Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.
Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä.
Mutta venhe oli jo monen vakomitan päässä maasta, aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen.
Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä.
Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta.
Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".
Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten".
Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua".
Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli.
Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: "Totisesti sinä olet Jumalan Poika".
Ja kuljettuaan yli he tulivat maihin Gennesaretiin.
Mtatteus 14:22-34
Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä.
Mutta venhe oli jo monen vakomitan päässä maasta, aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen.
Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä.
Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta.
Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".
Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten".
Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua".
Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli.
Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: "Totisesti sinä olet Jumalan Poika".
Ja kuljettuaan yli he tulivat maihin Gennesaretiin.
Mtatteus 14:22-34
Vastaukset 45
Vanhimmat
Kristillisyytemme on järkevää - kuulemme Pyhän Hengen takaaman todistuksen, että saamme Jeesuksen tähden uskoa synnit anteeksi ja käsitämme evankeliumin ilman omanvanhurskauden varjoa.
Mutta miksi tämä ihme, mitä se lisää uskoomme? Koetellaanko tässä, mitä kaikkea olemme valmiit uskomaan, kunhan se on Raamatussa kirjoitettuna?
Tiedämme, että voimme kävellä Järvenpäässä.
Tiedämme, että voimme kävellä järven päällä, jos on talvi ja se on jäässä. Vaikka luistelemaan tai hiihtämään sinne!
Tiedämme, että emme kykene kävelemään kesäisen järven päällä, joka ei ole jäässä, vaan hups uppoamme nopeammin kuin Pietari Matteuksen evankeliumissa.
Johan on ihme!
Vaan miksi, mitä se meille antaa? (Tai auringon varjon liikkuminen taaksepäin Hiskian palatsin portailla Vanhassa testamentissa)
Kun uskoa ei ole niin sitä ei ole. Oletko koskaan rukoillut parannuksen armoa omalle kohdallesi?
Jeesus pelastaa'lla on ilmeisesti enemmänkin kysymyksiä, joista ei saa keskustella.
-ihmeet
-papit
varmaan löytyy muitakin.
Ja näitä pohtiva saa niskaansa tuomion uskon puutteesta.
Lestadiolainen vaikenemisen ja hiljaa pysymisen kulttuuri on tulut imettyä äidinmaidossa ihan viimeistä pisaraa myöten.
"Armon lapsi " No johan on ihme . kysymykseesi vastausta .
Mat. 14:22-27, Nämä tapaukset ovat "kuva " siitä , miten Jeesuksen opetuslasten
elämässä on "myrskyjen " , so. vaikeuksien ja pelon aikoja , jolloin Jeesus tuntuu
olevan poissa heidän luotaan , Hän pitää heistä kuitenkin kuitenkin huolta ja oike-
eaan aikaan ilmoittaa heille itsensä/armonsa ja apunsa , sanoen : "Olkaa turval-
lisella mielellä ... älkää peljätkö ".
14:28-31 Pietari lähti liikkeelle Jeesukseen ja Hänen sanaansa luottaen , mutta
sitten käänsi katseensa Hänestä aaltoihin , pelästyi ja alkoi vajota. Hän sai kuiten- kin avun, kun hädässään kääntyi Jeesuksen puoleen , ja pyysi sitä ,"avuksesi huuda minua hädän päivänä , niin minä tahdon auttaa sinua , ja sinun pitää kunnioittamaan
minua," . Ps. 50:15.
hyvin järkeviä vastauksia, teu, hyvin järkeviä
ei mitään ihmeellistä järjenvastaista!
Jeesus: "Se joka uskoo sille kaikki on mahdollista."
Vedenpäällä kävely oli vain yksi esimerkki siitä että "Jumalalle kaikki on mahdollista".
Jeesus itsekkin sanoi ettei Hänkään voinut tehdä mitään ilman Isää. Eli Jeesus näytti teoillaan uskonsa Isään.
Meillä voi olla Pyhä Henki ja Jeesus, mutta Isä voi puuttua.
"Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia."
Isä voi puuttua, ja jos se puuttuu, niin mekään memme voi tehdä mitään, niin kuin Jeesuskaan ei voinut tehdä ilman Isää.
Voimme jokainen koetella, onko meillä myös Isä. Jos voimme tehdä mitä haluamme, niin ettei siitä tule mitään seuraamuksia. "Silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia."
Ottaako Pyhä Henki kiinni silloin kun olemme loukanneet toisiamme?
Ottaako kiinni silloin kun olemme kostaneet pahan pahalla (antaneet samalla mitalla). Yms.? Vai päästääkö se meidät niin kuin koiran veräjästä, katsooko se läpi sormien.?
Hebr: 12:4 Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,
12:5 ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;
12:6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa."
12:7 Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?
12:8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.
Jatkan:
>Mutta miksi tämä ihme, mitä se lisää uskoomme?<
Kerron esimerkin omasta elämästäni. Kun olin nuori niin innostuin valtavasti näistä raamatun ihmeistä, joita tuntui olevan puolet evankeliumista. Löysin myös kohdan jossa sanottiin,"te voitte tehdä vielä enemmän mitä Jeesus teki".
En kuitenkaan ymmärtänyt että "tottelemattomuus on noituuden synti."
Eli olisin käyttänyt näitä voimatekoja omien etujen tavoitteluun. Rukoilin niitä, ja hairahduin myös syvälle menestysteologiaan. Tämä tuntui ensin hyvältä ja sain myös nähdä lukemattomia ihmeitä ja olla itsekkin niitä tekemässä. Eikä tässä kaikki ollut väärää, sanoma löytyi raamatusta, mutta lihamme (vanha ihminen) teki tästä noituutta.
Lopulta Jumala pysäytti, nöyryyttämällä niin perinpojhaisesti, että lähdin karkuun. Silloin loppui voimateot, ihmeet, hurmokset, tiedonsanat, Jumalan puheen kuuleminen, yms. , mutta opin kahden seuraavan vuoden aikana nöyryyttä enemmän kuin koko elämässäni.
Vähitellen sain takaisin monia armolahjoja, sitä mukaa kun opin ettei ne ole omien päämäärien tavoitteluun, vaan siihen että voin niiden avulla löytää Jumalan tahdon ja kertoa siitä myös toisille.
Omat päämäärät voi olla vaikka levittää evankeliumia, mutta siitä puuttuu Herran antama paikka ja aika. Nostaa omaa karismaa saadakseen äänensä kuuluville. Kertoa niistä raamatunkohdista mitkä puoltaa omaa tulkintaa, tai omia päämääriä yms.
Ja jos tähän saadaan mukaan voimatekoja, niin ne ruokkii vain omaa lihaamme (vanhaa ihmistä).
Tesa: Muuten kirjoitit oikein, mutta Isän ja Pyhän Hengen erottaminen toisistaan ei ole raamatullista!
Me olemme kyllä Isän Jumalan lapsia, mutta Isä toimii Pyhän Hengen kautta!
On tosiaan aiheellista kysyä, missä on vika, ellemme tunne katumusta.
Sinua tesa ymmärrettäisi paremmin, jos käyttäisit oikeita termejä! Jeesuskin toimi Pyhän Hengen voimalla ja totesi silti, ettei Hän voi mitään tehdä ilman Isää.
Emme voi erottaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä toisistaan, vaan meidän tulee ymmärtää, että kolmiyhteinen Jumala toimii meidän kanssa Pyhän Henkensä kautta!
Pyhä Henki ei toi mi erillään Isästä ja Pojasta!!!!! Jeesus sanoo: MINÄ olen teidän kanssanne maailman loppuun asti! Silti Jeesus istuu Isän oikealla puolella ja on kanssamme Pyhän Henkensä kautta!
"tesa" : Hebr. 12:2-4.ja 12:5-14. on sel. sinän jo luit tekstin , kirjoitan sel.
ensin , 2-4. Kijvoitus "SILMÄT LUOTUINA USKON ALKAJAAN JA TÄYT -
TÄJÄÄN JEESUKSEEN , " on Hänen ristinuhrinsa ja verensä armon turva-
amista ,Hänen apunsa , voimansa ja johdatuksensa Rukoilemista , eläen kaikessa Hänen armonsa varassa . Kuten Jeesus kärsi ristin sensijaan että olisi ennen
Kärsimystään palannut kirkkauden valtakuntaan , tehden sen ihmisten pelastukseksi , niin Hänen seuraajiensakin on oltava valmiina kärsimään mailman vihan "ristiaaaaä"ja bnäkemään vaivaa toisten pelastukseksi ,Joh. 15:18-25.
Jeesus , joka "on kärsinyt ja ollut kiusattu " enemmän kuin kukaan :Hänen seu -
raajansa voi ja tahtoo auttaa omiaan kaikissa näissä -- "Verille asti tehneet vasta-rintaa , taistellessanne syntiä vastaan "; ks. Jeesuksen sanoja , mitä seuraa jos ,
jos uskova suostuu synnin kiusauksiin, .Mark. 9:43-47. Siksi on vaikkapa "verille asti " vastustettava kiusauksia, jopa verimarttyyriyteen asti. vastustettava kiusauk-
sesta luopua uskosta vainon aikana kiusauken kestämisen tuo siunauksen .
Jaak.1:12... KIUSAUKSET JA NIIDEN KESTÄMINEN KS. 1Moos. .39:7-10;
Mat. 5.27-30 .;1 Kor. 10-13. ;1 Piet. 6-9.
Hebr. 12:5-14. sel. Isän- rakkaudessaan Jumalalla on lapsistaan kaksi "päähuolta",
1. Että he eivät tekisi syntiä ks. Jaak.1:2.:1ja syntiin vikaan jouduttuaan ,laiminlöisi
....parannusta ja anteeksiantamusta/ puhdistuksenetsimistä Jeesuksen veressä ,
....niin joutuen hänestä eroon ks. Jes. 59:1-2 ; Joh. 13:12-15. Koska uskovatkin "lihansa "vuoksi monesti ovat hitaita parannukseen synnistä , Jumalan täytyy
KURITUKSEN (PANEMALLA HEIDÄT KÄRSIMÄÄN TEKOJENSA SEURAUKSET TAI ANTAMALLA heille muita kärsimyksiä ja vaikeuksia .) avulla taivuttaa heitä siihen :
2. ETTÄ HE TULISIVAT OSALLISIKSI HÄNEN PYHYYDESTÄÄN , JA ETTÄ HEISTÄ KASVAISI "VANHURSKAUDEN RAUHANHEDELMÄ ."Jumala tietää , että maallinen menestys ja hyvin vointi voi olla uskoville turmiollista , penseyteen ja suruttomuuteen vaivuttavaa . Heille on tärkeä luonteen ja vaelluksen puolesta pyhittyminen , niin että Kristus saisi "muotoa" heissä. ks. 2 Kor 3;17-18.; 7:1:Gal. 6:7-10. "ETTÄ HE HUOLEHTIVAT TOISTEN PELASTUKSESTA , siitä, ETTEI KUKAAN JÄISI OSATTOMAKSI JUMALAN ARMOSTA Eämä on kristillisen Rakkauden korkein ilmenemismuoto ja hedelmä , 1 Kor .9:19-22 .
Teu olen samaa mieltä.
> Koska uskovatkin "lihansa "vuoksi monesti ovat hitaita parannukseen synnistä , Jumalan täytyy
KURITUKSEN (PANEMALLA HEIDÄT KÄRSIMÄÄN TEKOJENSA SEURAUKSET TAI ANTAMALLA heille muita kärsimyksiä ja vaikeuksia .) avulla taivuttaa heitä siihen :<
Tämä on hyvä kuvaus siitä kun on Pyhä Henki, Jeesus ja Isä taivaassa.
Pyhä Henki ei toi mi erillään Isästä ja Pojasta!!!!! Jeesus sanoo: MINÄ olen teidän kanssanne maailman loppuun asti! Silti Jeesus istuu Isän oikealla puolella ja on kanssamme Pyhän Henkensä kautta!
Aamen!
Tämä on totta!
Saaralle ja muttikselle. Te olette ihan oikeassa, näitä kolme ei voikkaan erottaa toisistaan, mutta lihamme (vanha ihminen tekee sen). Se irroittaa jonkun näistä kolmesta ja samalla sekunnilla tottelemattomuus (noituuden synti tulee elämäämme).
Otan esimerkin armosta. Jos irrotamme Pyhästä Hengestä, niin ei ole voimaa parannukseen. Jos irrotamme Jeesuksesta, niin emme edes usko parannukseen ja jos irrotamme Jumalasta, niin kukaan ei edes muistuta että tein väärin.
Kun nämä kolme on mukana niin armo johtaa aina parannukseen. Jos taas yksikin puuttuu, niin armo johtaa noituuteen (tottelemattomuuteen).
Silloin armosta saadaan vain luvallisuus ja voimaa syntiin, eli sillä vaiennetaan omantunnon ääni, mutta se ei johda parannukseen.
Uskon, että ajat oikeaa asiaa, mutta edeleen sekoitat termit!
"Jos irrotamme Pyhästä Hengestä, niin ei ole voimaa parannukseen. Jos irrotamme Jeesuksesta, niin emme edes usko parannukseen ja jos irrotamme Jumalasta, niin kukaan ei edes muistuta että tein väärin." -tesa-
Edelleen: Pyhä Henki muistuttaa, että tein väärin, Pyhä Henki kirkastaa Kristusta, joka on maksanut syntimme, Pyhä Henki antaa voiman tehdä parnnusta, Pyhä Henki antaa uskon syntien anteeksi saamisesta Jeesuksen tähden, Pyhä Henki antaa voiman vaeltaa kuuliaisena, Pyhä Henki opettaa mikä on oikein ja mikä väärin!
Helluntaista lähtien olemme eläneet ns. Pyhän Hengen aikakautta. Isän aikakautta elivät vanhan liiton ihmiset, Pojan aikakautta elivät Jeesuksen seurassa kulkeneet opetuslapset ja muut Jeesukseen uskovat, silti heillä ei ollut Pyhää Henkeä vielä, vaan Jeesus lupasi lähettää sen ja lähetti sen helluntaina!
Silti, millään aikakaudella ei ole voitu eikä saa erottaa toisistaan kolmiyhteistä Jumalaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä! Moosekselle Jumala toimi Isän hahmossa, ja he odottivat Jeesusta tulevaksi. Jeesus toimi Pyhän Hengen voimassa ja oli nähtävänä ja käsinkosketeltavana. Jeesus ei kuitenkaan voinut lähettää Pyhää Henkeä ihmisille ennenkuin oli itse astunut taivaaseen!
Kojaan: Jeesus lupasi lähettää HÄNET ja lähetti HÄNET helluntaina!
Saara, olen 100% kanssasi samaa mieltä.
Olen tällä kuvannut vanhaa ihmistä, joka on läpeensä asti Jumalaa vastaan.
Noituus on helppoa nähdä toisissa, mutta armo on yhtä paljon Jumalan taivaallista voimaa kuin voimateotkin, ja olen kuvannut miten vanha ihminen saa muutettua voiman noituudeksi, jos emme taistele verille asti syntiä vastaan.
jatkan.
"12:8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia."
Huomaatko, raamatunkirjoittajakin näyttää mahdollisuuden ettei ole Isää. Tämä mahdollisuus vaan johtaa siihen noituuteen josta kerron. Näin ei saa olla niin kuin itsekkin kuvaat, mutta ei raamattu tästä opettaisi jos tämä ei olisi mahdollista.
tesa: äpärällä ei ole Isää, Poikaa, eikä Pyhää Henkeä! Lapsella on Isä, Poika ja Pyhä Henki!
>tesa: äpärällä ei ole Isää, Poikaa, eikä Pyhää Henkeä! Lapsella on Isä, Poika ja Pyhä Henki! kirj Saara<
Voidaan tämä näinkin sanoa, mutta silloin olisimme ensimmäisestä kerrasta kun emme taivu Jumalan tahtoon kadotettuja. Vanha ihmisemme veisi meidät helv,ttiin kerralla. Meissä on kuitenkin myös uusi ihminen, joka kärsivällisesti odottaa parannusta Jumalan kärsivällisyyden rajaan asti.
Tämä raamatunkohta puhuu nimenomaan meille uskoville, ja siinä voimme kadottaa Isän, ja silti Kristus meissä odottaa että jälleen ottaisimme vastaan myös Isän.
Uskon että meillä kaikilla on tästä jonkinlaisia omia kokemuksia, sellaisia joissa Jumalan ääni hiljenee ja sydämen jää voi tulla niin paksuksi että se kantaa hevosia.
Hebr: 12:4 Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,
12:5 ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;
12:6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa."
12:7 Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?
12:8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.
tesa, muistutan että sinä olet oppilas ja me sinun opettajiasi.
Opettel siis kuuntelemaan kun uskossa koetellut Jumalan ihmiset puhuvat.
Muistat varmaan kertomuksen kun Jerusalemissa alkoi vaino, uskovat pakeni sieltä ja evankeliumi levisi sen johdosta Samariaan ja Juudeaan.
Suuret tunnusmerkit seurasivat näitä uskovia ja niiden seurauksena nämä kaksi kaupunkia otti Jeesuksen vastaan. Seurakunnat perustettiin ja kaikki kastettiin, mutta nämä uudet uskovat olivat voimattomia, koska heillä ei ollut Pyhää Henkeä. Silloin pyydettiin apostolit Jerusalemista, ja kun he laskivat kädet päälle, niin nämäkin saivat Pyhän Hengen.
Saara on siinä oikeassa, ettei kukaan voi ottaa vastaan uskoa, liittyä seurakuntaan ja antaa kastaa itsensä, jos Pyhä Henki ei saa sitä aikaan. Kuitenkin raamattu selvästi sanoo ettei heillä ollut Pyhää Henkeä ennen kun saivat sen apostolien kautta.
En tiedä onko tässä käännösvirhe, jossa pitäisi sanoa ettei heillä ollut riittävästi Pyhäähenkeä. Jos on käännösvirhe, niin minunkin olisi pitänyt sanoa Isän ääni voi hiljentyä, niin kuin Hän toisessa kohdassa sanoo, "en Minä iankaiken muistuta". Joka tapauksessa meillä on etsikonaikamme ja jos sanomme Jumalalle toistamiseen ei, niin Hänen äänensä hiljenee. Silloin tulee tilalle paatumus, jossa olosuhteetkin lakkaa saarmaamasta parannusta.
>tesa, muistutan että sinä olet oppilas ja me sinun opettajiasi. kirj. Muista paikkasi<
Jumala voi opettaa kauttasi, mutta minun opettajani on Jumala. Jos sinä ja ketä tarkoitatkin "me" sanalla olette toisten opettajia, niin kannattaa tarkistaa suuntaa. Silloin sinulta jää paljon oppimatta, ja peilisi on sinulle turhaa.
tesa: Heillä oli kasteessa saatu Pyhän Hengen sinetti, mutta he eivät olleet täyttyneet Pyhällä Hengellä! Eli he kyllä uskoivat, mutta heillä ei ollut Pyhn Hengen antamaa voimaa ja viisautta!
-näin olen ymmärtänyt!
Vielä jatkan tuohon edelliseen: Ei siinä Isää ole kadotettu, vaan ollaan silloin tottelemattomia yhän Hengen äänelle, joka on kyllä herkkä ja vaimenee jos sitä loputtomiin vastustaa!
korjaan: Pyhän Hengen...
Jatkan.
Ohjeesi opettaa ja muistuttaa minua siitä, miten vihollinen saa silmämme näkemään niin että näemme itsemme toisia parempana.
Olen itsekkin ollut samassa vankilassa pitkän aikaa vankina, ja tämä on vankilakokemuksistani kamalin. Missään muualla minua ei olla niin paljon kidutettu kun siellä, mutta sain oppia siitä Herran pelkoa.
Vielä tänäänkin sydämeni huutaa, Kiitos Jumalalle että olet päästänyt minut vapaaksi tarpeesta olla toisia parempi ja olla toisia opettamassa. Mielelläni kuuntelen, mutta en voi kuulla jos en ensin itse avaudu ottamaan asiaa keskustelunaiheeksi.
Saara,juuri tätä itsekkin tarkoitan.
Hieno juttu! Minä jotenkin ymmärrän mitä aina haet, mutta tosiaan käytät sellaisia sanontoja, että niistä voi saada aivan eri kuvan kuin mitä tarkoitat! :)))
Koko raamattu on samanlainen, siellä on monta eri kirjoittajaa ja jokainen kuvaa eri sanoilla Jumalan tahtoa.
Tunnistin sen mitä halusit sanoa, sillä se löytyy suoraan raamatusta, mutta myös kohdat joissa yksi näistä kolmesta voi puuttua löytyy samasta kirjasta. Jos nyt olisimme molemmat käyttäneet Sanaa omiin tarkoitusperiin, niin että Jumalan tahto jota niissä yritetään kuvata olis jäänyt sivuun, olisi sanoma mennyt pilalle.
saara, kun sanot jotenkin ymmärtäväsi tesaa niin voisitko selittää mulle tesan seurakuntayhteyden ketjusta "barbarus ja skyytta, orja ja vapaa"?
juhailpo, jos et saa kiinni seurakuntayhteyteydestäni, niin hyppää se yli. Siellä minulla on yhteys joka on itselleni tärkeää, ja siellä minun on hyvä olla. Saan kyllä täälläkin yhteyttä, ja monessa muussakin seurakunnassa, mutta se yhteys on usein yksipuolista.
Seurakuntayhteyden on tarkoitus olla molemminpuolista, ja siksi jokaisen on etsittävä sellainen paikka jossa saa tuntea Jumalan rakkauden.
Voisin nimittää omaa seurakuntaani vaikka näin :"juhlaa viettävä esikoisten seurakunta,"
Te ette voi tänne vielä tulla, koska se ei ole yhteyttä jos ette näe tai voi keskustella näiden kanssa.
"Hebr 22. Teidän edessänne on tuhansittain enkeleitä 23 ja juhlaa viettävä esikoisten seurakunta, ne, joiden nimet ovat taivaan kirjassa. Siellä on Jumala, kaikkien tuomari, siellä ovat perille päässeiden vanhurskaiden henget, 24 ja siellä on uuden liiton välimies Jeesus ja vihmontaveri, joka huutaa, mutta ei kostoa niin kuin Abelin veri. "
Voisin nimittää omaa seurakuntaani vaikka näin :"juhlaa viettävä esikoisten seurakunta,"
Te ette voi tänne vielä tulla, koska se ei ole yhteyttä jos ette näe tai voi keskustella näiden kanssa.
"Hebr 22. -tesa-
Pyydän tarkennusta sinulta tesa.
Ymmärrän tuon lainaamani kohdan siten, että kerrot siitä seurakunnasta, joka on jo riemuitsemassa, kun me vielä olemme taistelemassa, uskossa, toivossa ja rakkaudessa.
Ei tässä ole kysymys paremmista taikka huonommista, vaan siitä kuka uskoo YKSIN Jeesukseen, ja kuka uskoo Jeesuksen sijasta itseensä.
>Pyydän tarkennusta sinulta tesa.
Ymmärrän tuon lainaamani kohdan siten, että kerrot siitä seurakunnasta, joka on jo riemuitsemassa, kun me vielä olemme taistelemassa, uskossa, toivossa ja rakkaudessa.<
Kävimme pitkän keskustelun rajasta, joka on mielestänne kuolemassa ja minä yritin kertoa että raja on lihan kuolettamisessa hengen avulla. Keskustelu kuitenkin päättyi, koska se mitä kerroin oli mielestänne harhaa.
Mitä enemmän saamme tulla osaksi pyhitystä, sitä paremmin saamme nähdä myös rajan toiselle puolelle.
Kun minua vähän yli 2 kymppisenä pyydettiin jättämään tämä Lestadiolais seurakunta, niin sain Jumalalta lupauksen että saan 100 kertaisesti takasin.
Tämä sattui, koska olin saanut kasvaa siellä syntymästäni asti, ja kaikki ystäväni jäi sinne, mutta nyt saan tuntea sen että Jumala on antanut sen mitä oli luvannut.
Vaikka minulla on vielä matkaa jäljellä, niin saan jo tuntea tämän seurakunnan, ja kokea sen omakseni.
"Saara " lainkaan väheksymättä mit jo olet kirjoittanut , Samariassa oli se noita
Siimon , Ihmiset oli tavallaan hänen vallassaan koska tämä noita oli jo monta vuotta ollut siinä kaupunkissa, ja kun hän teki näytöksen se oli ihme monista asukkaasta .
Kun hän oli näin sitonut ihmisten mielet , ei ollut päässyt tapahtumaan sitä Pyhä
henken voimaa .
Vaikka Filippus Apt. 8:5-13. Saarnaa menestyksellä Kristusta , ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä mitä, mitä Filippus puhui, kun he kuuli mitä hänen sanansa
ja näkivät ne tunnusteot , jotka hän teki .
6-17. Nämä samarialaiset "USKOIVAT FILIPPUSTA " JA SAIVAT KASTEEN , MUTTA HEISSÄ EI TAPAHTUNUT TODELLISTA HENGELLISTA SYNTYMISTÄ . hEIDÄN "USKONSA "OLI TIETOPUOLISTA JA TUNTEENOMAISTA ("SUURI ILO")
Vasta kun Pietari ja ja Johannes Rukoilivat heidän puolestaan ja siunasivat heitä katten päälle panemisella , he saivat Pyhän hengen ja tulivat todellisesti Uuden liiton uskoon ..
tesa: kävin lukemassa tuolla Barbarus ja skyytta, orja ja vapaa ketjussa, kuvauksesi seurakunnastasi!
Tarkoitatko siinä, että liikut ajassa taakse- ja eteenpäin ja tapaat siellä ihmisiä, joiden kanssa keskustelet? Jos tarkoitat, niin näytätkö raamatusta paikan, joka tukee tällaista, nimittäin minulle ainakin tulee lähinnä Rauni-Leena Luukanen-Kilde astraalimatkoineen mieleen tuosta kuvauksestasi!
Eikö meitä olekin kielletty olemasta vainajahenkiin yhteyksissä? Myöskään uskossa kuolleisiin ei tule yrittää ottaa yhteyttä, silloin ollaan nimittäin jo pimeyden valhevoimien kanssa tekemisissä!
tesalta odottelen vastausta Saaran kysymykseen minäkin.
"Eikö meitä olekin kielletty olemasta vainajahenkiin yhteyksissä? Myöskään uskossa kuolleisiin ei tule yrittää ottaa yhteyttä, silloin ollaan nimittäin jo pimeyden valhevoimien kanssa tekemisissä!" - - Saara-
Miten on, tesa?
yhdyn saaran ja muuttiksen kysymyksiin
"Teidän edessänne on tuhansittain enkeleitä ja juhlaa viettävä esikoisten seurakunta, ne, joiden nimet ovat taivaan kirjassa."
Teillä kaikilla on monta omaa kokemusta tästä. Kun teillä on ollut vaikka hyvät kokoukset joissa tunnette Pyhän Hengen kosketuksen. Toiset se laittaa kiittämään, toiset tekemään parannusta, osa istuu vain penkeissä ja kyyneleet virtaa siitä että sydämenne on täynnä Jumalan läsnäoloa.
"Silloin edessänne on tuhansittain enkeleitä...." Eikä tässä ole mitään noituutta tai vainajahenkien manausta (vihollisen tuomaa jäljitelmää).
Mitä enemmän saatte tulla osalliseksi pyhityksestä, sitä paremmin tunnette, näette ja saatte yhteyden tähän. Tämä on minun seurakuntani, jossa minun on hyvä olla ja saan tuntea yhteyttä. Voin nimittää sitä myös taivastenvaltakunnaksi joka alkaa jo täällä ajassa.
"" Saara ,; 6.1.-13 klo 22:18. "
Jotain tääläistä ajattelin kun kirjoitin ,tuolla pikkusen ylenpänä siitä noita simenista.
hän oli Samariaan tultuaan saanut ihisistä sen käsityksen että he olivat , valmiit
omaamaan Herran sanan ja muutkin tavat , siinä saattoi vaikuttaa tuo noita .
Mutta kun Pietari ja Johannes tulivat ,Jerusalemista ja ottivat heti kovan sanan
kautta luulot pois noita simeonilta ,,ihmiset vapautuivat hänen vallastaan sekä
pystyivät omaksumaan Jumalan sanan , ja niin he omaksuivat kasteen ja saivat
Pyhän Hengen , jolloin heistä tuli kunnon uskovia vaikka apostolit hoitivat tämän
Rukouksilla ja Kättenpäällepanemisina , jolloinhe saivat vasta Pyhän Hengen.
ps. Apostolit kielsivät noidalta ne toimet kuin muille annettiin , siinä oli selvästi
jotain sellaista jota uumoilin .. muutaman vuoden päästä lähti Noita Simon pois
(häneltä varmaan loppui se pahna tuska jolla oli pitänyt ihmisiä vallassa .
Tästä kerrottiin Pietarille , joloin hän lähti Roomaan noidan perään , paimeneksi
ettei hän tekisi sillä pahaa (kuin Samariassa ). ja näin joutui Pietari tutustumaan
ROOMAAN , ja siihen seurakuntaan joka sinne oli syntynyt.
Siellä oli valtavasti työtä ,ei pietari sitten sieltä enää pois ehtinyt ,kuin vasta kuolemansa kautta , siitä monta kertomusta .. Kyllä tapasi sen noita Simonin kinsiellä ja antoi vakavan varoituksen , jos hän kuulee sanankin Raamattua sinun suusta se tullaan totettamaan toisella viisiin. . Tässä on hiukasn myös TESALLE.
ei tämän tartte jäädä meille vain miettikää miksi..
Apostolien teot: 8;1 Sinä päivänä puhkesi ankara vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan, ja kaikki muut paitsi apostolit hajaantuivat eri puolille Juudeaa ja Samariaa.
Kerro teu miksi kaikki muut pakenivat, mutta apostolit pystyivät jäämään Jerusalemiin?
Eli miksi vaino ei kyennyt koskettamaan apostoleja?
Tässä siis yläpuolella oli kaksi virhetä , ensin se joka tuli silloin oli Filippus se
toinen joka oli tehty pöytäpalvelijaksi eli Diakoniaksi (heitä oli tehty 7 miestä)
Filippus ei ehtinyt olla kauan Diakonina , hänellä oli Profetian lahja ja oli saanut
kutsun Samariaan samaan aikaan oli Samariassa , tämä noita Simeon ja ollut
jo jonkin vuoden .
ehkäpä se siitä seviää. Apt. 6:3,5. sitten Apt. 8:5-6,;8:6-17. ;8:9-11, 18-24.
nämä oli Samarian aikaisia ,, Mutta sitten Fiippukselle puhui Herran enkeli
ja ne oli Siitä kun Filippus Pyydettiin matkaan Gazan tielle Apt. 8:26. 27, ja
Apt.8:30-35. ja Jesaja 53: jota Hoviherra paluumatkallaan luki, ostamaansa
sen ajan Raamattua eli TOORAA. Jossa jo Jesajan sanat oli .
Vanhassa kirkkoraamatussa oleva jae 37. puuttuu vanhemmista käsikirjoituksista
(P--45 , Alef , B;A;Cjne. ) SE on VKR:ssä : Mutta Filippus sanoi : Jos sinä kaikes-
ta sydämesestä uskot , niin tapahtukoon . Niin hän vastasi ja sanoi : MINÄ USKON
JEESUKSEN KRISTUKSEN JUMALAN POJAKSI ." Nämä sanat osoittavat , mikä oli vanhan kirkon käytäntö Juutalaisuudesta tai pakanoista kristinuskoon kääntyvien kastetta haluavien suhteen .
Kysymys oli pelastusta etsivän uskosta Jeesuskseen Jumalan POIKANA. . Kaste tapahtui syntien anteeksisaamiseksi ( Apt. 2:38;22:16 ). Uskoon tullut Hoviherra varmaankin vei evankeliumin Kristuksesta omaan maahansa, mutta meillä ei ole historian tietoja.. Kuitenkin maa oli sama jossa JOB. asui aikanaan lähes 2450 v
ennen sillä hän oli Terahin aikalainen .
Jatkan.
Miksi apostolit eivät tulleet mukaan, eikö juuri silloin kun seurakunnalla on kaikkein vaikeinta, olisi tarvittu kokeneita uskovia?
Vastaan itse kysymykseeni.
Apostolit kuuluivat tähän "juhlaa viettävään esikoisten seurakuntaaan,"
He olivat läsnä, mutta ruumiissaan he olisivat voineet olla vain yhdessä paikassa ja hengessä saivat olla kaikkien kanssa.
Miksi apostolien ei tarvinnut paeta? Koska vihollinen voi hyökätä ainoastaan lihamme (vanhan ihmisemme) kimppuun. Kristus meissä ei ole pahan kiusattavissa.
