Miehen juominen ärsyttää

Miehelle siis maistuu olut mun mielestä liikaakin. Otsensä mielestä ei ole mitään ongelmaa ja mä niuhotan ihan turhasta. Monesti siis viikonloppuisin istuu iltaa kavereiden kanssa joko kaverilla tai meillä ja arki-iltoina saattaa juoda joitain tölkkejä. Ei kuitenkaan jokailtaista, mutta useasti viikossa kuitenkin. Arkisin ei juo humalaan eikä hiprakkaakaan huomaa vaikka varmasti sellaisessa on. Jos vkloppuna on kavereiden kanssa niin juo reippaasti, muttei kuitenkaan koskaan mitään känniörvellystä vedä, eli siististi juo jos näin voi sanoa. Mä en käytä alkoa joten siksi varmasti miehen tissuttelu vie hermot. En myöskään pidä että lasten nähden juodaan, siksi mies monesti iltaisin vetäytyy kellariin tissuttelemaan ja puhumaan puhelimessa. Mieheni ei ole suomalainen, naapurimaasta kuitenkin ja heillä tapana juoda vähän joka tilanteessa, on siis hänelle täysin normaalia. Monet riidat ollaan riidelty asian tiimoilta, miehen mielestä kun ei tee mitään pahaa jos vähän istuu kavereiden kanssa. Mies tekee todella pitkää päivää töissä ja vähäisen vapaa-ajan antaa mieluusti kavereilleen, ei mulle ja lapsille. olen asiasta huomauttanut ja haluaa että keksin meille tekemistä, mutta vaan että oltaisiin niin ei oikeen nappaa. Oon miettiny eroa, mut mies muuten hyvä ja hellä ym. vaan siis toi alko häiritsee. Miten päästä yhteisymmärrykseen kun mun mielestä tää on ongelma ja miehen mielestä ei? Oonko vaan turhan niuho kun haluaisin että mies olisi lähes alkoton..
2217
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

miehesi on alkoholisti

Äänestä

Viinan kanssa läträävä mies ei tapojaan muuta.
Perhe joko hyväksyy ja sietää ainakin, tai sitten tiet eroavat.
Mies ei muutu.

Pitäisi ymmärtää se, kun ongelma alkaa selvitä kaikille.
Mietittävä, miten elämää jatketaan. Viinan juonti harvemmin vähenee, iän myötä juominen ja sen vaikutukset lisääntyvät.
Onko vaimolla oma elämä silti, vai tuleeko mies ja viina ensin vaimo ja vaimon elämä toisena.
Alkoholi ei ole vain juojansa ongelma, vaan koko perhe joutuu ottamaan huomioon viinan ja humalan koko ajan.

Millainen on perhe, jossa kaikki keskustelu, suunnitelmat, elämän järjestäminen, työt ja lomat menevät viinan tahdissa.
Nuorena on päätettävä kestääkö sen, ikäihminen on jo niin turtunut, että ei jaksa enää kuin elää päivän kerrallaan.

Tänä päivänä on eroaminen helpompaa kuin edellisellä ikäpolvella. Monesti oli vain kestettävä tilanne ja elettävä oma elämä omin voimin.
Moni jaksaa miehen juomisen ja rakkautta riittää, sillä eihän kaikki alkoholistit ole riitaisia tai pahansuopia, päinvastoin, monet ovat kiitollisia perheestään ja tietävät ihan hyvin, mikä olisi edessä, jos vaimo ja muu perhe hylkäisi.
Silti juominen jatkuu. Sillä alkoholismi on sairaus, josta ei parane muuten kuin täysraittiudella. Se on kova paikka.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mymmeli itä-suomesta kirjoitti:

Miehelle siis maistuu olut mun mielestä liikaakin. Otsensä mielestä ei ole mitään ongelmaa ja mä niuhotan ihan turhasta. Monesti siis viikonloppuisin istuu iltaa kavereiden kanssa joko kaverilla tai meillä ja arki-iltoina saattaa juoda joitain tölkkejä. Ei kuitenkaan jokailtaista, mutta useasti viikossa kuitenkin. Arkisin ei juo humalaan eikä hiprakkaakaan huomaa vaikka varmasti sellaisessa on. Jos vkloppuna on kavereiden kanssa niin juo reippaasti, muttei kuitenkaan koskaan mitään känniörvellystä vedä, eli siististi juo jos näin voi sanoa. Mä en käytä alkoa joten siksi varmasti miehen tissuttelu vie hermot. En myöskään pidä että lasten nähden juodaan, siksi mies monesti iltaisin vetäytyy kellariin tissuttelemaan ja puhumaan puhelimessa. Mieheni ei ole suomalainen, naapurimaasta kuitenkin ja heillä tapana juoda vähän joka tilanteessa, on siis hänelle täysin normaalia. Monet riidat ollaan riidelty asian tiimoilta, miehen mielestä kun ei tee mitään pahaa jos vähän istuu kavereiden kanssa. Mies tekee todella pitkää päivää töissä ja vähäisen vapaa-ajan antaa mieluusti kavereilleen, ei mulle ja lapsille. olen asiasta huomauttanut ja haluaa että keksin meille tekemistä, mutta vaan että oltaisiin niin ei oikeen nappaa. Oon miettiny eroa, mut mies muuten hyvä ja hellä ym. vaan siis toi alko häiritsee. Miten päästä yhteisymmärrykseen kun mun mielestä tää on ongelma ja miehen mielestä ei? Oonko vaan turhan niuho kun haluaisin että mies olisi lähes alkoton..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu