Kyselen täältä kun paljon tuntuu olevan keskustelua.
Ihan ensimmäisenä pyytäisin että palstojen apinat eivät riekkuisi tyhjänpäiväisillä vastauksilla tässä keskustelussa.
Löytyisikö täältä rakentavaa / asioista tietävää keskustelua ystäväni lääkeongelmaan. Hänellä on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja masennus, ja nyt olen huolissani lääkityksestä jota hänelle on määrätty.
Tässä siis päivittäisannos jota hän syö:
Surmontil 150mg
Mirtazapin 30mg
Citalopran 40mg
Olanzapin 10mg aamulla ja 20mg illalla
Rivatril 2mg kahdesti päivässä
Kaupan kylkiäisinä vielä tapaturmaan Panadol 1g kolmesti päivässä ja burana 800mg kolmesti päivässä.
Omaan korvaani tällainen määrä lääkkeitä päivässä kuulostaa aika rajulle, onko normaalia vai onko nyt käynyt niin että tässä on lääkärit/psykiatrit kirjoitelleet päällekkäisiä lääkkeitä?
Ystäväni on lääketokkurassa koko-ajan ja melkeimpä nukkuu puolet päivistä ja yöt tietty. Suurin osahan noista lääkkeistä on ns samaan vaivaan, eli onko nyt lääkkeitä vain yksinkertaisesti liikaa. Ystävä on hidas niin puheissaan kun liikkeistään... itse ei sitä kuulemma huomaa.
Te joilla on kokemusta tai tietämystä kyseisten lääkkeiden osalta niin kuulisin mielellään mielipiteitä.
Fretti kiittää ja on ystävästä huolissaan...
Ihan ensimmäisenä pyytäisin että palstojen apinat eivät riekkuisi tyhjänpäiväisillä vastauksilla tässä keskustelussa.
Löytyisikö täältä rakentavaa / asioista tietävää keskustelua ystäväni lääkeongelmaan. Hänellä on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja masennus, ja nyt olen huolissani lääkityksestä jota hänelle on määrätty.
Tässä siis päivittäisannos jota hän syö:
Surmontil 150mg
Mirtazapin 30mg
Citalopran 40mg
Olanzapin 10mg aamulla ja 20mg illalla
Rivatril 2mg kahdesti päivässä
Kaupan kylkiäisinä vielä tapaturmaan Panadol 1g kolmesti päivässä ja burana 800mg kolmesti päivässä.
Omaan korvaani tällainen määrä lääkkeitä päivässä kuulostaa aika rajulle, onko normaalia vai onko nyt käynyt niin että tässä on lääkärit/psykiatrit kirjoitelleet päällekkäisiä lääkkeitä?
Ystäväni on lääketokkurassa koko-ajan ja melkeimpä nukkuu puolet päivistä ja yöt tietty. Suurin osahan noista lääkkeistä on ns samaan vaivaan, eli onko nyt lääkkeitä vain yksinkertaisesti liikaa. Ystävä on hidas niin puheissaan kun liikkeistään... itse ei sitä kuulemma huomaa.
Te joilla on kokemusta tai tietämystä kyseisten lääkkeiden osalta niin kuulisin mielellään mielipiteitä.
Fretti kiittää ja on ystävästä huolissaan...
Vastaukset 77
Vanhimmat
Mulla ei itellä kakssuuntasta (ilmeisesti) oo ja noista lääkkeistä kokemusta vaan mirtazapinista ja citalopramista.Mirtazapin väsytti mua tosi paljon,olin koko ajan ihan tokkurainen enkä jaksanut tehdä mitään.Mulle sanottiin että se väsyttää pienemmillä annoksilla enemmän kuin isoilla mutta mulla se väsytti isommallakin.Cipralex on sellanen mukavampi lääke eikä väsytä ainakaan mua sillä tavalla.Mun isosiskolla on kakssuuntanen ja se syö ainakin abilifyä(en oo varma miten kirjotetaan) ja thryroxinia(?).En muista syökö se jotain muutakin muttei ainakaan sellasta lääkemäärää mitä kaverisi.En oo asiantuntija mutta toi lääkemäärä kuulostaa aika isolta varsinkin jos kaverisi on koko ajan tokkurassa,ei mun siskokaa oo vaikka silläkin on sama sairaus ja eri lääkitys.Kannattaisi varmaa pyytää kaveriasi puhumaan lääkärin kanssa,toi tuskin on hyvä vaihtoehto.
Mullakin oli lääkitys ihan hirveä kaksisuuntaiseen. Syynä se kun mikään ei auttanut niin lisättiin aina vaan uusia lääkkeitä vanhojen päälle. Itsekin olin ihan koomassa. Sain kuitenkin vielä piristäviä lääkkeitä kasan jatkoksi niin pääsin duuniin. Määrättiin antipsykootteja vaikkei ollut edes mitään psykoosia. Ihan hullun hommaa.
Eivät ne antipsykootit ole sitä varten, että olisi psykoosia, vaan tasaamaan mielialaa. Eli estämään manian eli psykoosin puhkeamista ja depression syvenemistä.
Khröm... Mania ja psykoosi on kaksi täysin eri asiaa...
Nimim. bipo jolla toisinaan psykoottisia oireita
Ennen vanhaan puhuttiin maanis-depressiivisesta psykoosista. Jos ihminen tulkitsee kykynsä ja voimavaransa täysin epärealistisesti ja höyryää päättömällä tavalla, voidaan kai puhua psykoosista.
Nii joo muistin vähän väärin,toi trhyroxin mitä sisko syö,on kilpirauhaslääke,deprakine on kans yks mielialalääke mitä se syö.
Deprakine on epilepsialääke, jota käytetään myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon. Itselläni sivuoireet olivat niin pahoja, että Deprakine vaihdettiin toiseen epilepsialääkkeeseen. Jokaisen, joka käyttää Deprakinea kannattaa todellakin perehtyä mitä kaikkea lääke voi elimistössä aiheuttaa. Itselleni ei erikoislääkäri noista sivuvaikutuksista varoittanut, mutta otin itse selvää netistä.
Absenoria (Deprakinea) käytetään myös pelkän masennuksen hoitoon mikä on todella outoa, sillä jo masennus ilman lääkityksiä sinällään aiheuttaa muistihäiriöitä hoitamattomana terapian keinoin. Noita "erikoislääkäreitä", sekä julkisen että yksityisen puolen, tulisi todella informoida eri lääkkeiden aiheuttamista sivuvaikutuksista. Toinen sekä kolmas taho psykiatrien ohella, joita tulisi informoida on Sosiaali-ja terveysministeriö sekä Eduskunnan oikeusasiamies.
Kiva lääkekoktaili ja PsykiatriAhuijaus toimii.
Nykypäivän psykiatrista sairaanhoitoa moititaan ylenmääräisestä lääkityksen käytöstä.
Aiheestakin, sillä lääkkeitä määrätään aivan liian herkästi. Lääkitystä tulisi käyttää harkitusti ja mahdollisimman pienin annoksin, ettei lääkkeillä tukahduteta tunteita, joita ihmisen tulisi käydä läpi. Lääkkeillä on myös ikäviä sivuvaikutuksia. Lääkkeiden räjähdysmäisen lisääntymisen takana ovat lääketehtaat. Lääke-edustajat kiertävät puhumassa lääkäreille lääketutkimuksista. Jos lääkärillä ei ole tietoa tai uteliaisuutta muihin hoitotapoihin, lääkitys on jokseenkin "helppo" tapa kohdata potilas. Ennakkoluulotkin estävät vaihtoehtoisten hoitotapojen löytymistä. Tiedon etsiminen edellyttää vaivannäköä ja aitoa halua auttaa potilasta.
Vitamiineilla ja hivenaineilla on oleellinen rooli myös psyykkisessä hyvinvoinnissa. mm. D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot ovat aivojen ruokaa.
Aivot ovat 60-80% rasvaa ja tarvitsevat hyviä rasvahappoja toimiakseen optimaalisesti.
Serotoniinista jopa 95% syntyy suolistossa, joten aivojen hoitaminen alkaa suoliston hyvinvoinnista.
Omega-3-rasvahappojen vaikutusta masennuksen hoidossa on tutkittu tieteellisissä kaksoissokkokokeissa jo yli 10 vuotta. Eri maista julkaistut tutkimukset ja tapausselostukset viittaavat siihen, että Omega-3-rasvahapot ovat antidepressiivisiä ja antipsykoottisia. Villiä kalaa vähintään 3 kertaa viikossa olisi hyvä valinta, mutta jos ei syö riittävästi kalaa, niin ravintolisänä täytyy syödä laadukasta Omega-3 valmistetta.
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 300-400mg/vrk
Omega-3 rasvahappoja
D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.
Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
New systematic review suggests a relationship between vitamin D and depression
http://www.thementalelf.net/mental-health-conditions/depression/guest-blog-new-systematic-review-suggests-a-relationship-between-vitamin-d-and-depression/
Average intake observed to produce noted serum levels in adults in IU/lb.
http://grassrootshealth.net/media/images/chart-serum-level-intake-5-by-3-ngmla-both-charts-single.pdf
Association Between Low Serum 25-Hydroxyvitamin D and Depression in a Large Sample of Healthy Adults: The Cooper Center Longitudinal Study:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3202994/
1 µg (mikrogramma) = 40 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)
10 µg (mikrogramma) = 400 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)
10 ng/ml = 25 nmol/L
50 ng/ml = 125 nmol/L
"Mitä vähemmän veressä on D-vitamiinia, sitä enemmän on ahdistusta, masennusta, paniikkihäiriötä ja pelkotiloja, ilmenee tohtori Elina Hyppösen työryhmän (University College of London) uudesta tutkimuksesta. Se vahvistaa käsitystä, jonka mukaan S-D-25:n tulee olla viitearvojen puitteissa (75–150 nmol/l). Se voi edellyttää jopa 100–150 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Suomessa D-vitamiinin viranomaissuositus on liian pieni ja se on omiaan aiheuttamaan sairastumista ja ennenaikaista eläköitymistä.
Hyppösen tutkimusaineistona oli 7401 henkilöä, vuonna 1958 syntyneiden brittien kohortti. Heitä tutkittiin 45 vuoden iässä ja Clinical Interview Schedule-Revised -menetelmällä, joka kuvastaa masennusta, ahdistusta ja pelkotiloja. Lisäksi masentuneisuutta selvitettiin 50 vuoden iässä Mental Health Inventory-5 -menetelmällä.
Matala S-D-25 liittyi masennukseen ja paniikkihäiriöön 45 vuoden iässä, samoin kuin masennukseen 50 vuoden iässä. Masennus oli 43 % vähäisempää niillä, joiden S-D-25 oli yli 75 nmol/l kuin niillä, joiden pitoisuus oli alle 25 nmol/l. Paniikkihäiriön riski oli vastaavasti 67 % pienempi. Tulokset puhuvat sen puolesta, että piilevä D-vitamiinin puute liittyy keski-ikäisten ihmisten mielenterveysongelmiin.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia. Suuressa naisten terveystutkimuksessa WHI:ssa ei havaittu korrelaatiota, kun taas NHANES-tutkimuksessa havaittiin. Tohtori Anna-Maija Tolppasen johtama tutkimus Bristolin yliopistossa Englannissa osoitti viime vuonna (2012), että D-vitamiini ja kalaruoka vähentävät lasten ja nuorten masentuneisuutta.
Suomessa ainakin 250 000 ihmistä syö masennuslääkkeitä, ja psykiatrien mielestä se on liian vähän. He määräisivät niitä mieluusti useammillekin. Mikael Fogelholmin ja Pekka Puskan linja on kuitenkin se, että suomalaiset saavat mieluummin potea mielenterveysongelmia, syödä mielialalääkkeitä ja käydä terapiassa kuin nauttia D-vitamiinia niin paljon, että S-D-25 nousee viitearvojen puitteisiin (75–150 nmol/l). Pekka Puska neuvoikin taannoin Ilkka-lehdessä, ettei vitamiineja pidä syödä, vaan rahat pitää säästää oikeisiin lääkkeisiin."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2460
Are vitamin D levels linked to mental health?
Low levels of vitamin D may be associated with an increased risk of depression in mid-life, says a new study from University College London in the UK.
http://www.nutraingredients.com/Research/Are-vitamin-D-levels-linked-to-mental-health
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
http://areena.yle.fi/tv/1802812/?start=2m27s
D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html
D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
" Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti viime vuonna masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.
Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.
– Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.
Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.
Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.
USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.
Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.
– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.
SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.
Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.
– Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.
Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.
–Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.
Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.
– Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.
Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.
–SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.
Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.
Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.
Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.
Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.
– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä. "
http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla
Masennuksen omaehtoinen hoito:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm
Enpä täältä nyt kyselisi toisen ihmisen lääkkeistä.
Ei lääkärit osaa muuta kuin tuhota aivot ja muun elimistön lääkkeillä.
Kyl muuten noin tapahtuu pitkän päälle.
Lääkebisnes on politiikkaa.
Masennus saattaa olla merkki kilpirauhasen vajaatoiminnasta
http://www.magneettimedia.com/masennus-saattaa-olla-merkki-kilpirauhasen-vajaatoiminnasta/
Niinhän se voi, ja kilpirauhasarvot olisi tutkittava. Ainakaan Kela ei maksa etuuksiaan, ellei masennuspotilaan kilpirauhasarvoja ole selvitetty.
Ei masennuslääkkeitä automaattisesti pidä kirjoittaa tai turhaan syödä, jos tyroksiinin puute aiheuttaa vaivan.
Kaksisuuntaisuuteen ei ole olemassa mitään pelkkää täsmälääkettä, mutta monien lääkkeiden on huomattu auttavan tasaamaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön vauhdikkaita ja masentavia jaksoja. Tällaisia ovat mm. eräät epilepsia lääkkeet, sekä antipsykootit (neuroleptit). Nämä lääkkeet siis tavoittelevat sitä ns. normaali olotilaa, jossa ihmisen tulisikin olla.
Usein rinnalle tarvitaan kuitenkin myös masennuslääke, joka nostaa aivojen serotoniinitasoa normaaliksi.
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä poteva ei saa syödä pelkkää masennuslääkettä, sillä se usein tätä sairastavilla lisää vauhdikkuutta serotoniinitason ollessa huipussaan; kaksisuuntaisuutta sairastava ihminen on alttiimpi erilaisille henkisille tekijöille, sillä aivojen hermoimpulssien siirrossa on epävakautta.
Jotta vauhdikkuus ei nousisi liialliseksi, tarvitaan kaksisuuntaisuuden hoidossa siis myös usein rauhoittavia lääkkeitä, näitä voivat olla eräänlaiset väsyttävät lääkkeet. (Ystäväsi tapaus kuulostaa huolestuttavalta, sillä itselläni ainakaan ei ole moista tokkuraa lääkeannostuksen ja lääkkeiden ollessa oikeat). Suosittelisin sinua puhumaan ystävällesi asiasta tai jopa hänen hoitohenkilökunnalleen. Psykoedukatiivisuus voisi olla tässä tilanteessa erittäin hyödyllistä. Osallistu vaikkapa ystäväsi hoitoneuvotteluun?
Kaksisuuntaisuudessa (yleensä tyyppi I) liittyy myös monenlaisia fobioita ja usein sosiaalista jännittyneisyyttä/estyneisyyttä. Tästä johtuen ja lääkäristä riippuen he voivat määrätä eräänlaisia bentsodiatsepiineja, jotka vaikuttavat lamaavasti keskushermostoon ja näin ollen vie erittäin tehokkaasti jännityksen tunteita ja estyneisyyttä pois.
Mielestäni ystäväsi lääkitys tosiaan on aika sekava. Miksi kaksi eri masennuksen hoitoon liittyvää lääkettä ? Eikö ketipinor riittäisi yksinään esimerkiksi Surmontilin ja Mirtazapiinin tilalle? Ihmettelen vain.
Ketipinor ei pidä masennusta pois vaikka onkin tasaava. Eli joku masennuslääke on paikallaan jos masennukseen taipuvainen henkilö. Ketipinor pitää maniat hyvin loitolla.. Tiedän vertaistukiryhmän kautta useita bipoja joilla yhtä suuri cocktail. Itelläni oli parhaillaan 5 lääkettä mut nyt menee abiify, lamictal, voxra joista viimeinen on masennukseen...luultavasti nostetaan loppukuusta toinen masennuslääke rinnalle.
Hienoa että vihdoin aletaan päästä eroon hysteerisestä D-vitamiinimyrkytyskammosta. Uusimmat tutkimukset kirkastavat kuvaa siitä että D-vitamiinitasojen tulisi olla vakaan riittävät ympäri vuoden. Vuoristoratamainen vuosipitoisuuskäyrä ennustaa sairastumista esim. influenssaan ja I-tyypin diabetekseen.
Iltalehti uutisoi äskettäin, että suomalaislapsilla on todettu murtumia ja jopa osteoporoosia, jotka ovat vältettävissä D-vitamiinia lisäämällä. Helsingin alueella tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 99 prosenttia helsinkiläisistä koululaisista kärsii D-vitamiinin puutteesta. Iltalehdessä haastateltu ylilääkäri Raimo Rintala suosittelee 50 mikrogramman D-vitamiinilisää myös lapsille.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Miksi ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. VRN:n D-vitamiinityöryhmässä olevat ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa väittävät, jotta veren D-vitamiinipitoisuus 50 nmol/l riittää. Vain osa hoikista ja pienistä ihmisistä saavuttavat juurikin virallisella 10µg/vrk suosituksella nippanappa tuon 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla. Todella epäammattimaista.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on yli 80 nmol/l.
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen nainen saa ruuastaan keskimäärin 5 ja mies 7 mikrogrammaa D-vitamiinia. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16.
Buranaa ainoastaan kuureittain ja mielellään ei lainkaan. Tuhoaa vatsan.
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen nimellään varustettuja vitamiineja söisikään.
Kuulostaa noppa-arvotulta lääkekoktaililta jota säädetään "fiiliksen mukaan".
Mitään kliinistä todistettavaa syytä syödä tuollaista komboa ei ole, kyse on vain siitä että lääkäri kysyy että onko lääkkeen X muutoksen jälkeen olo parempi vai huonompi?
Jos olo parempi niin silloin "valinta on oikea". Tosin se että olo on parempi voi johtua vaikka siitä että kaupan kassa on hymyillyt sinä päivänä tai naapuri moikannut.... Joten lääkemuutos voi olla myös negatiivinen. Tällä tavalla lääkitys arvotaan yleensä aivan päin persettä ja lopulta paha olo johtuu lääkkeistä - ja sitä pahaa oloa hoidetaan TADAA uusilla lääkkeillä kunnes zombie on valmis.
Jos kyseessä on elämästä luovuttanut sekakäyttäjä joka haluaa vain unohtaa selvänäolemisen tuskan niin cocktail on täsmälleen oikea ´kunhan sen kanssa nautitaan minimissään 5 kaljaa illassa. Sensijaan tervehtymis-orientoituneeseen ihmiseen tuollainen setti ei voi vaikuttaa muulla kuin huonolla tavalla. Ainakin : "Mirtazapin 30mg" on jotain uskomatonta, sillä itse käytän JOSKUS 5mg annosta antamaan itselleni illalla helpon unensaannin ja mä olen siis 90 kiloinen mies.... 15mg veisi minut nukkumatin maille 12 tunniksi ja seuraava päivä olisi valveunta. Vaikka toleranssi olisi kuinka vitullinen niin 30mg mirzaa vie ihmisen pysyvästi unen ja valveen rajamaille päivittäisessä käytössä. Jo tuo lääke ja annostus yksinäänkin on kyseenalainen.
Väittäisin että ystäväsi on lääkitty samalla metodilla kuin saattohoidossa olevia yksinäisiä vanhuksia lääkitään: Niin kauan etteivät he valita että heillä on paha olla... Tuon cocktailin jälkeen ei voida edes sanoa että ihminen luonteeneen ja todellisena itsenään on enää tunnistettavissa, eikä siksi voida sanoa luotettavasti edes että onko hän masentunut vai ei, koska se mitä tuollaisen lääkemäärän jälkeen tarkkaillaan on vain ja ainoastaan lääkkeiden tuomaa oloa.
Voi siis hyvinkin olla kyseessä että tässä vaiheessa ystäväsi on jo lääkitty sairaaksi - ja sitten lisälääkitty hiljaiseksi.
Sivukommentti: Mirtazapin pieninä annoksina väsyttää, mutta noin isolla annoksella väsyttävä vaikutus väistyy ja alkaa vaikuttaa perus masislääkkeen tavoin. Muutoin hyvä kommentti.
Ok, tuota en tiennytkään, olen kerran ottanut 15mg ja lopputulos oli 15 tunnin unet ja seuraava päivä kuutamolla....
"tervehtymis-orientoituneeseen ihmiseen tuollainen setti ei voi vaikuttaa muulla kuin huonolla tavalla".
Sillä tavalla. Kun olet noin viisas ihminen, voisit varmaan kertoa, mitä tervehtymis-orientoituneisuus on kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalle? Voitko raportoida, miten tämä biologinen aivosairaus hoidetaan lääkkeettä tervehtymiseeen orietoituen? Miten maanis-depressiivisen tasapaino pysyy tolkullisena?
Mirtatsapiini 30 mg on sinulle "jotain uskomatonta", vaikka 30 - 45 mg on normaali hoitoannos. Mirtatsapiinin väsyttävä histamiinivaikutus ilmenee paremmin pienillä annoksilla, niin että kyse ei ole ollenkaan siitä, että ihminen pumpataan täyteen lääkettä ja tokkuraan, kuten monet luulevat tietävänsä.
15 tunnin unet ei välttämättä johdu siitä, että lääke on niin tyrmäävän väsyttävä, vaan siitä, että mirtatsapiini lisää syvän unen määrää.
Masennuslääkkeet eivät minkään tutkimuksen mukaan paranna ketään.
Uuden vertaisarvioidun tieteellisen katsauksen mukaan SSRI-masennuslääkkeistä on yleisesti ottaen enemmän haittaa kuin hyötyä!
Itse saan kamalat sivuvaikutukset jo pienistäkin annoksista, mutta silti kaikke on tuupattu.
Ihme touhua.
Nyt syön kunnolla lisäravinteet
ulkoilen ja harrastan
Olo on paljon parempi
jättäkää ne SSRI lääkkeet kokonaan!
Nooh ei se kauaa vetele buranaa henki lähtee pienemälläkin annoksella.
kun se kuolee ota noi Rivat ja käytä ite.
Kumma, että netin palstoilla oletetaan olevan asiantuntevampaa tietoa lääkkeistä kuin lääkäreillä, jotka lääkkeet ovat määränneet.
Surmontil on trisyklinen masennuslääke, väsyttävä. Käytetään usein unta antamaan. Kaksisuuntaista sairastavilla on olennaista, että nukkuvat.
Mirtatsapiini on tetrasyklinen masennuslääke. Sen histamiinivaikutus väsyttää, joten sekin antaa unta.
Citalopram SSRI-masennuslääke. Se on ilmeisesti määrätty, koska on lääke, joka voidaan turvallisesti yhdistää muihin masennuslääkkeisiin.
Olantsapiini on neurolepti, jota on määrätty tasaavaksi lääkkeeksi.
RIvatril on bentso. Käytetään epilepsian, paniikkihäiriön ja dystonian hoitoon.
Olen itse bipo-potilas ja tiedän, että lääkkeitä tarvitaan. En ryhdy sen enempää kommentoimaan kenenkään lääkityksiä. Hoitavat lääkärit ovat sitä varten.
Kommentoit jo aika paljon,eli koska potilas niin lääkäri =D
En ole kommentoinut, vaan selittänyt. En ota kantaa, onko lääkitys hyvä vai huono, enkä välitä siitäkään, kirjoittelevatko minun ystäväni tämän aloittajan tavoin huolestuneita juttuja nettipalstoille lääkityksestäni, joka heistä saattaa vaikuttaa hirveän runsaalta.
Ketipinor yksinään saattaisi hyvällä annostuksella riittää tähän. Se oli asian pointti.
Sinä et ehkä välitäkään pääkopastasi samalla tavalla kuin muut voivat välittää. Anna kuitenkin kunnioitus heille, ketkä eivät halua mitä tahansa nappeja vedellä.
Nimen omaan välitän pääkopastani ja tiedän, mikä sitä vaivaa, ja mikä vaivan pitää kurissa. Kaksisuuntaista ei ilman "nappeja" hoideta yhtään enemmän kuin epilepsiaakaan. Tee sinä päälläsi, mitä haluat.
Voi olla. Oliskohan tuossa paha masennusvaihe päässyt päälle ja sitä yritetään lääkitä. Ketipinorhan antaisi untakin. Tosin se monilla menettää unettavan tehonsa ja bipon on pidettävä unirytmi tolkullisena tai alkaa iso pyörä viirata väärään suuntaan.
Kyllä näissä nettien palstoilla on asiantuntevampaa tietoa lääkkeistä kun lääkäreillä. Heillä on vain lääketehtaisen antamaa teoriatietoa lääkkeen vaikutuksesta yleensä. Tosin on myös kokemukseen perustuvaa, mutta se on usein valikoivaa ja yksipuolista.
Sen jälkeen kun potilas lähtee lääkärin luota reseptin kanssa, lääkärin asiantuntevuus loppuu. Vain käyttäjä tuntee kehossaan lääkkeen hyödyn tai haitan. Lääkäri saa asiantuntemusta lääkkeen vaikutuksesta vain jos potilas menee hänen luokseen ja kertoo.
Ota huomioon, mistä sairaudesta tässäkin keskustelussa on kyse. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet eivät ole välttämättä epämiellyttäviä, eikä niihin haluta lääkkeitä. Hypomania ja mania ovat miellyttäviä tiloja, koska ihminen tuntee olevansa elämänsä vedossa ellei peräti maailman huipulla ja usein kaikki realiteetin rajat ylittävän optimistinen, uskalias, touhukas ja aikaansaava. Me bipot saamme usein alta aikayksikön aikaan mm. isoja velkoja tai muuta jälkikäteen päälle romahtavaa tai monimutkaista selvitettävää. Depressiovaiheessa siihen ei pysty, eikä usein mihinkään muuhunkaan. Itselläni depressio muistuttaa jähmettymistä puhumattomuuteen, totaaliseen yksinäisyyden tunteeseen, joka tuo mieleen halun pois siitä kuoleman kautta.
En minäkään pitkään aikaan uskonut olevani sairas. En uskonut, että sairaus on lähinnä perinnöllinen ja elimellinen, joka vaatii lääkityksen ja säntillisen elämäntavan pysyäkseen aisoissa.
Kyllä erikoislääkäreillä asiantuntemusta on. Ei voida lähteä siitä, että ihminen itse tietää, mikä hänelle sopii. Ei ihminen mutu-tietoineen tiedä, mistä sairaudessa on kyse - ainakaan tässä sairaudessa, joka vie tasapainon ja arvostelukyvyn tietyissä vaiheissaan.
Lääkärit kouluttaa lääketehtaan edustaja, EI kliiniset tutkimukset.
Monet ravintoaineiden puutokset aiheuttavat aivojen toimintahäiriöitä ja psykiatrisia sairauksia.
Tutkimuksia on paljon.
Ihan ensimmäiseksi tarttis kartoittaa potilaan ruokavalio ja rukata se kuntoon ja syödä lisäravinteita.
Lääkitys pienellä annoksella on se viimeinen vaihtoehto.
Suljetut laitoksetkin syöttää sitä virallista ja halpaa ilman edes D-vitamiinia, niin heikoilla ollaan.
Meinaatko, että maanis-depressiivisiä pitäisi hoitaa ravinnolla? Tutkimuksia on paljon? Tästäkö?
Totta kai hyvä ravitsemus on tärkeää ja D-vitamiinilisä tarpeen kaikille.
Kyllä ennenkaikkea ja sitten lääkettä.
Viljat -> kasvikset
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm
Tutkimuksiako?
Asiaa ei tutkita, koska kukaan ei halua. Bisnes on bisnes vaikka kansa kuinka kärsisi. Lääkkeet on oireita varten ja niistä saa rahaa.
Nykylääketieteessä tutkitaan vain lääkkeitä, jotka voidaan patentoida ja jotka tuovat rahaa.
Jos ei olekaan tutkimustuloksia, sinä kuitenkin esität asioista väitteitä faktatietona.
On vastuutonta väittää maanis-depressiivisyyttä koskevassa keskustelussa ruokavaliota hoitomuodoksi. Että jos ei ruokavaliolla parane, niin sitten ottaa ne lääkkeet. Huh.
Tottakai tutkitaan lääkkeitä, jotka voidaan patentoida ja jotka tuovat rahaa. Kaupallinen intressi on hyvä kannustin satsata tutkimus- ja kehitystyöhön. Ei ruokaa ja lisäravinteitakaan ilmaiseksi ihmisille jaeta.
D-vitamiinia masentuneelle
D-vitamiininpuutos on masentuneilla muuta väestöä yleisempää. Meta-analyysissä (31 424 koehenkilöä) havaittiin, että masentuneiden D-vitamiiniarvot olivat merkittävästi pienemmät kuin muilla. Lisäksi ilmeni, että mitä pienemmät nämä arvot olivat, sitä voimakkaampi oli yhteys masennukseen.
Emme vielä tiedä, lisääkö D-vitamiininpuutos riskiä sairastua masennukseen
vai käyttävätkö masentuneet muuta väestöä vähemmän D-vitamiinilisää.
D-vitamiinin käyttöä kannattaa joka tapauksessa kysyä erityisesti
masentuneelta potilaalta, ja häntä on hyvä muistuttaa Dvitamiinin
tarpeesta. (Anglin ym. BJP 2013:202;100-107; doi:10.1192/ bjp.bp.111.106666)
Duodecim 2013;129:337
"Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet"
http://blogit.iltalehti.fi/christer-sundqvist/
Kaikkein surkuhupaisinta kaikessa terveyteen ja sairauteen liittyvässä on se, että lääkärit ovat aivan pihalla ravinnosta ja ravintolisistä.
Kaiken saa ruuasta, on hoettu jo 50 vuotta.
Todella harva syö 1/2 kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.
Vielä harvempi syö kunnon villiä kalaa 3-4 kertaa viikossa.
Ja vielä harvempi liikkuu joka päivä ulkona.
Todella harva tarvitsee oikeesti mitään lääketä psyykkisiin ongelmiin.
Nuoria tappajia yhdistää lääke – laukaisi vihan?
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/02/1714037/ss-nuoria-tappajia-yhdistaa-laake---laukaisi-vihan
Vahvaa masennuslääkettä määrätään nuorille varoituksista huolimatta
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/02/1714271/vahvaa-masennuslaaketta-maarataan-nuorille-varoituksista-huolimatta
Masennuslääkitys yleistynyt Suomessa vauhdilla
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/11/1427982/ts-masennuslaakitys-yleistynyt-suomessa-vauhdilla
Henkirikosten ja mielialalääkkeiden yhteys selvitetään
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1921537.html#p1921537
Selvitetäänkö joskus myös päinvastainen: johtuuko kauhea teko siitä, että ihminen ei o sairaudestaan huolimatta käyttänyt lääkettä. Ei taitaisi tulla raflaavia otsikoita lääkkeiden kauhuista, joita täälläkin levitetään.
Masennuslääkkeiden vaikutusmekanismi
http://pilleri.info/masennuslaakkeiden-vaikutusmekanismi/
ravinto, liikunta ja harrastus on mua auttanut.
Lääkkeitä en syö eikö ne edes sovi.
"Suomalaisten kalansyönti ja omega3-rasvahappojen tarve
Selvitysten mukaan vain pieni osa suomalaisista syö kalaa enemmän kuin pari kertaa viikossa. Voidaan siis todeta, että vain ani harva suomalainen saa ravinnostaan riittävästi omega 3-rasvahappoja. Dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen THL:stä ovat muistaneet oikein, että omega3-rasvahappoja saa rypsiöljystä, margariineista, pellavasiemenöljystä ja saksanpähkinöistä. Sen he kuitenkin unohtavat kertoa, että lyhytketjuisten omega3-rasvahappojen muuntuminen pitkäketjuisiksi omega3-rasvahapoiksi, kuten EPA:ksi ja DHA:ksi on hyvin pitkä ja hidas prosessi. Esim. pellavaöljyn lyhytketjuisista omega3-rasvahapoista vain noin 5 % muuttuu EPA:ksi ja DHA:ksi.