Ei näiden tarvinnut olla vielä täydellisiä, mutta he hallitsivat sen ettei vanhaa ihmistä päästetty jalanpohjia korkeammalle. Kun raamattu sanoo, "riisukaa vanha ihminen päältänne tekoinensa", niin se tarkoittaa sitä. Jos emme tee näin, niin vihollisella on laillinen lupa hyökätä kimppuumme.
tesa, vaino kosketti kyllä apostoleitakin, tiedät sen. Heillä oli vielä todistustehtävää ja Jumala ihmeellisesti varjeli heitä, jotta seurakunta saisi kasvaa. Niinkuin tiedät, kaikki muut, paitsi Johannes kuolivat kaiken vainon ja kärsimystensä lopuksi.
Meillä on EDESSÄMME tuhansittain enkeleitä ja riemuitseva seurakunta, se on totta. Kunhan maallinen matkamme päättyy. Uskon silmin näemme kuin kuvastimesta sinne, mitä on edessämme. Elämme siis uskossa, emme näkemisessä.
Kosketti, mutta se ei ollut enää kipua ja tuskaa muuta kuin vanhan ihmisen osalta.
Uudelle ihmiselle tämä oli puhdasta ylistystä.
"Tapahtukoon sinun tahtosi myös maanpäällä niinkuin taivaassa".
Taivaassa ei ole kipua ja tuskaa, ja tätä rukoilemme myös tänne maanpäälle.
>Uskon silmin näemme kuin kuvastimesta sinne, mitä on edessämme. Elämme siis uskossa, emme näkemisessä.<
Sitä mukaa kun Kristus meissä kasvaa, myös uskomme muuttuu näkemiseksi.
"Minun tulee vähetä ja Kristuksen kasvaa". Tämä lause kuvaa maanpäällä elettyä aikaa.
Te jokainen tiedätte että Herran päivä on tulossa, niin kuin se tuli Jesrusalemin kristityille. Ja silloin ainoastaan Kristus meissä kestää sen, ei kestä lihamme (vanha ihminen). Silloin vanha ihminen valittaa ja kokee kipua ja tuskaa, ja uusi ihminen ylistää Jumalaa.
Tämä aika on niin lähellä, ettei yhdelläkään ole varaa hukata sekunttiakaan. Eli se jäljellä oleva aika mikä on jäljellä, kannattaa käyttää siihen että "minä vähenen ja Kristus kasvaa". Silloin kaikki mikä ei ole Jumalasta sortuu, vaikka olisi kuinka uskovainen se punnitaan mikä kestää Jumalan edessä. Tämä aalto on jo tulossa, te tunnette sen ja minä myös näen ja kuulen sen.
"Tapahtukoon sinun tahtosi myös maanpäällä niinkuin taivaassa".
Jumala ei tahdo että taivaassa on kipua,sairautta, puutetta, ongelmia yms.
Ja silloin kun rukoilemme Jumalan tahtoa myös maanpäälle niinkuin taivaassa, rukoilemme kirjaimellisesti taivasta maanpäälle. Tämä on taivasten valtakuntaa jo täällä ajassa.
"Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Jumalan vanhurskasta tahtoa, niin kaikki muukin annetaan".
Tämä kaikki muukin tarkoittaa myös kirjaimellisesti taivasta jo tänne maanpäälle. Ja saamme sen sitä mukaa kun löydämme Jumalan tahdon ja saamme sen lihaksi.
>Uskon silmin näemme kuin kuvastimesta sinne, mitä on edessämme. Elämme siis uskossa, emme näkemisessä.<
Kun alamme anomaan Jumalalta, tapahtukoon Sinun tahtosi tai taivuta Sinun tahtoosi, niin näemme Jumalan vastauksen aina ensin uskon silmin.
Eli eteemme johdatetaan peili joka kertoo siitä mikä ei vielä ole taipunut Jumalan tahtoon. Esim. seuraava vastaantulija haukkuu pystyyn, syyttää jostain mitä et ole tehnyt, sylkee päällesi yms.
Sitten saan koetella rakastanko vihamiestäni, siunaanko sitä joka tekee minulle pahaa, kostanko pahan hyvällä yms. vai nouseeko karvani pystyyn ja maksan samalla mitalla. Jos olen taipunut Jumalan tahtoon, niin Kristus minussa pystyy rakastamaan, ja yli ymmärryksen tuleva ilo täyttää sydämeni.
Kukaan ei rukoilisi, taivuta Jumala, taivuta niin kauan että saan taipua tahtoosi, jos lihamme ei saisi kuoliniskua ja Kristus meissä kasvaa. Kun taivumme Jumalan tahtoon, niin usko muuttuu näkemiseksi, mutta se alkaa aina ensin uskon silmin joka näyttää täysin päinvastaiselta.