Minulla on muurattu varaava tiilitakka jonka elinkaari on lopuillaan joten uuden takan hankinta on harkinnassa.
Käyttökokemuksia ja vinkkejä kaipailisin eri malleista.
Ps. Tiedän että niitä tuolta eri vääntöketjujen sisältä löytyy mutta en jaksa selailla, ja pysytään sitten takoissa eikä sotketa mitään lämmitysvääntöä tähän.
Käyttökokemuksia ja vinkkejä kaipailisin eri malleista.
Ps. Tiedän että niitä tuolta eri vääntöketjujen sisältä löytyy mutta en jaksa selailla, ja pysytään sitten takoissa eikä sotketa mitään lämmitysvääntöä tähän.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Jos tilaa on paljon ja tykkää isoista takoista niin tiilitakka ja jos tykkää hyvistä takoista esim vuolukivisenä niin saa jo 3000kg painoisen sievän kokoisen sekä tehokkaan.
Itsellä on tuplaten painavempi vuolukivinen ja on muuten erinomainen koska lämpö on tasainen. Ehkä korostettua säätilan tarkkailua täytyy tehdä jos haluaa ettei lämpö karkaa turhan korkealle. Iso massa kun on hidas kumpaankin suuntaan.
Tiilestä en tekisi mitään koska se on turhan massivisen kokoinen verrattuna vastaavan lämmityskyvyn omaavaan vuolukiveen. Vähän kuin höyrykone vs tdi.
Lämmityksessä on aika sama mistä tehty kunhan muurari osaa asiansa ja varaava massa on tarpeeksi iso eli kiloja oltava . Onnea valitsemallasi tiellä.
Ilmaisessa (tiilikauppiaalta) tiiliteollisuus ry:n Muuratut tulisijat vihossa on lukuisia tulisijoja rakennusohjeineen. Vastavirtaleivinuuni on tehokkaimmasta päästä. Kannattaa laittaa kupariputkea monta metriä uunin kuoreen, jolloin uunilla voi lämmittää vettä.
Vuolukiven elinkaari on 100v 200v se kestää. Tiilitakat ei kestä kuten huomaat.
Minulla on 6 tonnia painava oikeista uunitiilistä tehty varaava takkaleivinuuni , sillä olen lämmittänyt taloni yli 20 vuotta ja olen erittäin tyytyväinen . Pois en vaihtais missään nimessä, niin kauan kuin kirves kädessä pysyy meidän talo lämpiää sillä. Neuvoisin että jos teet tiilistä niin reilusti varaavaa massaa ja tulipesä sellaiseksi että mahtuu kunnon 80cm klapi ettei tarvi tikkuklapien kans pelleillä ! Omassa uunissani on tuo 80cm klapipituus, mökillä on 4.5 tonnin vuolukiviuuni ja siinä ärsyttää se pieni klapikoko vaikka se muuten lämmittää koko hirsimäkin 76m2 yli -40c pakkasillakin. Olen sitä mieltä että vuolukiviuuni sopii mökkikäyttöön ja tiiliuuni nykyaikaiseen hyvin eristettyyn ok-taloon . ´Tämähän on vain minun mielipiteeni
Minulla on 6 tonnia painava oikeista uunitiilistä tehty varaava takkaleivinuuni , sillä olen lämmittänyt taloni yli 20 vuotta ja olen erittäin tyytyväinen . Pois en vaihtais missään nimessä, niin kauan kuin kirves kädessä pysyy meidän talo lämpiää sillä. Neuvoisin että jos teet tiilistä niin reilusti varaavaa massaa ja tulipesä sellaiseksi että mahtuu kunnon 80cm klapi ettei tarvi tikkuklapien kans pelleillä ! Omassa uunissani on tuo 80cm klapipituus, mökillä on 4.5 tonnin vuolukiviuuni ja siinä ärsyttää se pieni klapikoko vaikka se muuten lämmittää koko hirsimäkin 76m2 yli -40c pakkasillakin. Olen sitä mieltä että vuolukiviuuni sopii mökkikäyttöön ja tiiliuuni nykyaikaiseen hyvin eristettyyn ok-taloon . ´Tämähän on vain minun mielipiteeni
Minulla on rautaoksidista tehty 12 tonnia painava siro takka.
