Olet muodostunut osaksi ohikiitäviä päiviä,osaksi ohiikiitäviä vuosia.
Asiat pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen, kaikki on kuitenkin hujanhajan kuin maustehylly missä pippurit on suolamyllyssä ja pippuri mylly hukassa..
Olet jolllain kummalla tavalla siellä ensimmäisenä, kärkikastissa kaikista ajatuksista, ja arvaa vaan kuinka tekee pahaa sanoa että olet sitä kummalla tavalla, koska en haluaisi värittää tunteitani kohtaasi millään kummallisilla väreillä, koittaa peitota valkoista mustalla, vaikka hankkalampaa on hävittää musta valkoisella.
Sitä voisi äkkiseltään luulla etten tietäisi mitä tahdon, tiedän minä, sitä on silti ollut hyvin hankala näyttää, ja toivonki valoisampia aikoja sillä saralla.
Toivon rakkauden rintamalta suotuisampia aikoja meille jokaiselle.
Olen väsynyt taistelemaan, omia tunteita, kuin jotain epämääräisiä omia demoneitakin vastaan. Kaiken ei pitäsi olla näin hankalaa, jopa kivuliasta... siihenkin turtuu.
Siivität silti ajtatuksiani hyvällä tavalla, vaikka toisinaan varjot pimentävät taivaan, peittävät sielunmaisemaa.
SIlti nostat aina päätäsi, teet minut hyvälle tuulelle pelkästä pienestä vilahduksesta...
Mitä tekisitkään yhdestä kosketuksesta, yhdestä hetkestä minkä saisin kietoutua ympärillesi.
Naiselle
Asiat pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen, kaikki on kuitenkin hujanhajan kuin maustehylly missä pippurit on suolamyllyssä ja pippuri mylly hukassa..
Olet jolllain kummalla tavalla siellä ensimmäisenä, kärkikastissa kaikista ajatuksista, ja arvaa vaan kuinka tekee pahaa sanoa että olet sitä kummalla tavalla, koska en haluaisi värittää tunteitani kohtaasi millään kummallisilla väreillä, koittaa peitota valkoista mustalla, vaikka hankkalampaa on hävittää musta valkoisella.
Sitä voisi äkkiseltään luulla etten tietäisi mitä tahdon, tiedän minä, sitä on silti ollut hyvin hankala näyttää, ja toivonki valoisampia aikoja sillä saralla.
Toivon rakkauden rintamalta suotuisampia aikoja meille jokaiselle.
Olen väsynyt taistelemaan, omia tunteita, kuin jotain epämääräisiä omia demoneitakin vastaan. Kaiken ei pitäsi olla näin hankalaa, jopa kivuliasta... siihenkin turtuu.
Siivität silti ajtatuksiani hyvällä tavalla, vaikka toisinaan varjot pimentävät taivaan, peittävät sielunmaisemaa.
SIlti nostat aina päätäsi, teet minut hyvälle tuulelle pelkästä pienestä vilahduksesta...
Mitä tekisitkään yhdestä kosketuksesta, yhdestä hetkestä minkä saisin kietoutua ympärillesi.
Naiselle
Vastaukset 21
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11052596
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10843571
Kyllä sä nainen jaksatkin SÄVÄYTTÄÄ!!!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10299949
Kaunis viesti aloittajalla. Minkä kateelliset lyttää. Onnellinen hän nainen joka sinun rakkautesi saa. Mukavaa viikkoa, toivottavasti kohtaatte.
ja pidä siitä hampaillas kiinni, aivokuollut.
Minä en kuule ole mikään hento kuiskaus tuulessa, olen aatteellinen ihminen, idealisti, ja varsin vähän kuvailemasi kaltainen misukka.
