Olisi kiva tavata

joskus kahden kesken rauhassa, selvittää olivatko nämä tuntemukset molemminpuolisia ja todellisia.
Mutta se jäänee ikuiseksi mysteeriksi.
181996
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

mieltä :)

Äänestä

Kirjoitat asiaa, hienosti!
Ihastuin viime keväänä. Se tapahtui yllättäen ja hiljalleen. Ilmaisin sen kesällä hänelle.
Pidin häntä ystävänä. Luotin häneen. Ihailin häntä sellaisena kuin hän on. En tarkoittanut loukata häntä, en ollut vaatimassa mitään, halusin sanoa, että olen ihastunut. En vaatinut mitään, en sitoutumista en mitään. Toivoin ystävyyttä jutustelua lenkkeilyn ja yhteisten päivällisten merkeissä, etc. extempore!
Hän laittoi sanoja suuhuni keskustelumme aikana. Hämmennyin ja en kyennyt sanomaan mitään. Rehellisesti sanottuna en osaa lokeroida itseäni enkä lokeroi sinuakaan! Mikäli itse niin vielä teet niin sille en voi mitään.
Oletko miettinyt sitä, että saatat olla väärässäkin!

Ihastuminen on luonnollinen tunne, jolle ei aina voi itse mitään. Olin rehellinen! Ilmeisemmin sain hänet järkyttymään pahemman kerran.
Olen kovin pahoillani siitä. Emme ole tavanneet sen jälkeen. Tunnemyrskyt jatkuivat minulla ainankin pitkään. Olen saavuttanut rauhan itseni kanssa. Kuitenkin ajattelen häntä ja sitä mitä hän mahtoi kokea ja kokee nyt. Pelkäsikö hän minua ja omia tunteitaan? Hän saattoi puhua asiasta eteenpäin. Motiivia tiedä mutta ymmärrän jollakin tapaa häntä. Halusit suojella itseään.

En olisi todellakaan arkana ihmisenä rohjennut muuta kuin halata jälleennäkemisen ilosta!! Olen aika kokematon ja arka kaikella tavalla.
Se, että tietää toisesta ihmisestä henkilökohtaisia asioiota puolin ja toisin saattaa joskus ujostuttaa ja hävettä
Toivon näkeväni päivän, jolloin voisit vielä tervehtiä minua, päivän jolloin olisimme päässeet asian yli.
Pidän sinusta tosi paljon ja toivoisin, että voisimme jatkaa ystävyyttä hyväksymällä toinen toisemme. Jokainen on semmoinen kun on!

Äänestä
  • älä ole pahoillasi mistään, tai ole vaan. Mennään joskus yhdessä koirapuistoon ja katotaan mitä ne tekee. Me tarvitaan ne koirat.

    Nyt vain poistat estot, koska kyllä mä haluan jotakin kuulumisia sinusta kuulla. Mutta kaveriksi.....ei ainakaan tässä vaiheessa. Vasta kun olet sitoutunut toisaalle ja nimesi on vaihtunut. Vasta sitten voit pyytää minut kaveriksi ja sitten voin katsoa sivusta ja tykkäillä.

    Äänestä

  • outo minä. kirjoitti:

    älä ole pahoillasi mistään, tai ole vaan. Mennään joskus yhdessä koirapuistoon ja katotaan mitä ne tekee. Me tarvitaan ne koirat.

    Nyt vain poistat estot, koska kyllä mä haluan jotakin kuulumisia sinusta kuulla. Mutta kaveriksi.....ei ainakaan tässä vaiheessa. Vasta kun olet sitoutunut toisaalle ja nimesi on vaihtunut. Vasta sitten voit pyytää minut kaveriksi ja sitten voin katsoa sivusta ja tykkäillä.

    Outo Sinä, kiva, kun kirjoittelit. Sä oot usein full of surprises. Just siksi tykkään susta.
    Itsekin yllätän ja tykkään yllätyksistä. Mikäli olet hän, jota ajattelen ja josta kirjoitin, halaan Sinua kiitokseksi tästä avauksesta. Rehellisyys maan perii! Olenhan sanonut, että pidän avoimuudesta.

    Koirapuistoonko? Mennään vaan! Hommaatko ne koirat vai hommaammeko yhdessä kaksi samanlaista pientä ja valkoista? Voisimme hoitaa niitä toisen poissaolojen aikana.Sopiiko?
    Ota yhteyttä niin mennään koirapuistoon tai sinne lähelle kaffilaan sopimaan tää asia.
    Tulispa sitten ulkoilukin järjestettyä, kun olis ne koirat!

    Estoja poistamaan! Miten? Annatko isonsiskon neuvoja? Toki itsekin olen jo asiaa miettinyt ja suunnitellut! Ehdokkaita on ihan ulkomaita myöden, Löytyisipä se hellä ja herkkä!
    Haluat kuulla jotakin uutisia meikätytöstä! Tiedät kyllä miten minut löytää. Minulle saa laittaa kotiin sähköpostiviestin tai postikortin kotioven luukusta. Mitään pelejä ei sit pelata, ollaan rehellisii ja omia ittejämme.

    Jos ei kaveriksi niin sitten tuttavaksi ja koiranulkoiluttajaksi. Asia selvääkin selvempi. Sovittu juttu, että nimenmuutoksen kautta kaveriksi. Tykkäillä saat sitten ihan riittämiin. Odotan ilmestymistäsi ihan kovasti. Tapaamisiin ja koiranostoon!

    Valkoinen orkidea!

    Äänestä

  • outo minä. kirjoitti:

    älä ole pahoillasi mistään, tai ole vaan. Mennään joskus yhdessä koirapuistoon ja katotaan mitä ne tekee. Me tarvitaan ne koirat.

    Nyt vain poistat estot, koska kyllä mä haluan jotakin kuulumisia sinusta kuulla. Mutta kaveriksi.....ei ainakaan tässä vaiheessa. Vasta kun olet sitoutunut toisaalle ja nimesi on vaihtunut. Vasta sitten voit pyytää minut kaveriksi ja sitten voin katsoa sivusta ja tykkäillä.

    Outo sä, lähden koirapuistoon päin katselemaan koiria ilman omaa koiraa ensi maanantaina, illan tullen duunin jälkeen. Mahdatko olla siellä myös. Poikkean myös lähellä sijaitsevaan kahvioon seitsemän maissa. Mikä estäisi? Onko slla parempi ehdotus tai ajatus, parempi ajankohta?
    Viikonloppuja, laitoin alkuperäisen viestini kahteen paikkaan siinä toivossa, että juuri sinä lukisit sen. Näin kävikin. En siis lokeroidu, en sovi mihinkään lokeroon.
    Nyt otan tirsat, että jaksan!
    Surprise!

    Äänestä

  • outo minä. kirjoitti:

    älä ole pahoillasi mistään, tai ole vaan. Mennään joskus yhdessä koirapuistoon ja katotaan mitä ne tekee. Me tarvitaan ne koirat.

    Nyt vain poistat estot, koska kyllä mä haluan jotakin kuulumisia sinusta kuulla. Mutta kaveriksi.....ei ainakaan tässä vaiheessa. Vasta kun olet sitoutunut toisaalle ja nimesi on vaihtunut. Vasta sitten voit pyytää minut kaveriksi ja sitten voin katsoa sivusta ja tykkäillä.

    Hei "outo minä"(et oo outo mun silmissäni)4, olin yksin koirapuistossa! Ei onnistanut. Olikohan syynä, et olin yksin ja sit vielä väärässä koirapuistossa.

    "Mennään joskus yhdessä koirapuistoon... Me tarvitaan ne koirat."

    Sopiihan se, kun ehdotit ja ajoissa ilmoittelet. Osaatko sanoa tapahtuukohan ennen synttäreitä?

    Tiedät paikan(koirapuiston) sijainnin paremmin kuin mä, joten odotan.
    Askel kerrallaan, ihan rauhalliseen tahtiin!

    Silläaikaa poistelen estojani.

    Hyviä jatkoja ja työn iloa:)

    Äänestä

  • outo minä. kirjoitti:

    älä ole pahoillasi mistään, tai ole vaan. Mennään joskus yhdessä koirapuistoon ja katotaan mitä ne tekee. Me tarvitaan ne koirat.

    Nyt vain poistat estot, koska kyllä mä haluan jotakin kuulumisia sinusta kuulla. Mutta kaveriksi.....ei ainakaan tässä vaiheessa. Vasta kun olet sitoutunut toisaalle ja nimesi on vaihtunut. Vasta sitten voit pyytää minut kaveriksi ja sitten voin katsoa sivusta ja tykkäillä.

    Hyvää Ystävänpäivää Sinulle!

    Nimenvaihto olisi helppoa, jos kosintaani vastattaisiin. Tunnen kyllä varteenotettavia sinkkumiehiä. Kyllähän nainenkin voi kosia!

    En ole löytänyt sellaista heppua plus 55, joka olisi täyttänyt vaatimukseni. Tässä iässä, omat tavat ja tottumukset ja uskomukset omaavana, ei taida tarjontakaan olla kovin runsas.
    Niitä eronneitten lapsia ja lapsenlapsia en ryhtyisi paapomaan.

    Niin, riman laskeminen olisikin sitten tarpeen. Jopa se uskollisuuskin olisi laitettava uudestaan mietintään. En tiedä. Pääasia ettei hän häiritisi minun omia juttujani. Asioita, jotka ovat minulle ehdottoman tärkeitä ml. ystävät.

    Haluan hänet Persoonan, ja riittävästi liikkumatilaa henkisesti isohkossa kodissa. Mikä estäisi asumasta kahdessa eri kodissa?

    Hetero/heterosuhteita on monenmoisia. Eihän kaikki voi olla täydellistä. Siksi on ihanaa, jos saa rinnalleen vielä sydänystävän.

    Kristitty nauttii aistien ilosta! Hellenismin ja platonismin filosofit leikkasivat sielun irti ruumiista ja nostivat sielun väheksyttä ruumista jalommaksi. Tästä antiikin aikaisesta ajattelusta ammentavat kristityt ja uskovat ruumiskielteiset ylilyönnit.

    Olen kärsinyt tästä asiasta itse kovasti viime kesään asti. Nyt olen prosessissa!
    Kunnioitan itseäni myös kaikkine haluineni ja hyväksyn seksuaalisuuteni. Haluan toimia vastuullisesti, kun löydän sen oikean omaan tilanteeseeni. Ei oo mitään hävettävää! Olenko minä hänelle se oikea? Siinäpä kysymys!
    OIVALLUS vapautti hyvään alkuun!:)Nauti!

    Äänestä

  • Plus 55 kirjoitti:

    Hyvää Ystävänpäivää Sinulle!

    Nimenvaihto olisi helppoa, jos kosintaani vastattaisiin. Tunnen kyllä varteenotettavia sinkkumiehiä. Kyllähän nainenkin voi kosia!

    En ole löytänyt sellaista heppua plus 55, joka olisi täyttänyt vaatimukseni. Tässä iässä, omat tavat ja tottumukset ja uskomukset omaavana, ei taida tarjontakaan olla kovin runsas.
    Niitä eronneitten lapsia ja lapsenlapsia en ryhtyisi paapomaan.

    Niin, riman laskeminen olisikin sitten tarpeen. Jopa se uskollisuuskin olisi laitettava uudestaan mietintään. En tiedä. Pääasia ettei hän häiritisi minun omia juttujani. Asioita, jotka ovat minulle ehdottoman tärkeitä ml. ystävät.

    Haluan hänet Persoonan, ja riittävästi liikkumatilaa henkisesti isohkossa kodissa. Mikä estäisi asumasta kahdessa eri kodissa?

    Hetero/heterosuhteita on monenmoisia. Eihän kaikki voi olla täydellistä. Siksi on ihanaa, jos saa rinnalleen vielä sydänystävän.

    Kristitty nauttii aistien ilosta! Hellenismin ja platonismin filosofit leikkasivat sielun irti ruumiista ja nostivat sielun väheksyttä ruumista jalommaksi. Tästä antiikin aikaisesta ajattelusta ammentavat kristityt ja uskovat ruumiskielteiset ylilyönnit.