Tutkimusten mukaan juuri EPA ja DHA ovat merkityksellisimpiä omega3-rasvahappoja terveydellemme. Kalaöljystä saatavat EPA ja DHA parantavat mm. hedelmällisyyttä, edesauttavat sikiön, sekä kasvavien lasten aivojen ja silmien normaalia kehitystä, ylläpitävät parempaa keskittymis- ja oppimiskykyä niin lapsilla kuin aikuisillakin, alentavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, alentavat korkeaa verenpainetta, ehkäisevät rytmihäiriöitä, ennaltaehkäisevät astmaa ja allergioita, sekä lievittävät niiden oireita, helpottavat reumaattisen niveltulehduksen oireita. EPA ja DHA vähentävät kroonista tulehdusprosessia elimistössä, jolloin niillä on ennaltaehkäisevä vaikutus kaikkiin kroonisiin tulehdussairauksiin.
Omega3-rasvahappojen päivittäisen saannin turvaamiseksi meidän tulisi nauttia esim. rasvaista villiä lohta 150 g päivässä. Useimmille se on mahdotonta. Niinpä helpoin ja turvallisin tapa turvata päivittäinen omega3-rasvahappojen saanti on nauttia rasvaisen kalansyönnin lisäksi kalaöljyä."
http://www.amplia.fi/?x103997=143629
Lääkärin lähetettä vastaan voi anoa terapiaa, jonka Kela korvaa.
FRETTI: Itse olen syönyt melkoisen arsenaalin psyykelääkkeitä, mutta tuo kuulostaa oikeasti todella vahvalta lääkitykseltä. Kommenttisi "onkohan psykiatrit/lääkärit kirjoitelleet päällekkäisiä lääkkeitä" kuulosti oudolta... Eikö ystävälläsi ole omaa psykiatria kuka hoitaa (kaikkien) lääkkeiden määräämisen? Tietysti lääkäreiden pitäisi selvittää mitä potilas syö, mutta oma vakipsykiatri on ehdottoman tärkeä! Silloin pystytään parhaiten hakea se oikea lääke / kombo.
Jos ystävälläsi on kaksisuuntaisen masennusjakso niin silloin pitäisi riittää masennuslääke (noista mahd. sitalopraami, tosin se kyllä ruokkii helposti maniaa) ja tasaava (tässä ihmettelen myös muiden tavoin miksi ei ketipinor/seroquel? hyvä lääke, itse pidin.) ja tarvittaessa ahdistusta poistava lääke. Jos olo vaihtelee nopeassa tahdissa maniasta masennukseen (mitä lääkityksestä voisi päätellä) niin sitten en kyllä ymmärrä tuota sitalopraamin määräämistä, koska se todella ruokkii niitä ylikierroksia.
Jos ystäväsi on selkeästi "hidas" niin kyllä ajattelisin myös että lääkkeitä on liikaa. Ei se lääkitys saisi ihmisestä toimintakyvytöntä tehdä, vaan nimenomaan palauttaa se toimintakyky. Vähempi pitäisi riittää, ja jos ei riitä niin pitäisi kokeilla muita lääkkeitä eikä vain lisätä uusia tuohon coktailiin. Suosittelen että ystävästi mahdollisesti hakisi myös toisen lääkärin mielipiteen, koska psykiatrien välillä on suuria eroja, ja myös heidän tietoisuudessaan siitä mikä toimii. Kaikkihan reagoivat lääkkeisiin eri tavalla, mutta oma lääkärini on osannut myös määrätä sellaisia yhdistelmiä (KAHTA) lääkettä, jonka on huomannut toimineen jonkun muun potilaan kohdalla ja niistä olen saanut suuren avun.
Tietysti jos hänen olonsa on nyt hyvä niin voi olla että lääkärit eivät ole halukkaita lääkitystä muuttamaan, mutta pidemmän päälle tuo on kyllä liikaa. Alkaako hoito olla pahempi kuin itse sairaus?
Ei, en väitä tietäväni enemmän kuin ystävääsi hoitaneet lääkärit, jos joku urpo alkaa nyt siitä huomauttelemaan, mutta puhun nyt vain omasta kokemuksesta. Sen perusteella kysyisin joltain toiselta lääkäriltä mitä hän suosittelee.
Tosin hoitovastuu on loppukädessä potilaalla itsellään. Psyykelääkkeitä ei saisi koskaan määrätä ilman kunnon kartoitusta (tämän vahvisti minua nykyään hoitava endokrinologi). Nuo kilpirauhasarvot kannattaa tarkistaa, ja tsekata myös muut kilpparivaivoihin liittyvät oireet jos sieltä löytyy jotain. (Joskus kilppariarvot voivat olla viitteissä ja silti voi olla oireita jotka pitää hoitaa kilpirauhaslääkityksellä.) Näin minulla itselläni, 6 vuotta hoidettiin ainakin 24 eri lääkkeellä, ja pahimillaan viiltelin itseäni, nyt on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta enkä tarvitse psyykelääkkeitä enää ollenkaan, syön siis vain kilpparin takia Thyroxinia. Enkä suinkaan ole ainoa jota on hoidettu turhaan psyykelääkkeillä.
Tsemppiä, toivottavasti tästä oli edes jotain apua!
Minullekin määrättiin masennuksen pahentuessa toinen masennuslääke rinnalle Mirtazapin. Se otettiin illalla ja nukutti kovasti. Mutta olin vielä aamullakin aivan pökkyrässä ja koko päivän vähän sumussa. Vasta iltaa kohti aloin piristyä, mutta sitten olikin jo uuden pillerin ottoaika. Yritin totutella lääkkeeseen 1-2 viikkoa, mutta sairaslomani läheni loppuaan ja oli palattava takaisin työelämään. En olisi kyennyt siihen mirtazapiinin kanssa joten jätin omaehtoisesti pois. Itselläni huono kokemus mirtazapiinista, joka on yksi ystäväsi lääkkeistä.
Itsekin bipoa jo nuoruudesta sairastaneena tiedän, että toisinaan useatkin lääkkeet tarpeen riippuen siitä minkälaista oireistoa on. Mutta kannattaa lääkitystä ilman muuta tarkistaa. Ei ole tarkoitus kenestäkään zombieta tehdä.
Tätä sairautta ei todellakaan vitamiineilla pelkästään hoideta eikä ruokavaliolla. Suututtaa tommoiset kommentit.
Omega-3 rasvahappojen tarve on vähintään 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.
Siis eihän tuo ole vielä mikään lääkitys :D. Haloo! Itselläni seuraavat: Cipralex 20 mg, Zyprexa 20mg, Ketipinor 500mg, Diapam 5mg kolmesti, Lyrica 300mg, Lamictal 200mg, Lito 300mg, Levozin 25mg, Prazine 150mg, Cardace 5mg, Orloc 10mg, Atorvastatin 40mg, Thyroxin 0.1mg, Tenox 20mg joskus.
Ollaan kokeiltu ottaa yksikin pois, sairaalareissu siitä tulee heti!
No nyt taidat vähän liioitella.
Tuolla lääkemäärällä kuolee.
Ainakin ruokavalion muutosta kannattaa kokeilla eli viljat ja/tai maitotuotteet pois ruokavaliosta 4-6 viikoksi ja jos ei mitään muutosta huomaa, niin ottaa sitten takaisin. mm. maitotuotteissa on vaihtoehtoja lehmänmaidolle ja käsittelyssä.
Ravinnolla on merkittävä vaikutus aivan kaikkiin sairauksiin ja niiden ehkäisyyn.
Lääkkeitä syödään sitten tarvittaessa.
Yleensä lääkitys vähenee, kun ruokavalio ja muu elämä on kunnossa. Ja potilaskin voi paljon paremmin kuin pelkällä lääkityksellä.
Mutta kertooko lääkäri tästä mitään?
Nykylääketieteessä tutkitaan vain lääkkeitä, jotka voidaan patentoida ja jotka tuovat rahaa.
Ravinto vaikuttaa
Lääkäri: Autoimmuunisairauksien kasvu osin suomalaisen teollisuuden tukemisen ja aivopesun seurausta
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1721445/laakari-autoimmuunisairauksien-kasvu-osin-suomalaisen-teollisuuden-tukemisen-ja-aivopesun-seurausta
Lääkäri Olli Sovijärjen haastattelu Studio55-ohjelmassa 18.3.2013 (kesto 30min)
http://www.katsomo.fi/?progId=170109
Ei niillä luontaistuotteilla tai ravintohypetyksillä ole kaikille apua. Luontaistuote ja ruokavaliogurut vain samoin rahastaa kuin lääketeollisuus. Omaa etuaan nää kaikki tavoittelee. Mutta tosiasiassa moni samalla hyötyy ja saa apua sairauksiin. Mutta älkää kaikkea uskoko mitä väitetään. Jäitä hattuun!!
"Onko masennuksessa kyse siitä mitä sinä syöt vai siitä mikä syö sinua?"
Jos päästä "viiraa", niin se on lääkkeen puutetta. Näin kaikille opetetaan ja annetaan ymmärtää.
Aika hurjolta noi annokset kuulostaa.Parasetamolin ja tulehduskipulääkkeen samanaikaisuus outoa.Onhan otettu maksakokeet lääkitystä ennen ja aikana?
Suosittelen ,että käännytte ystäväsi kanssa hyvvän erikoislääkärin puoleen ja viette lääkelistan mukaan.Ehdottomasti tarkistettava määrät ja se,onko kaikki lääkkeet edes tarpeen.
8 kriittisen tärkeää ravintoainetta, jotka puuttuvat jopa 70 % ruokavalioista
http://www.magneettimedia.com/8-kriittisen-tarkeaa-ravintoainetta-jotka-puuttuvat-jopa-70-ruokavalioista/
Tutkijat huomasivat Omega-3:n ja D-vitamiinin vahvistavan immuunijärjestelmää
http://www.magneettimedia.com/tutkijat-huomasivat-omega-3n-ja-d-vitamiinin-vahvistavan-immuunijarjestelmaa/
Löytyisikö tutkimustietoa kroonisten suolistosairauksien ravitsemuksellisesta hoidosta siten että sairaus voidaan saada kokonaan oireettomaksi?
Ei.
Ravinto ja ihminen on yksilöllinen juttu.
Täytyy kokeilla mikä ruoka sopii ja mikä ei.
Yleensä se on viljat ja/tai maito
Kokonaisvaltainen terveys:
lepo ja uni
rentoutuminen
fyysinen ravinto
psyykkinen ravinto
liikunta
elämän haasteet
"Mielenkiintoinen, tutkimusta referoiva kirjoitus. Liikunta on masennuksen hoidossa lyhytaikaisesti arvioituna masennuslääkkeeseen verrattava teholtaan. Pidempiaikaista vaikutusta tarkasteltaessa liikunta on kuitenkin hoitotulokseltaan parempi ja vähentää masennuksen uusiutumista selvästi enemmän. Tärkeä merkitys voi olla sillä, että itse aikaansaadulla voinnin parantumisella on selvästi voimaannuttava vaikutus."
http://www.facebook.com/pages/Aamiainen-ruohikolla/135616813161069?ref=stream
Ravintoterapeutin 10 käskyä, joita seuraamalla voit kulkea kohti terveellisempää ravitsemusta ja elämää.
Usein tarvitsemme jonkinlaista sysäystä muutosten tekemiseen. Odotamme ohjeita ja jopa käskyjä, että osaisimme muuttaa elämäämme paremmaksi.
Ravintoterapeutti Sinikka Pakeman antaa 10 käskyä kohti terveellisempää ravitsemusta.
– Ne voivat tuntua tutuilta, mutta juju piileekin siinä, osaatko panna ne käytäntöön säännöllisesti ja pysyvästi, sanoo Pakeman.
1.Käytä runsaasti tuoreita vihanneksia, marjoja ja hedelmiä – luomua tai kotimaista aina kun mahdollista.
2.Käytä kohtuudelle täysjyväviljoja, myös kinoaa, tattaria, hirssiä ja spelttiä.
3.Käytä papuja, linssejä ja sieniä tuomaan vaihtelua ja lisäämään ravintoaineita aterioille.
4.Käytä täysrasvamaitotuotteita ja voita.
5.Käytä laadukkaita proteiineja: kala, merenelävät, kananmunat, kana, riista ja täysliha.
6.Käytä hyvien rasvojen lähteinä kylmäpuristettuja öljyjä sekä kookosöljyä, rasvaista kalaa, pähkinöitä, siemeniä ja avokadoa.
7.Käytä tuoreita yrttejä mausteeksi liiallisen suolan ja valmiskastikkeiden sijaan.
8.Käytä juomaksi vettä, vihreää tai valkoista teetä ja muita yrttitee-vaihtoehtoja sekä kohtuudella kahvia.
9.Käytä elimistösi suosimaa ateriarytmiä nauttimalla aamiainen, lounas ja ilta-ateria säännöllisesti. Täten vältyt välipalakierteestä.
10.Käytä järkeäsi pika-, valmis- ja roskaruokien sekä tupakan ja alkoholin kanssa – ne eivät tue terveyttäsi!
– Kehomme ei ole kokoelma eri osastoja, vaan sen kaikki systeemit jokaiseen soluun saakka ovat riippuvaisia toisistaan tai jostakin muusta osasta kehoa. Siksi esimerkiksi päänsäryn syyt eivät läheskään aina johdu pään sisältä, vaan useimmiten syyn lähde on muualla kehossa, – syynä voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin veden puute. Jos syötämme kehoamme terveellisesti, asettuvat muutkin terveyden kulmakivet asettautuvat kohdalleen, toteaa Pakeman.
Lähteenä myös Sinikka Pakeman, Terveellisen Ravinnon Aakkoset, Gummerus 2012.
No itselläni ei masennuslääkkeistä Citalopram ja Mirtazapiini ole kuin hyviä kokemuksia. Sen sijaan Rivatriliin kasvaa kyllä äkkiä toleranssi ja riippuvuus. Olantsapiini taas on todellinen norsuntainnutusaine jota suomen mielenterveystyö hyvin helposti alkaa tyrkyttämään ihmisille jotka tuntuvat aistivan tai saavan viestejä "yliluonnollisilta" tahoilta ja jota heidät on yleensä opetettu nimittämään "psykoosiksi". Jos kertakaikkiaan täytyy "psykoosia kemiallisesti lääkitä niin Risperdal consta injektio kahden viikon välein on paljon harmittomampi, se ei tee ihmisestä uusavutonta toisista riippuvaista älykääpiötä kuten Olanzapiini jota aikoinaan tuotemerkillä Zyprexa määrättiin kaikille joilla aistit tai mielikuvitus alkoivat laukata mielenterveystyöntekijöiden mittakaavassa ajatellen aivan liikaa.
Itse pärjään nykyään kivasti kun silloin tällin syön Venlafaxinia ja joskus Mirtazapiinia. kun jätin liian innokkaan Shakin pelaamisen ja varsinkin Nirvanan siemenkaupan myymistä Pure power plantista tuotetun naarashampun kukintojen polttelun niin saan pidettyä mieleni varsin hyvin kasassa. Kyllähän mä mielelläni joskus kunnon hampun kukintoa polttaisin ja joskus myös hyvästä kokaiinista nauttisin, mutta kun tuntuu täällä Kuopiossa olevan todellinen salaliitto sellaisia ihmisiä kohtaan jotka esittävät poikkeavia tai "yliluonnollisia" ajatuksia. Yleensä nykyään vietän aikani youtubessa. Joskus kun aistit nautintoaineiden takia olivat herkistyneet niin en oisi varmaan järjissäni voinut edes katsoa kovasti rakastamani Ramsteinen englanniksi käännettyä kokoelmaa youtubessa:"Rammstein-Mein Herz Brennt Lyrics With English Translation"
Leipä ei pidäkään miestä tiellä?
http://olotila.yle.fi/mina/hyvinvointi/pekka-nieminen-muutti-ruokavalionsa-paleoksi?page=2#comment-6275
Suomessa on Euroopan sairain kansa runsaasta rokottamisesta ja lääkityksestä huolimatta.
Meidän "superfrofessorit" inttävät vuosikymmenestä toiseen viitaten tutkimuksiin (joita ei mistään löydy), että margariini, rasvaton maito ja ruisleipä on ainoaa oikeaa ravintoa aivan kaikille ja sairaudet johtuvat vain rokotteiden ja lääkkeiden puutteesta.
Medikalisoitunut sairausteollisuus syöttää ihmisille vieläkin SSRI lääkkeitä, vaikka serotoniiniteoria on kumottu virheellisenä jo ajat sitten!
http://ssristories.com/
Medikalisaatio tekee meistä kaikista sairaita!
http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/arkisto2005/181005_d.htm
Lääke lihottaa mutta laajakaista toimii?
http://blogit.iltalehti.fi/christer-sundqvist/2013/04/30/laake-lihottaa-mutta-laajakaista-toimii/
Nykylääketieteessä tutkitaan vain lääkkeitä, jotka voidaan patentoida ja jotka tuovat rahaa.
Suomi on täysin kehitysmaa, kun ennaltaehkäistään tai hoidetaan eri sairauksia ravinnolla ja korjaamalla ravintoainepuutokset. Niinpä lääkärikoulutuksessa onkin pitkään, siihen pakollisena sisältyvässä yhden opintoviikon laajuisessa ravitsemustieteen osiossa käytetty Diabetesliiton ja Leipätiedotus ry:n kustantamaa virallista ravitsemusoppia. Vastavirtaa kulkevia tutkijoita ja lääkäreitä on pidetty tärähtäneinä kummajaisina ja vastuuttomina kansankiihottajina.
Kalaöljyn omega-3:t ja mielenterveys
Päivitetty 30.4.2013
Psykiatri Mauno Rauramo esitti marraskuussa 2009 lääkäriseura Duodecimille, että kalaöljy tulisi ottaa mukaan masennuksen käypä hoito -suosituksiin. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut huolimatta siitä, että pätevää tieteellistä näyttöä on kertynyt runsaasti ja sitä on julkaistu psykiatrien omissa ammattilehdissä. Duodecimin käypä hoito -työryhmät näyttävät kulkevan lääketeollisuuden talutusnuorassa ja asettavan lääketeollisuuden ja omat taloudelliset etunsa potilaiden etujen edelle.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2495
Ylös ja ulos aurinkoon ja luontoon.
Paita pois ja aurinkoon keskipäivällä.
Liikkumaan luontoon ja katsomaan kevään heräämistä ja kuuntlemaan linnun laulua.
"Kontrollin menettäminen omaan elämään on nopein tie lannistumiseen. Riippuvuus palvelee vain yhtä mestaria: lääkeyhtiötä. Aito kiinnostus ja panostus toiseen ihmiseen, terveyden ja hyvinvoinnin palauttaminen, ei synny kiinnostuksesta myydä jokin tuote tai oman aseman tehostamisesta. Se syntyy halusta olla avuksi, mikä on joillekin [alan ammattilaisille] vierasta."
http://yle.fi/uutiset/psykologit_kayvat_psykiatrien_kimppuun_britanniassa/6637469