Työpaikallasi on eniten miehiä, etkö löydä sängyn lämmittäjää, käytä aikasi parempaan.
huikeaa tekstiä aloittajalta...voimia Sinulle : )
Mitä voimia tuo riistokapitalisti tarvitsee, hänhän käyttää töitä ihmistä salaisesti oman nautintonsa lähteenä?
heh heh... ja sinähän "eiriistolle" tunnet täällä ihmiset ja asioiden taustat...onnea valitsemallesi tielle! ps. aurinko paistaa vihdoinkin, ja sinullekin : )
Riisto loppuu kun sille sanotaan ei. Hyväksikäyttö loppuu, kun siitä kieltäydytään, totaalisesti. Kyllä tuossa alkuperäisessä viestissä aika selkeästi sanottiin että kivasta ihmisestä viedään mieluusti mehut ja enemmänkin olis kiva saada jos vaan irtois. Kerros nyt mitä sinä olet tehnyt tämän ihmisen eteen, joka niin mukavasti päiviäsi somistaa? Minä tunnen riistävät, tuskin mitään.
Kaunis, kaunis kirjoitus aloittajalta.
Täällä vain tuppaa käymään niin, että kukin tulkitsee kirjoitusta omista lähtökohdistaan ja lukee rivien välistä juuri sitä, mitä itse haluaa.
kannattaa lukea ne kirjoitetut rivit, eikä päästää mielikuvitustaan valtaamaan niitä tyhjiä kohtia, just niitä rivien välejä.
Ihan samma mieltä. Kunpa kaikilla olisi sama periaate.
löydän, mut valkoista ja mustaa mun on vaikea mieltää itseeni mitenkään.
Pieniä pilkkuja jotain on aina seassa jonkun muun värin.
Antiikkia. Kerros kerrokselta vuosien aikana töhrittyä. Ei aina niin taitavasti ja väärillä maaleillakin. Vaikea poistaa ja tarvitseeko edes .Jää, mikä jää.
Nostaa päätään, ei kyllä aina kannattaisi .
Mut kukaan muukaan ei sitä tee, rähmälleenkään ei jaksa jäädä ja mieluusti nostaisin toisenlaista päätä, kuin omaani, johon olen lopen kyllästynyt , toisaalta onneksi jo turtunutkin.
Saman pään kanssa koko elämä, huoh, vielä pitkästikin..
Kosketus kertoo paljon ja se, miten siihen suhtautuu, sekin kertoo.
Koskettajista, menneistä ja läsnäolevista .
Kummallisen paikalle kirjoitan: "ainutlaatuinen".
olla mulle? Kumpa oiskin, niin se ois tasan tarkkaan siinä.
Mulla nääs meinaa kans mennä suolat ja pippurit sekasi kun aina tuppaat tulemaan mun mieleen. Yksikseni kun täällä kehittelen kaiken, niin jostakin syystä aina ajatukset karkailee sinun/hänen suuntaan. Ei vielä ole kuitenkaan "soppa pohjaan palanu", mutta koskaan tiedä millon sekin käy toteen.
ps. siis oikea soppa, ei mikään "keppikeitto" ;o).
Heh heh heh.
Miten koskettavan kauniin surumielinen kirjoitus.. sinulta hänelle,,
hyvää tekstiä. Koskettaa, niinkuin lukuisat vastaukset antavat ymmärtää.. ja minä lähdin sitä analysoimaan. :) Kaikesta ei todellakaan pidä tehdä liian hankalaa, eikä maalata outoja maisemia...
puuttuu naiseltakin maustehyllystä. Hän on olemassa ja tiedostan mahdollisuuden, mutta se vaatii työtä. Joskus tekee mieli iskeä työhanskat tiskiin, olkoon.
Sitten vilaus hänestä tai mieleen tulee joku hauska tilanne meistä yhdessä ja hymy ei lopu millään. Tiedän että hän on olemassa.
Pakko tunnustaa itsellenikin että oma puolustukseni on murrettu, linnoitus on avoin, pelottaa.
Suola muuten ruostuttaa pippurimyllyn, tilanne pitäisi fiksata pian. If only I could.