    Olen kärsinyt tästä asiasta itse kovasti viime kesään asti. Nyt olen prosessissa!
    Kunnioitan itseäni myös kaikkine haluineni ja hyväksyn seksuaalisuuteni. Haluan toimia vastuullisesti, kun löydän sen oikean omaan tilanteeseeni. Ei oo mitään hävettävää! Olenko minä hänelle se oikea? Siinäpä kysymys!
    OIVALLUS vapautti hyvään alkuun!:)Nauti!

    Sinähän olet vastaillut :) Hyvää ystävänpäivää tuntemattomalle.

    AIka monimutkaisia ovat nuo ihmissuhdekuviot.

    Ps. Ei tulisi mieleenikään omia häntä millään tavoin. Saa mennä just niinkuin huvittaa. Mutta en tiedä, vähän tulisi hyväksikäytetty olo jos jostakin suhteesta pitäisi puhua. Ehkä tuo sydänystävä on oikea termi. Että parempi on pitää nuo omat kodit tahoillamme. En haluaisi tietää missä on mennyt ja mitä on tehnyt. Mä voisin pysyä jossakin takana nimettömänä.

    Taisit olla väärässä koirapuistossa :) Eikä muukaan oikein osunnut oikein, mutta väliäkö sillä! Poistahan ne estot nyt vaan, ei estyneistä kukaan voi tykätä.

    Äänestä

Sanopa muuta.

Äänestä

ei ole pakko jättää....olin samassa tilanteessa ja otin häneen yhteyttä (sain yhteystiedon melkein sattumalta)...kysäisin asiaa..tapailimme pari kertaa,

mutta voi ei tullut mitään ei - olen kuitenkin iloinen, että selvitin asian, olisin muuten harmitellut sitten keinutuolissa vanhana. Nyt selvisi, mutta toki olen joututunut kyynelin pyyhkimään häntä sydämestäni - oli kuitenkin ne ihanat hetket..

Äänestä

olisi kyllä :) tavata, ihastua, rakastua, asua yhdessä, olla läheikkäin, ymmärtää, tukea, olla itsenäinen, ym.

Äänestä

Roskaa.

Mitä hyötyä siitä olisi?

Jos saisit yhtäkkiä tietää että joku henkilö joka on jäänyt jo taakse elämässä että hänen tunteensa olivat molemminpuolisia ja todellisia niin mitä hyötyä siitä olisi?

Jos puhut nykyhetkestä siis niin kyllä, mutta jos puhut jostakusta joka oli ennen tai josta on kulunut aikaa niin eihän se mitään muuta.

Joskus joitui itse pohtimaan asiaa kovastikin, mutta lopulta totesi että tahdon siirtyä eteenpäin enkä tahdo edes tietää miten asia oli koska ei se muuttaisi enää mitään.

Elämä on aina edessäpäin takana päin ovat muistot. Niissä voi välillä kellua, kunhan ei jää lillumaan sinne ja kuvittelemaan että se muuttuisi tulevaisuudeksi.

Äänestä

Niin olisi kiva tavata muissakin merkeissä ja tutustua.

Äänestä
  • Sitä minäkin toivon ja pohdin kuumeisesti miten sen saisi toteutumaan.

    Äänestä

Pyydä vaikka materiaalienhankintareissulle ;) Olikohan yhdyssana..

Äänestä

pyytäkää ihastuksenne kahville ja selvittäkää asiat

Äänestä

Niin, se on hyvä tapa lähestyä. Pitää vaan rohkaista mielensä ja kysyä.

Äänestä

Olisitko sinä jo nyt valmis lounaalle sinne kauppakeskuksen yläkertaan, sinne salaatille, lähelle rullaportaissa, kulmapöytään?
Paikka sijaitsee Helsingissä, keskeinen sijainti, oltiin muutama kerta silloin, kun
musiikki, samppanja jne yhdisti meitä.

Elämä jatkui, jatkuu mutta ehkä muutama juttuhetki voisi selventää...
Kaikkea hyvää ja kaunista, työn iloa elämääsi.

A

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mystery of heart kirjoitti:

joskus kahden kesken rauhassa, selvittää olivatko nämä tuntemukset molemminpuolisia ja todellisia.
Mutta se jäänee ikuiseksi mysteeriksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu