Sen jälkeen kun valtuustoille tuli mahdolliseksi erottaa epäluottamuksen takia kunnanjohtaja 1995, Suomessa on erotettu yli 20 kunnanjohtajaa.
Näin yritetään tehdä nyt myös Heinolassa. Vastavalittu kaupunginjohtaja, tarmokkaasti työnsä Heinolan parhaaksi aloittanut Tita Rinnevaaraa yritetään erottaa.
Kunnanjohtajan työ on yleensä tasapainottelua kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä kunnan talouden hoitamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla kuntalaisia tyydyttäen.
Heinolassa kaupunginjohtajan työ on ollut yksipuolisesti virkamiesmafian päätösten toteuttamista. Virkamiehet ovat keskenään liittoutuneet ajamaan päätöksiaan ja etujaan - ei suinkaan kunnan ja kuntalaisten parhaaksi - vaan omaksi edukseen, jopa hallintolakeja ja omia valtuuksiaan räikeästi rikkoen.
Jos kaupunginjohtaja on ollut muuta mieltä, niin virkamiehet ovat ryhtyneet "ulostamaan" kaupunginjohtajaa. Entiset kaupunginjohtajat ovat kokeneet Heinolassa kovia, lähteneet muihin tehtäviin, jääneet sairaslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle jne.
Virkamiehillä (51 adressivirkamiestä) on siis tapauskohtaisesti erottamisosaaminen hallussaan.
Huolenilmaisuadressi ja päiväkirjakooste ovat yleisiä tapoja, kun joku halutaan irtisanoa. Median käyttö mustamaalaamiseen on myös yksi tehokas tapa kun kerätään irtisanomisaineistoa. Tehokkain tapa kunnan viranhaltijoilla on kuitenkin LUOTTAMUSPULA. Luottamuspula syntyy, kun ei uskota kunnanjohtajan osaavan hoitaa virkaansa, johon hänet on valittu. EI luoteta, että kaupungin talous paranee toivotulla tavalla. Virkamiehet eivät luota siihen, että kaupunginjohtaja pystyisi heidän etujaan ajamaan paremin kuin he itse. Joten he haluavat itse ajaa omia etujaan - valitsemansa kaupunginjohtajan avulla - ei siis valtuuston (kunnallislain mukaisesti) valitseman.
Tämä epäluottamus 51 adressivirkamiehen toimesta syntyi sangen nopeasti. Eli vain noin 1,5 kuukauden aikana, jolloin kaupunginjohtaja Rinnevaara ehti Heinolassa työtään tehdä. Sen vuoksi epäluottamus ei tunne uskottavalta.
Virkamiesten "huolenilmaisu" ei tunnu uskottavalta, kun 1,5 kuukauden aikana ei ehditä tutustua uuteen johtamiskulttuurin tai käydä "kehityskeskusteluja".
Heinolassa kaupunginjohtajan "erottamistyöryhmän" raportti perustuu siihen aineistoon, jonka 51 adressivirkamiehet keräsivät nopeasti noin 1,5 kuukauden aikana. Raportissa ei kerrota lainkaan niiden satojen kaupungin työntekijöiden mielipiteitä, jotka ovat tyytyväisiä tai niiden mielipiteitä, jotka kieltäytyivät lähtemätä mukaan erottamispuuhailuun.
Lukuisia erilaisia kaupunginjohtajien erottamisprosesseja on meneillään eri puolissa Suomea eli sen jälkeen kun valtuustoille tuli mahdolliseksi erottaa epäluottamuksen takia kunnanjohtaja 1995.
Valtuustoille tuli mahdollisuus erottaa se kunnanjohtaja, jonka ovat joko itse valinneet tai valtuuston vaihtuessa uusi valtuuto erottaa vanhan valtuuston valitseman kaupunginjohtajan "epäluottamuksen" takia.
Heinolan uuden valtuuston pitäisi ottaa selvää 51 adressivirkamiehen erottamispuuhastelusta ja todellisista syistä.
- hallintolain vastaisista menettelyistä
pakettiauton ostot, ulkomaan matkat, huonosti valmistellut päätösesitykset,
kulttuuritoimiston sijainti / lautakunnan puheenjohtajan otto-oikeus
- sote-palvelut - lastensuojelulain mukaiset toimenpiteet
- elinkeinoelämän kuihtuminen
- erilaiset tarpeettomat työryhmät ja niiden puuhastelu
Heinolan johtaminen siten, että kaupunkia ei liitetä Lahteen.
Johtaako Heinolaa tulevaisuudessa
- Heinolan vaaleissa valitut luottamushenkilöt vai
- Heinolan irkamiesmafia vai
- Lahden kaupungin luottamushenkilöt, jos Heinola tehdään Lahden lähiö?
Nyt ei Heinolan 51 adressivirkamiehen huolenilmaisu ole ihan kiireellisin asia.
Heinolaan pitäisi perustaa "kurinpitolautakunta" tutkimaan ja tekemään ehdotuksia virkamiesten ajankäytöstä, työtehtävien hoidosta ja siitä kuuluuko työtehtäviin kaupunginjohtajan estäminen ostallistumasta kokoukseen, nimien keruu adressiin ja päiväkirjan pito tai toisen käden tiedon antaminen televiossa tai kaupunginjohtajan mustamaalaaminen mediassa. "Kurinpitolautakunta" tekisi sitten esitykset kaupunginhallitukselle miten menetellään, jos johtamiskulttuurin muutos aiheuttaa ongelmia virkamiehille tai jos kaupungin omia hankintamääräyksiä ja hallintolakia rikotaan.
