Apua?

Hei, tarvitsisin apua. Olen 17-vuotias tyttö, joka on raskaana. Olen seurustellut lapsen isän, poikaystäväni kanssa yli 2 ja puoli vuotta. Olemme asuneet yhdessä, kohta jo puolitoista vuotta. Ongelma on se, etten luota häneen ja olen liian mustasukkainen! Hän on jo 19-vuotias ja hän käy baareissa, joihin minä en vielä pääse. Kerron tässä vähän asioita joiden takia luottamukseni on mennyt, toivoisin kommenttia mitä tehdä:

Minä en koskaan saa tietää, mitä niinä iltoina kun hän on baarissa tapahtuu. Kerran tuttuni kertoi, että poikaystäväni yritti iskeä häntä. Poikakaveri kielsi sen. Hän väitti, ettei ollut puhunutkaan hänen kanssaan. Kun osoitin todisteet hän sanoi, että hän ei vaan muistanut, mutta mitään ei tapahtunut. Sitten on se sama jokakertainen kierre, hän sanoo, että vain käy parilla, mutta melkein joka kerta hän on aamuyöhön. Hän on myös selkäni takana laittanut viestiä tytön kanssa jonka kanssa hän on säätänyt. Hän on myös ollut väkivaltainen minua kohtaan. Hän tönii,puristaa kovaa ja ei päästä lähtemään. En ole koskaan ollut väkivaltainen, mutta nyt joka kerta kun hän satuttaa minua, minä toivon että saisin satuttaa häntä samoin. Vihaan itseäni kun ajattelen niin. Kun saimme tietää, että olen raskaana, hän ei ole ollut väkivaltainen, mutta suuttuessaan yhä hajoittaa jotain yleensä minulle kuuluvaa. Se sattuu. Olen muutaman kerran meinannut jättää hänet, mutta en ole pystynyt.. Hän uhkaa satuttaa itseään..Rakastan häntä liikaa! Hän on parasta mitä minulle on tapahtunut ja oli tukenani kun minulla meni todella huonosti. En tiedä mitä tekisin. En voi sietää ajatusta, että hän tanssisi jonkun toisen kanssa ja saisi siitä " tyydytystä" . Hän saa erektion aika herkkästi..se olisi kamalaa. Itken aina kun hän lähtee baariin tai ystäviensä kanssa ulos. En halua, että hänellä on tyttöpuolisia ystäviä,koska hänellä ei ennen minuakaan ole niitä ollut. Tämä on kamalaa. Mitä teen? Haluan kyllä olla hänen kanssaan ja muuta, mutta olenko mä kamala!? Hän sanoo aina kun en päästä häntä lähtemään, ettei koskaan saa mennä vaikka juuri edellisenä viikonloppuna olisi ollut! Minä vain haluaisin, että hän pitäisi minulle seuraa kotona ja olisi tukena raskauden kanssa, koska on myös ollut laittamassa lapsen alulle. Hän sanoo, että mäkätän ja komentelen. Hänen ei tarvitse tehdä kotitöitä, joskus sillon tällön pyydän viemään roskat tai petaamaan sängyn , jos en itse ehdi. Minä siivoan ja kokkaan. Minä myös maksan laskumme ja kauppaostokset, koska hänellä ei vielä siihen ole varaa. Hän on kyllä luvannut osallistua sitten kun hänelle tulee rahaa. Olenko oikeasti niin kauhea kun hän sanoo.. Mikä mussa on vikana, onko tähän jostain apua!?