Käyttätarkoitus lienee se mistä kannattaa lähteä liikkeelle. Paljonko haluat tehoa ja varauskyky.
Kaikissa nykyaikaisissa varaavissa takoissa hyötysuhde on korkealla, joten tuon suhteen takoissa ei eroa ole.
Itselläni kellarissa on Tiilerin Lauri, jossa villat välissä ja toimii hyvin. Keskikerroksessa on omasuunnittelema samankokoinen, jonka käyttötarkoitus on lähinnä tunnelma, eikä lämmittäminen. Tuokin toimii aivan hyvin.
Toiselta mökiltä löytyy avotakka, jonka käyttötarkoitus lämmitykseen lähentelee vitsiä. Takkasydäntä kun tuohon ei saa, niin on jäänyt tulevaisuuteen kysymys mitä tuolle tekee. Purkaminen lienee ainoa vaihtoehto.
Toisella mökillä on avotakka, jossa on takkasydän. Muurilla lienee painoa jotain yli 5-8tn, joten siinähän se aika kuluu lämmittäessä, jos tuolla haluaa lämmittää. Takkasydämet syövät pientä tikkua. Käyhän tuo illalla ajanvietteestä kun puita lisäilee. Monta tuntia saa liekkiä pitää, että saa jonkun puumäärän poltettua.
Toisena lämmönlähteenä tuolla on kamina, jonka hyötysuhde on huono, mutta saa nopeasti lämpöä. Varaus nyt on mitä metallinpala varaa.
Kolmantena kaverina näillä on leivinuuni, johon menee n. 80cm halot. Klapikoneella nykyisin on tullut tehtyä 60cm pitkiä, kun ei syö isompia. Painoa uunilla ehkä 2tn. Lämmittäminen on suhteellisen helppoa.
En oikein ymmärrä tällaisia takan pitää painaa vähintään 3tn, tai 6tn juttuja. Mihinkä tarvitaan kyseistä varauskykyä? Jos puilla pelkästään lämmittää, niin kattila on ainoa järkevä paikka missä puita kannattaa polttaa.
Jos et meinaa puilla lämmittää kuin satunnaisesti, niin suosittelen tuollaista varaavaa takkaa, jossa on villat välissä. Huone ei tule liian kuumaksi ja takkaa antaa lämpöä vuorokauden pari.
Tulipesän koko on tärkeä asia. Puiden tekeminen on helpompaa, kun ei tarvitse aivan tikuiksi vuolla ja polttaminenkin isossa pesässä on helpompaa. Nykyisin tuollaisessa Laurissa tulee poltettua lämmityskaudella yksi pesällinen iltaisin ja kovimmilla pakkasilla toinen aamulla. Pesällinen palaa tunnissa. Tuollaista puuhastelua, eikä varsinaista puulämmitystä.
Muurasin itse sähköttömälle mökille Tiilikeskuksen takkakirjan kuoritakan. Sillä on painoa aikalailla, jotain 6000 kilon paikkeilla. Muurasin sen muuten punatiilistä mutta tulipesän ja sen yläpuolella olevan jälkipalotilan muurasin tulitiilistä enkä punatiilistä kuten ohjeet olivat. On huonoja kokemuksia nykyaikaisista punatiilistä. Eivät kestä lämmittämistä.
20 v kokemus kertoo että se on hyvin sopiva pysyvää lämmityslähdettä tavoittelevalle. Äkkilämmitykseen se ei sovi, eikä sovi mikään muukaan hyvin varaava takka. Pinta ei lämpene mutta huonetilat kyllä, meillä noin 90 m2.
Poltamme siinä aika pientä tulta, paljon pienempää kuin mitä isoon tulipesään mahtuisi. Silloin savu on näkymätöntä eikä piippu tupruta palamattomia savukaasuja joita nuo näkyvät savut ovat. Kovalla pakkasella vesihöyry tiivistyy, mutta vasta pätkän matkaa piipun yläpuolella, ei suoraan piipusta.
Meillä on kokemusperäinen peukalosääntö tälle mökille: kopallinen puita nostaa lämpöä pari astetta. Se pätee syksyisin ja talvella ylöslämmityksessä, eli 30 astetta lämpiää 90-neliöinen kämppä kun polttaa lähemmäs 15 kopallista vaikka parin vuorokauden aikana. Talvella on kokeiltava paljonko puita pitää lämmittää että lämpö pysyy tasaisena. Se taas riippuu eristeistä ja ilman vaihtumisesta.
En ole varma auttaako tämä; kirjoitin kuitenkin.
Meillä myös Tiilerin Lauri ollut pari vuotta ja oikein tyytyväinen olen. Yhdellä pesällisellä takan kylki pysyy lämpimän tuntuisena noin vuorokauden ja takka ei kuumenna ainakaan tätä meidän kämppää liikaa polton aikana.
Hyvää on se, että pesään mahtuu normaalit halot. Luukun kahva kuumenee tosin aika reilusti, en tiedä onko se vika vai ominaisuus.
en tiedä meneekö vastaukseni asiattomuuksiin, mutta ainakin ite olen tyytyväinen pieneen, siroon s-takka malliin, terävillä nurkilla ja lisävarveilla. maksaakin vain puolet tiilitakan hinnasta ja on paljon nopeampi asentaa, jopa ite. pysyy pesällisellä (4,5kg) tikkuja koko vorokauden lämpimänä, kovalla pakkasella pidempään kuin nollakelissä (liekö talotekninen juttu?). jos tähän päädyt, niin valitse harjattu kromiluukku, on lämpösuojattu kahva, basicissä on kättä polttava malli...
http://www.youtube.com/watch?v=e2COIJJyzHM
Laita tommonen jos on talossa vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.
Itse ainakin valitsin teollisen tuotekehityksen tuloksen, eli valmistakan.
Muurarin omasta päästä kyhäilemä voi olla hyvä tai sitten ei, riski sudesta on suuri.
Yksi ominaisuus ainakin on ehdoton, tulisijan paloilma pitää tulla puiden alle ja ilma määrää pitää pystyä säätämään, eli arina ja tuhkalluukulla säädettävä tuloilma. Myös luukuissa pitää olla mielellään säädettävät ilmaraot toisiopalon ilman säätöä varten.
Siis omakotitalon takasta oli kyse ja homma ns. harkinta-asteella.
Kenellä olisi kokemusta noista vesikiertoisista takoista kun ajattelin vähän liittää sen päälämpönä toimivaan maalämpöön. Siinä kun on tuo valmiina tuo mahdollisuus lisälämmönlähteen liitäntään. Mahtaako tarvita varaajaa väliin?
Onko kokemuksia?
Aika huonosti oli teknistä tietoa takkatoimittajien sivuilla noista. Ainoastaan Tulikiven sivuilta löytyi enemmän.
En innokas puulämmitäjä ole mutta ajattelin lähinnä varajärjestelmäksi jos pitempi sähkökatko tulisi. Saisi parin pumpun agregaattikäytöllä käyttöön.
En ole pumpun maahantuojalta selvittänyt vielä onko tuo yleensäkään mahdollista.
Jos vesikiertoisen haluat niin osta käänteispalo ja ota pellit pois ja vuoraa palovillalla ja tiilillä, lasiluukku yläluukuksi. Halpa, tehokas ja kaunis. Eli suomeksi älä vaan mitään vesileikkikalua hommaa ;)
Jos käyttö on tuollaista satunnaista, eli oikeasti sinua kiinnostaa poltella takkaa vain joskus, mutta et halua huonelämpötilan nousevan liian kovaksi, niin kuorellinen takka on hyvä vaihtoehto, (eli siinä on villat välissä).
Vesikiertoisessa hinta pomppaa ylös ja on OK, jos on pääasiallinen lämmitysmuoto, mitä sinulla ei ole.
Itse tein tuon Laurin juurikin varalähteeksi, jota tosin ei ole vielä tuohon tarkoitukseen tarvinnut käyttää. Eli puuhastelumielessä tullut tuossa puita poltettua.
En tällä yritä tuollaista Lauri mitenkään myydä, vaa mikä tahansa kuorellinen takka ajaa saman asian.
Tee vaan uusi tiilitakka ja 20 v päästä on taas elinkaarensa päässä.
Sama 30/30 joka viiituilee ihmisille tuossa taannoin? Polta ittse siinä elinkaaritakassa.
"Sitä saat mitä tilaat" Eiköhän sentään tiilitakkojen/ leivinuunien elinkaaret ole kuitenkin vähintäänkin 50 - 60 vuotta.
Alunperin normaalia varaavaa takkaa ajattelinkin mutta mietin tuota vesikiertoista lähinnä siksi kun tuo lämmön siirtyminen muihin huoneisiin on nykyisellään aikas huonoa.
Ja samalla olis saanut varajärjestelmää mahdollisiin sähkökatkoihin.
Mutta taitaa mennä pelleilyksi ilman lisävaraajaa ja sellaista ei mun puunpolttomäärillä kannata rakentaa.
Tuollaisessa "varakäytössä" takka toimii kun siitä avaa suuluukut, kun hiillos on hiipunut. Teho on aivan toista luokkaa kuin massan läpi johtumalla. Ja kun tehoja tulee, niin kyllä se lämpökin jollakin tavalla kulkeutuu. "Varakäytössä" tuskin on tarkoitus, että koko talo on asteen sisällä samanlämpöinen.
"Mutta taitaa mennä pelleilyksi ilman lisävaraajaa"
Muistaakseni sinulla on patterilämmitys ja vanha hpesä. Eli lämmitysvesi voi olla 50-60 asteista. Jos keruuputket ovat aivan leivinuunin pinnassa tai pari senttiä sisempänä, lämpötila on juuri tuo, eikä varaajaa tarvita.
Sun pitäisi mennä lämpömittari kanssa mitailemaan haluamaasi tulisijan kylkeä ja siitä sitten päätellä mihin kohtaan kupariputkisto tulee.
Koska kyseessä on virtaava vesi, niin 50 asteisen veden saamiseksi kupariputkisto on vieläkin lähempänä tulipesää. Mallia voi ottaa Tulikiven ratkaisusta.
Varajärjestelmänä vesitakka ei toimi. Se vaatii sähköä joka pumppaa sen veden. Voi olla että sähkökatkon aikana pitää olla lämmittämättä vesikiertotakkaa ettei vesi kiehu siinä ja särje koko talon lämmitysjärjestelmää. Jos näin käy, sinulla ei ole varsinaista lämmitysjärjestelmää eikä varajärjestelmää ja olet tosipulassa.
vesipumppu pyörii vaikka akun virralla. Ja aina voi tyhejentää uunin piirin vedestä.
Ajatuksena oli liittää vesitakka maalämpöjärjestelmän osaksi ja silloin kahden pumpun(takka- lämmitysvesipiirin) agrekaatikäytöllä saisi lämpöä sähkökatkon aikana.
Myös normioloissa takan tuottaman lämmön siirtyminen koko taloon paranisi huomattavasti. Nyt tälläisessa yksikerroksisessa painovoimaisessa talossa takkahuoneen lämpötila nousee melkein liikakin mutta muihin huoneisiin lämpö ei siirry.
Muutamia kyselyjä pistin viikolla menemään, katotaan mitä vastailevat.
"Nyt tälläisessa yksikerroksisessa painovoimaisessa talossa"
Osta asap swegon casa w130, niin huomaat kuinka pölö hankinta mlpjärjestelmä oli.
Onko kellään kokemuksia kiertoilmatakoista ? Minulla on. :) Kuitenkin ihmettelen miksei tuollaista tulipesää voisi tehdä teräslevystä vaikka itse. Kaikkein viisain olisi sellainen takka johssa olisi kiertoilmamahdollisuus (nopeaan mökin alkulämmitykseen) ja sitten voisi sulkea ton kiertoilman ja johtaa palamiskaasut kuten ns. varaavissa takoissa. Kumma ettei tälläisia ole suunniteltu.
Ongelmana on se, että noissa ei ole toisiopesää, joka mahdollistaa hyvän hyötysuhteen ja pienet päästöt.
Mökillä parempoi vaihtoehto on kamina, joa lämmittä änopeati, mutta huonolla hyötysuhteella ja sen lisäksi varava takka, jolla hoidetaan muuten lämmitys. Nopeaa ja puita säästyy.
"Ongelmana on se, että noissa ei ole toisiopesää, joka mahdollistaa hyvän hyötysuhteen ja pienet päästöt."
Väärin !
Minulla on valmistuksesta poistunut takkamallai "finntakka" jossa on palotilan yläpuolella toisiopesä. Hyötysuhteesta en osaa sanoa, muuta kuin, että poltan n.5 asteen pakkasilla pesällisen aamuin illoin. Pesällinen palaa lähes 2 tuntia ja lämmittää vapaa-ajan asuntoni (mökkini) mukavasti. Mökin sisälämpö vaihtelee vuorokauden aikana välillä 17-20.
Tästä takkamallista saisi kehittelemällä (lisää varasukykyä) todella erinomaisen !
ps. sähköä menee n.8- 10 kWh vuorokaudessa. (ulkohuussi, auto, tv, tietokoneet, ruuanvalmistus, leipominen yms. Saunassa menee kyllä sylellinen myös joka ilta. :)
Mökki on n.40 m2, yläkerran makuutilat n. 10 m2. (rossipohjalla, pyöröhirsimökki)
lisään: pesällinen puita tarkoittaa tässä takkamallissa minulla 4 puuta. Isoja jämäköitä puita n.35-40 cm pitkiä. Kovilla pakkasilla siirryn pelkästään koivuklapeihin ja lämmityskerrat lisääntyy pakkasen kiristyessä. - Tai sitten pistän sähkölämmityksen lisäksi. Ps. pyöröhirsi 170 mm joka on höylätty vähän "soikeaksi" ja saatu näin varausleveyttä lisättyä.
Mahdatko nyt tietää mitä kirjoitat?
"Kaikkein viisain olisi sellainen takka johssa olisi kiertoilmamahdollisuus (nopeaan mökin alkulämmitykseen) ja sitten voisi sulkea ton kiertoilman ja johtaa palamiskaasut kuten ns. varaavissa takoissa."
Jos kiertoilman sulkee, niin se ei vaikuta palokaasujen kulkemiseen millään tavalla.
Kiertoilmatakka on toiminnaltaa samanlainen kuin takkasydän. Tuli palaa pesässä ja lämmittää rautaista "koteloa", jonka toisella puolella kiertää huoneilma erilaisissa kanavissa. Varaavuutta keirtoilmatakkoihin saadaan kun metallilevyn päällä on jonkinverran tiiliä. Näiden tiilien osuus on lähinnä prosentteja varaavien takkojen määrästä.
Toisiopesän lämpötila on yli 800 astetta. kiertoilmatakassa ei varmastikkaan saada tällaisia lämpötiloja aikaiseksi. Ja jos metallilevyn läpi johdetaan tuollainen lämpömäärä, niin kiertoilma on jo niin kuumaa, että aito tulipalon vaara on olemassa.
Jos sinulla neljä klapia palaa 2 tuntia, niin on aivan sama onko takassa toisiopesä vai ei. Se ei saavuta toimintalämpötilaansa kuitenkaan. Tuollainen polttosi on lähinnä kitupolttoa, jonka arvon kaikki tuntevat.
Mökillä on takkasydän, levinuuni ja kamina. Takkasydän vastaa tuollaista kiertoilmatakkaa sillä erolla, että jos tuossa polttaa tulta pitkän aikaa, niin lämpöä varautuu myös takan rakenteisiin. Käyttötarkoitus on mökille mennessä kaminalla lämmönnosto, koska se lämpnee nopeasti. Puita vain menee huonon hyötysuhteen vuoksi tajuttomasti ja varauskyky on mitä pellillä on. Leivinuunilla varsinainen lämmitys. Varaa lämpöä pitkään ja säästää puuta.
Takkasydän sitten on tällainen tunnelman luoja pirttiin. Puita mahtuu onneton määrä kerralla ja lämmitysteho on onneton vaikka puita polttaa monta tuntia.
En todellakaan "t i e d ä" mitä kirjoitan. (olen kaupunkilaispoika ja kaikki tämä on minulle "uutta asiaa". Enimmäkseen arvelua ja tuumailua. :) Ei näitä ole kukaan tieteellisesti tutkinut. Tosin Finntakasta olen kyllä nähnyt 25 vuotta sitten Norjassa tehtyjä testejä...
Kuitenkin vielä tarkunnusta: tässä kiertoilmatakassani on massiivinen yläosa jossa tapahtuu mielestäni "jälkipalamista" ? (varmaan olen ihan väärässä) noh, kuitenkin se yläosa on tehty jostain massasta valetuista paloista ja ne varaavat lämpöä mielestäni ihan kiitettävästi. Mutta kaipaan sellaista takkaa jossa todellakin olisi tämän takan ominaisuudet lisänä mahdollisuus sulkea kiertoilma ja s a m a l l a johtaa palokaasut solaan joka olis takan sivuilla ja siirtäisi palokaasujen lämpöä massiivisiin kuorirakenteisiin. - Ja siihen massiiviseen ylätilaan lopuksi. Kun poltan 4 puuta pari tuntia niin palaminen ei todellakaan ole mitään kitumista vaan reilua palamista. Puut osat mahtavia ja klapi on oikeastaan ihan väärä nimi niille. Palotila on ISO jos vertaan sitä kerrostalossani olevan valmistakan tulipesään. Noin 8 kertaa suurempi !
Tällaisem kaipaamani takkamallin suunnittelu ei ole mitään ruudinkeksimistä, pitänee alkaa pähkäilemään !
ps. kiva lukea kirjoituksiasi sillä ainakin minä o p i n niistä ! Kiitos siitä ! :)
Takassa tuli palaa pesässä, josta palokaasut nousevat kapean solan kautta toisiopalotilaan, missä pyörre sekoittaa kaasut ja palamattomat kaasut palavat. Tämä toisiopalotilassa tapahtuva palaminen tapahtuu huomattavasti kuumemmassa kuin luukun takana olevassa pesässä. Toisiopalotilasta kaasut johdetaan poskikanavia pitkin alas, yleensä tulipesän alapuolelle, ja lopulta hormiin. Poskissa virtaava kaasu on jo melko haaleaa ja hormiin mennessään enää n. 80 asteista.
Kuori on irti kuumimmasta rakenteesta ja välissä on rako, etteivät erilämpöiset tiilet aiheuta halkeamista.
Perustakassa palaa n. 10kg puuta tunnissa. Tulipesä on pieni, koska kyseinen puumäärä on sopiva kertalataus ja palaa n. tunnissa. Jos lämmöntarve on isompi, niin takkaa voi polttaa aamulla ja illalla. Näyttävähän tuollainen pieni pesä ei ole.
Takkaasi en tunne, mutta olen törmännyt ilmeisesti vastaaviin Norjassa ollessani. Niissä on ollut iso pesä, mutta toisiopalotila puuttunut. Kiertoilman määrä on voinut säätää. Takan päällä on ollut joko tiiliä varaamassa lämpöä, tai muutamassa tapauksessa iso n. 5cm paksu ja takan kokoinen 60x80cm rautalevy. En oikein tätä rautalevyn funktiota ole ymmärtänyt. Koriste? Prameutta?
Kirjastosta löytyy takkkamallien räjäytyskuvia ja muurausohjeita. Noita voi sitten soveltaa. Toisaalta esim. Tiilerin (tai vastaavan) takan tiilet ja suuluukut ym. irtonaisina ostettuna maksavat suunnilleen saman verran. Tiilet vain ovat valmiiksi pätkitty ja laskettu.
Takan ongelma on tehon pistemäisyys ja varaavuudella saadaan tuo huipputeho pienemmäksi ja pitkäkestoisemmaksi. Kiertoilmaominaisuus tavallaan korostaa tätä ongelmaa. Tilanne tietenkin on eri, jos esim. kylmään mökkiin halutaan nopeasti lämpöä.
Ei tuo muuraminen vaikeaa ole. Ei muuta kuin laastia sekoittelemaan ja takkaa tekemään. En itse ole mikään ammattilainen, vaan joskus takoista kiinnostunut ja niitä muutamia muuraillut. Kaikista on toimivia tullut ja ovat käytössä.
2. kysymys: eikö takasta mene melkoinen määrä lämpöä harakoille hiillosvaiheessa, kun odotellaan milloin pellit saa kiinni ? Leivinuuneissahan hiillos vedetään yleensä pois hellaan ? Jokin samantapainen systeemi ? Voisiko ne vetää (työntää) saunan kiukaan tulipesään ? Onkohan kukaan tehnyt tämänkaltaisia kokeiluja ? Kieltääkö jokin pykälä tällaisen ?
Peltejä laitetaan pienemmälle hiillosavaiheessa. Seuraavaaksi voidaan korvausilma sulkea ja pitää savupelti hieman raollaan ja lopulta törkätään tuokin kiinni.
Kunnon leivinuunissa hiilet kaavitaan arinan päälle, jossa ne palavat kovassa ilmavirrassa nopeasti. Luukku avaamalla näkee häkäpalon sinisinen liekin. Ei noita hiilejä hellaan siirretä.
kiitos, mielenkiintoinen kirjoitus, pitääpäs kokeilla tätä omassa takassani !
En oikein ymmärrä missä ihmeessä se arina on "kunnon leivinuuni" mallissa ? Olen nähnyt pelkästään sellaisia versioita joissa hessästä otetaan "renkaat pois" ja hiilet vedetään sinne hellaan.
ps. olen ikäni asunut "hellattomassa" asunnossa ja nämä ovat vain lapsuusajan muistikuvia mailta.
Leivinuunissa on etuosassa tuollainen 5x20cm kokoinen aukko poikittain luukusta ehkä 20cm sisäänpäin. Joskus sijaitsee myös uunin takaosassa. Oletuksena tuossa on metalliluukku päällä. Se avataan ja hiilet kaavitaan aukosta sisään jolloin ne palavat nopeasti omassa pienessä hiilipesässään. Leivinuunin luukkua raottamalla näkee pitkän sinisen liekin kun häkä palaa kovassa lämpötilassa.
Tuhkapesä oli alkujaan vain iso pesä mihinkä tuhkat ja osittain myös hiilet kaavitiin. Arina auttaa siihen, että hiilet eivät painu pohjalle, vaan palavat tuon päällä. Pesiä on hyvässä leivinuunissa kolme, eli tulipesä missä puun poltto ja ruuanlaitto tapahtuu, hiilipesä, missä hiilet palavat (ja jonka pohjalla on tämä arina), sekä tuhkapesä jonne hiilipesässä palaneet tuhkat vajoavat.
Luukkuja voi olla joko kolme, tai kaksi. Hiilipesälle ei välttämättä ole omaa luukkua. Jos hiilet eivät syty palamaan, (esim pesä on liian täynnä ja paljon tuhkaa), niin alakautta koukulla avittamalla hiilet syttyvät.
Om monia tapoja säädellä ilmamäärää. Kaikissa meidän takoissa ilma tulee tuhkaluukun kautta. Palamisvaiheessa luukku on hieman auki ja myös se liuku keskellä luukkua joka säätelee luukun ilma-aukkoja. Palamisvaiheen lopussa suljen luukun mutta pidän ilma-aukot auki. Hiillosvaiheen loppuvaiheessa suljen myös nuo ilmareijät osittain tai kokonaan; ilmaa tulee riittävästi hiillosta varten koska luukkujen rakojakin on joista tulee hiukan ilmaa. Vasta hiillosvaiheen loputtua suljen savupellit.
Joissakin uuniluukuissa on myös liu'ulla suljettavia reikiä joita niitäkin voi käyttää ilmamäärän säätelyyn.
Finntakassa on sama, eli tuhkaluukulla säädetään palamisilman määrää, joka menee arinan alta palotilaan. Hyvin pelaa. Pidänkin vähän arveluttavana lähteä kuristamaan savupeltiä hiillosvaiheessa, parempi kuristaa paloilman määrää tällä tuhkaluukulla ?
Lisäksi on mahdollisuus säätää lämmitettävän kiertoilman tulo, joko sisältä mökistä tai ulkoa raikasta ilmaa mökin alta (rossipohjassa tilaa n. metri).
Finntakassa on tämä kiertoilma tosi kuumaa, ja vaatii reilut suojaetäisyydet rakenteisiin. Olenkin joskus ajatellut laittaa pienen sähköpuhaltimen tähän kanavaan joka ottaa ilman mökin sisätilasta.
Kyselin ensimmäisiä hinta-arvioita ja töineen menee n. 10.000,00 €.
Vesikierron osuus n. 3.500,00 €. Tämä siis tulikiven tarjous.
Positiivista oli että sopii suoraan maalämpöpakettiin ilman mitään lisävaraajia.
Onko jollain kokemuksia asiasta?
Nyt riittäisi olemassaoleva agregaatti hoitamaan sähkökatkoissa lämmityksen, vaikka lähinnä ajattelin tuota vesikiertoista takkaa lämmönsiirtymisen parantamiseksi koko taloon.