realikorolla).Tietysti se kohde johon nämä rahat sijoittaa pitää sentään jotenkin olla arvonsa säilyttävä ja tuottoakin siitä sen verran että nyt ainakin ne korot siitä kuittaa.
Esimerkkinä tähän:
Aikanaan minä(silloin 20v) en saanut mistään pankista lainaa siihen millä olisin ostanut perikunnan maatilan(minulla itselläni oli siitä vain pieni osuus), en edes niillä silloin lähemmäs 10% koroilla. Lähettyvilläni asui 2 vuotta minua vanhempi maatalon poika jonka faija oli paikallisen Säästöpankin johtaja, ja hänelle säästöpankista laina(varmasti tosiedullinen) lähistöllä olleen 130ha maatilan lisämaaksi ostoon, joka maatila oli siinä myynnissä. Se oli ainutlaatuinen tilaisuus ja tilan hinta oli vuonna -73 vähän alta 400 tuhatta markkaa. Tilalla oli hyvää peltoakin jotain 46ha ja metsät ei mitään loppuunhakattuja.Tämä tilakauppa oli vuonna -73. Siihen sitten tuli hurjat devalvaatio/inflaatio-kierteet.

Minä olen omista lainoistani aina maksnut ainakin vähän realikorkoakin, ja näin se minusta pitäiskin mennä. Nykyinen raha/pankki-systeemi finanssipolitiikkoineen on kyllä minusta surkea rakennelma, mutta sen kanssa nyt vaan on elettävä.

Lue lisää

Voi että kun pitää kirjoitella väärin ja vielä selvin päinkin. No eipä se niin haittaa, kun tuskin tätäkään kukaan ainakaan ajatuksella lukee. Mutta kun tuo virhe tuli niin kekeisen tärkeään paikkaan niin korjaan sen tähän kuitenkin.
Se piti tässä menneä 'Pankkilainoistahan maksetaan myös korkoa. Ja kun tätä korkoa ei ole missään bittikirjoissa ....' eikä siis 'Pankkitalletuksistahan maksetaan myös korkoa.....'

77788888999999999999 kirjoitti:

Minuako tarkoitit. Olen ollut täysi-ikäisestä 20 vuotiaana osallisena myymässä perikunnan maatilaa. Siitä eteenpäin olen ostanut 6 kerrostaloasuntoa joista viimeksi yhden lähiulkomailta, yhden rivariasunnon ja yhden pientaloasunnon maaseudulta hehtaarien tontilla. Myynyt olen omistuksessani olleet kaksi kerrostaloasuntoa ja yhden rivarin sekä maaseutupientalon. 2 kerrostaloasuntoa on nyt omassa käytössäni ja kaksi vuokralla.

Lue lisää

Kiva kun elämässä on sisältöä.

Se on kuitenkin huomattava että asuntojen realiarvot laskevat niiden vanhetessa ja rapautuessa. Jo pelkkä vanhanaikaiseksi käyminen alentaa asunnon arvoa. Eli ei asuntoon otettu velka suhteessa asunnon arvoon koko inflaatiota vastaavasti pienene vaan se pienenee tässä suhteessa sen verran mitä asunnon arvo alenee vähemmän kuin rahan arvo. Asunnon arvohan alenee sen vanhetessa yleensä aina vähemmän kuin rahan arvo(jo tavoiteinflaationa on nykyään jotain lähemmäs 3%), ja siksi asuntojen numeraaaliset hinnat aina nousevat.

77788889999999999999 kirjoitti:

Se on kuitenkin huomattava että asuntojen realiarvot laskevat niiden vanhetessa ja rapautuessa. Jo pelkkä vanhanaikaiseksi käyminen alentaa asunnon arvoa. Eli ei asuntoon otettu velka suhteessa asunnon arvoon koko inflaatiota vastaavasti pienene vaan se pienenee tässä suhteessa sen verran mitä asunnon arvo alenee vähemmän kuin rahan arvo. Asunnon arvohan alenee sen vanhetessa yleensä aina vähemmän kuin rahan arvo(jo tavoiteinflaationa on nykyään jotain lähemmäs 3%), ja siksi asuntojen numeraaaliset hinnat aina nousevat.

Lue lisää

" realiarvot laskevat niiden vanhetessa"

Asunnot myydän ja ostetaan nimelliseuroilla, joten reaalihinnat ovat lähinnä "odottajien" itsensähuijaamisen väline.

Nimellishinnat kirjoitti:

" realiarvot laskevat niiden vanhetessa"

Asunnot myydän ja ostetaan nimelliseuroilla, joten reaalihinnat ovat lähinnä "odottajien" itsensähuijaamisen väline.

Toisin sanoin ilmaistuna tuossa tarkoitin sitä, että ajan kuluessa kunankin hetkenä arvioituna numeraalin velka suhteessa asunnon numeraaliseen arvoon ei laske niin paljon kuin mitä rahan arvo laskee koska myös asunnon arvo laskee sen vanhetessa, joskaan asunnon arvoe ei laske niin paljon kuin mitä rahan arvo laskee. Tämä siis velkaa lyhentämättömättä mennen.
Se menee näin pääsääntöisesti ja keskimäärin asuntoja ajatellen. Poikkeuksaellisesti jossain taantuvilla paikkakunnilla huonoilla paikoilla kysynnän ollessa lähes olematonta asuntojen arvot voivat laskea enemmänkin kuin rahan arvo jolloin asunnon numeraalinenkin hintakin laskee. Mutta toisaalta hyvillä sijaintipaikoilla kasvukeskuksissa asuntojen arvot voivat nousta kovan kysynnän vetämänä jopa enemmän kuin mitä niiden arvot alenevat vanhenemisen johdosta. Nämä molemmat ovat ääritapauksia eikä sellaisia lopultakaan niin paljon ole.

"Realistinen esimerkki: jos ostan asunnon nyt hintaan 300000€ lainalla ja enkä lyhennä yhtään lainaa. Asunnon keskimääräinen arvonnousu on vuodessa 5% joten voin myydä sen 25 vuoden päästä hintaan 1000000 ja maksaa lainan helposti takaisin ja tehdä kenties tehdä jopa voittoa. "

Puretaanpa tämä facta nyt osiin:

Oletetaan, että keskimäärin lainankorko olisi 5% koko 25 vuoden aikana, ja inflaatio 3% (oletus, nythän korko marginaaleineen useilla selvästi alle !% ja keskimäärinkin alle 2%)

Maksat vuodessa 300.000€:n asunnosta PELKKIÄ KORKOJA 15000€ joka siis tekee reilu 1200€/kk , johon pitää lisätä vastike , tai muuten lämmitys- ja vesikulut.
Ollaan lähellä vuokratasoa, vaikkei lyhennettäisi yhtään schillinkiä sitä ikilainaa.
Koko ajalta maksat korkoja 25x15.000€ = 375.000€

Jos inflaatio on 3%, on asunnon arvo 25 vuoden päästä rapiat yli 600.000€ , joten jos myyt vaika eläkkeelle päästyäsi, saat 300.000€ LAPAAN.
Asumiskulut siis oli 25 vuodessa 375.000€ - 300.000€ , joka tekee 75000€ ja vuodessa vaivaiset 3000€
250€/kk vastike esim. 250€ huh, kyllä pitää olla hullu, jos haluaa maksaa vuokraa..

Tässäpä esimerkki, miten halpaa omassa asuminen on, ja useimmilla se on vielä h u o m a t t a v a s t i halvempaa koska korko luokkaa 1% ja lyhennykset lähtee joka kuukausi joten korotkin pienenee koko ajan.

Jos ette enää muista, niin voin laittaa sen Espoon esimerkin vielä kerran?

Laupias. kirjoitti:

"Realistinen esimerkki: jos ostan asunnon nyt hintaan 300000€ lainalla ja enkä lyhennä yhtään lainaa. Asunnon keskimääräinen arvonnousu on vuodessa 5% joten voin myydä sen 25 vuoden päästä hintaan 1000000 ja maksaa lainan helposti takaisin ja tehdä kenties tehdä jopa voittoa. "

Puretaanpa tämä facta nyt osiin:

Oletetaan, että keskimäärin lainankorko olisi 5% koko 25 vuoden aikana, ja inflaatio 3% (oletus, nythän korko marginaaleineen useilla selvästi alle !% ja keskimäärinkin alle 2%)

Maksat vuodessa 300.000€:n asunnosta PELKKIÄ KORKOJA 15000€ joka siis tekee reilu 1200€/kk , johon pitää lisätä vastike , tai muuten lämmitys- ja vesikulut.
Ollaan lähellä vuokratasoa, vaikkei lyhennettäisi yhtään schillinkiä sitä ikilainaa.
Koko ajalta maksat korkoja 25x15.000€ = 375.000€

Jos inflaatio on 3%, on asunnon arvo 25 vuoden päästä rapiat yli 600.000€ , joten jos myyt vaika eläkkeelle päästyäsi, saat 300.000€ LAPAAN.
Asumiskulut siis oli 25 vuodessa 375.000€ - 300.000€ , joka tekee 75000€ ja vuodessa vaivaiset 3000€
250€/kk vastike esim. 250€ huh, kyllä pitää olla hullu, jos haluaa maksaa vuokraa..

Tässäpä esimerkki, miten halpaa omassa asuminen on, ja useimmilla se on vielä h u o m a t t a v a s t i halvempaa koska korko luokkaa 1% ja lyhennykset lähtee joka kuukausi joten korotkin pienenee koko ajan.

Jos ette enää muista, niin voin laittaa sen Espoon esimerkin vielä kerran?

Lue lisää

Jeps, korko marginaalin kera minulla nyt o,84%. Mutta lainaa hakiessani uutta asuntoa varten marginaali oli jo 1,5%

Pitkällä aikavälillä luultavasti korot ovat korkeammat kuin inflaatio. Eli jos et ole sopinut että korkosi pysyy matalampana kuin inflaatio niin takkiin tulee 25 vuoden aikavälillä reilusti.

Yleinsä korot ovat 5% luokkaa ja inflaatio 1,6% luokkaa.

Trölli? kirjoitti:

Pitkällä aikavälillä luultavasti korot ovat korkeammat kuin inflaatio. Eli jos et ole sopinut että korkosi pysyy matalampana kuin inflaatio niin takkiin tulee 25 vuoden aikavälillä reilusti.

Yleinsä korot ovat 5% luokkaa ja inflaatio 1,6% luokkaa.

Lue lisää

Eli maksat kun vain korkoja niin koron määrää ei lasketa.

Asumiskustannutksesi on vastike korko korjaukset. Korko toki vaihtelee vuosien myötä. Se ei muuta sitä ajatusta että inflaatio nostaa asuntosi euromääräisen arvon yli kaksinkertaiseksi 25 vuodessa.

lsajg kirjoitti:

Eli maksat kun vain korkoja niin koron määrää ei lasketa.

Asumiskustannutksesi on vastike korko korjaukset. Korko toki vaihtelee vuosien myötä. Se ei muuta sitä ajatusta että inflaatio nostaa asuntosi euromääräisen arvon yli kaksinkertaiseksi 25 vuodessa.

Lue lisää

"Se ei muuta sitä ajatusta että inflaatio nostaa asuntosi euromääräisen arvon yli kaksinkertaiseksi 25 vuodessa."

Mutta samalla korot nostavat lainan euromääräistä arvoa enemmän kuin inflaatio asunnon euromääräistä arvoa.

Jotta pankin kannattaisi antaa lainaa niin koron pitää olla keskimäärin suurempi kuin inflaatio. Tai ainakin itse pyytäisin korkoa vähintään inflaation verran.

Trölli? kirjoitti:

Pitkällä aikavälillä luultavasti korot ovat korkeammat kuin inflaatio. Eli jos et ole sopinut että korkosi pysyy matalampana kuin inflaatio niin takkiin tulee 25 vuoden aikavälillä reilusti.

Yleinsä korot ovat 5% luokkaa ja inflaatio 1,6% luokkaa.

Lue lisää

Jos korot nousevat niin kyllä silloin inflaaatiokin on kiihtymässä ja päinvastoin. Mutta se on kyllä totta että korot yleensä ovat vähän isommat kuin mitä inflaatio puree, ja niinhän se pitäisikin olla että ei realikorko sentään negatiiviselle menisi. 1-3 prosentin realikorko on vielä ihan o.k. Pitäähän sitä velkarahat sen verran hyvin sijoittaa että tämän verran voi realikorkoakin maksaa.

Trölli? kirjoitti:

"Se ei muuta sitä ajatusta että inflaatio nostaa asuntosi euromääräisen arvon yli kaksinkertaiseksi 25 vuodessa."

Mutta samalla korot nostavat lainan euromääräistä arvoa enemmän kuin inflaatio asunnon euromääräistä arvoa.

Jotta pankin kannattaisi antaa lainaa niin koron pitää olla keskimäärin suurempi kuin inflaatio. Tai ainakin itse pyytäisin korkoa vähintään inflaation verran.

Lue lisää

"Jotta pankin kannattaisi antaa lainaa niin koron pitää olla keskimäärin suurempi kuin inflaatio. Tai ainakin itse pyytäisin korkoa vähintään inflaation verran. "

Ei sillä ole pankille mitään väliä. Pankki elää marginaalilla. Pankki lainaa myös itse sen rahan, joten korko on heille huonoimmillaankin sama. Paras olisi tietysti pankille, jos moni ottaisi niitä 5-10 vuoden kiinteitä, ja itse kuitenkin lainaavat ne samat rahat 1kk€uriborilla.

Sitten ihmetellään kun on pankinjohtajilla hienot mersut :)

Trölli? kirjoitti:

"Se ei muuta sitä ajatusta että inflaatio nostaa asuntosi euromääräisen arvon yli kaksinkertaiseksi 25 vuodessa."

Mutta samalla korot nostavat lainan euromääräistä arvoa enemmän kuin inflaatio asunnon euromääräistä arvoa.

Jotta pankin kannattaisi antaa lainaa niin koron pitää olla keskimäärin suurempi kuin inflaatio. Tai ainakin itse pyytäisin korkoa vähintään inflaation verran.

Lue lisää

" Mutta samalla korot nostavat lainan euromääräistä arvoa enemmän kuin inflaatio asunnon euromääräistä arvoa."

No näinhän se yleensä sentään menee jo siksi kun asuntojen hinnat harvemmin sentään nousevat koko toteutuvan inflaation verran, ja myös siksi kun lainoistakin yleensä sentään menee vähän inflaatiota enemmän korkoa, joskin nyt on ollut poikkeuksellisen alhaisia korkoja suhteessa inflaatioon. Asuntojen arvot myös laskevatkin niiden vanhenemisesta johtuen(joskin isot hintavat remont taas palauttavatkin asunnon arvoa) joskin paljon hitaammin kuin mitä rahan arvo laskee ja siksi asuntojen numeraaliset hinnat aina noiusevat.
Mutta jos siis tämä lauseesi toteutuisi niin se merkitsisikin jo sitä, että olisi mahdollista asua muutoin täysin ilmaiseksi, paitsi mitä asunnon lämmitykseen ja juokseviin hoitokuluihin menisi, eikä omaa rahaakan tarvistsisi asunnon ostoon laittaa vaan velkarahalla mentäisiin. Ehkä jossain kasvukeskuksessa hyvällä paikkaa voisi kovan kysynnän johdosta hinta nousta niin paljon että lähelle tällaistakin päästäisiin, mutta tosiharvinaista tällainen varmasti on.

Laupias. kirjoitti:

"Jotta pankin kannattaisi antaa lainaa niin koron pitää olla keskimäärin suurempi kuin inflaatio. Tai ainakin itse pyytäisin korkoa vähintään inflaation verran. "

Ei sillä ole pankille mitään väliä. Pankki elää marginaalilla. Pankki lainaa myös itse sen rahan, joten korko on heille huonoimmillaankin sama. Paras olisi tietysti pankille, jos moni ottaisi niitä 5-10 vuoden kiinteitä, ja itse kuitenkin lainaavat ne samat rahat 1kk€uriborilla.

Sitten ihmetellään kun on pankinjohtajilla hienot mersut :)

Lue lisää

Linkistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:EKP_ohjauskorko.pdf voi arvioida miten inflaatio kättäytyy suhteessa ohjauskorkoon pitkällä aikavälillä.

"Ei sillä ole pankille mitään väliä. Pankki elää marginaalilla. Pankki lainaa myös itse sen rahan, joten korko on heille huonoimmillaankin sama."

Jollekin se pankkikin maksaa korkoa.

No ei ne velat lyhentämättömänä muutamassa vuodessa sentään mitätöidy kuin ehkä jossain zimbavessa. Mutta jos ajattelet kiinteistöjen tai asuntojen numeraalisia hintoja vuosikymmenien takaa, niin jos ne velaksi olisi ostanot ja velasta vain korot maksanut, niin kyllä se velka suhteessa asunnon hintaankin ja hintoihin ylipäätänsä olisi jo paljon laskenut. Tämä tietysti edellyttäen että asunnon kunnosta olisi myös asiallisesti huolehdittu.

Sä haluaisit kusettaa ihmisiä inflaatiolla

Tuskin kukaan uskaltaa edes laskea, että paljonko todellinen inflaatio on ollut sen jälkeen, kun Markat vaihdettiin Euroihin.

n. 600% kirjoitti:

Tuskin kukaan uskaltaa edes laskea, että paljonko todellinen inflaatio on ollut sen jälkeen, kun Markat vaihdettiin Euroihin.

En ole jaksanut edes perehtyä näihin erilaisiin indekseihin, miten niitä räknäillään ja mitä niissä huomioidaan tai painotetaan ja mitä huomiotta jätetään. Siitä olen kyllä varma että inflaatio pyritään kaikissakin indekseissä ilmoittamaan todellista pienemmäksi, ja monissa yhteyksissä kuten vakkapa myyntivoittoverotuksessa se jätetään tykkänään huomiotta. Kiinteistöveroja on nykyään kyllä alettu päivittää jatkuvasti jo tonttien oletettuunkin hintojen nousuun vedoten.

Huomioni on kiinnittynyt mm. sellaisen hinnan kehitykseen kuin taloyhtiöissä oven avaus. Vielä 90-luvun puolivälissä markka-aikaan k.o palvelus oli silloin asumassani asunnossa 15mk työaikaan ja 25 työajan ulkopuolella. Nyt se maksaa 40€ normaaliin työaikaankin. Tämä 40€ on nykyään hyvin yleinen, joissakin kerrostaloissa on jo 50€. Tällaiseen palveluun ei ole voinut tulla lisäkustannustekijöitä ellei niitä tyhjästä ole keksitty. Se on paljolti vaan inflaatiota joka osin verojen kasvustakin johtuu.

Rahan painaminen on huono vaihtoehto mutta asuntovelallisellehan se merkkaa että se velka menettää merkitystään kun rahan arvo laskee ja ostovoimaa pidetään muuten yllä yleiskorotuksin vuosittain.

tsiisus1 kirjoitti:

Rahan painaminen on huono vaihtoehto mutta asuntovelallisellehan se merkkaa että se velka menettää merkitystään kun rahan arvo laskee ja ostovoimaa pidetään muuten yllä yleiskorotuksin vuosittain.

Lue lisää

Argenttiinassakin näköjään taas hoidellaan julkista taloutta massiivisesti setelipainoilla.

http://finnish.ruvr.ru/2013_02_05/Argentiinassa-jaadytetaan-elintarvikkeiden-hinnat/

On, kuvitella että saa täältä jotain mukaan ja että omakotitalo on onni ja autuus, heh