Kaupunginvaltuuston pitää ottaa sille kuuluva päätösvalta. Virkamiesmafia ei saa johtaa Heinolaa entiseen malliin, jolloin kriisikunta Heinolasta tulee vääjäämättömästi Lahden lähiö.
Näin yritetään tehdä nyt myös Heinolassa. Vastavalittu kaupunginjohtaja, tarmokkaasti työnsä Heinolan parhaaksi aloittanut Tita Rinnevaaraa yritetään erottaa.
Kunnanjohtajan työ on yleensä tasapainottelua kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä kunnan talouden hoitamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla kuntalaisia tyydyttäen.
Heinolassa kaupunginjohtajan työ on ollut yksipuolisesti virkamiesmafian päätösten toteuttamista. Virkamiehet ovat keskenään liittoutuneet ajamaan päätöksiaan ja etujaan - ei suinkaan kunnan ja kuntalaisten parhaaksi - vaan omaksi edukseen, jopa hallintolakeja ja omia valtuuksiaan räikeästi rikkoen.
Jos kaupunginjohtaja on ollut muuta mieltä, niin virkamiehet ovat ryhtyneet "ulostamaan" kaupunginjohtajaa. Entiset kaupunginjohtajat ovat kokeneet Heinolassa kovia, lähteneet muihin tehtäviin, jääneet sairaslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle jne.
Virkamiehillä (51 adressivirkamiestä) on siis tapauskohtaisesti erottamisosaaminen hallussaan.
Huolenilmaisuadressi ja päiväkirjakooste ovat yleisiä tapoja, kun joku halutaan irtisanoa. Median käyttö mustamaalaamiseen on myös yksi tehokas tapa kun kerätään irtisanomisaineistoa. Tehokkain tapa kunnan viranhaltijoilla on kuitenkin LUOTTAMUSPULA. Luottamuspula syntyy, kun ei uskota kunnanjohtajan osaavan hoitaa virkaansa, johon hänet on valittu. EI luoteta, että kaupungin talous paranee toivotulla tavalla. Virkamiehet eivät luota siihen, että kaupunginjohtaja pystyisi heidän etujaan ajamaan paremin kuin he itse. Joten he haluavat itse ajaa omia etujaan - valitsemansa kaupunginjohtajan avulla - ei siis valtuuston (kunnallislain mukaisesti) valitseman.
Tämä epäluottamus 51 adressivirkamiehen toimesta syntyi sangen nopeasti. Eli vain noin 1,5 kuukauden aikana, jolloin kaupunginjohtaja Rinnevaara ehti Heinolassa työtään tehdä. Sen vuoksi epäluottamus ei tunne uskottavalta.
Virkamiesten "huolenilmaisu" ei tunnu uskottavalta, kun 1,5 kuukauden aikana ei ehditä tutustua uuteen johtamiskulttuurin tai käydä "kehityskeskusteluja".
Heinolassa kaupunginjohtajan "erottamistyöryhmän" raportti perustuu siihen aineistoon, jonka 51 adressivirkamiehet keräsivät nopeasti noin 1,5 kuukauden aikana. Raportissa ei kerrota lainkaan niiden satojen kaupungin työntekijöiden mielipiteitä, jotka ovat tyytyväisiä tai niiden mielipiteitä, jotka kieltäytyivät lähtemätä mukaan erottamispuuhailuun.
Lukuisia erilaisia kaupunginjohtajien erottamisprosesseja on meneillään eri puolissa Suomea eli sen jälkeen kun valtuustoille tuli mahdolliseksi erottaa epäluottamuksen takia kunnanjohtaja 1995.
Valtuustoille tuli mahdollisuus erottaa se kunnanjohtaja, jonka ovat joko itse valinneet tai valtuuston vaihtuessa uusi valtuuto erottaa vanhan valtuuston valitseman kaupunginjohtajan "epäluottamuksen" takia.
Heinolan uuden valtuuston pitäisi ottaa selvää 51 adressivirkamiehen erottamispuuhastelusta ja todellisista syistä.
- hallintolain vastaisista menettelyistä
pakettiauton ostot, ulkomaan matkat, huonosti valmistellut päätösesitykset,
kulttuuritoimiston sijainti / lautakunnan puheenjohtajan otto-oikeus
- sote-palvelut - lastensuojelulain mukaiset toimenpiteet
- elinkeinoelämän kuihtuminen
- erilaiset tarpeettomat työryhmät ja niiden puuhastelu
Heinolan johtaminen siten, että kaupunkia ei liitetä Lahteen.
Johtaako Heinolaa tulevaisuudessa
- Heinolan vaaleissa valitut luottamushenkilöt vai
- Heinolan irkamiesmafia vai
- Lahden kaupungin luottamushenkilöt, jos Heinola tehdään Lahden lähiö?
Nyt ei Heinolan 51 adressivirkamiehen huolenilmaisu ole ihan kiireellisin asia.
Heinolaan pitäisi perustaa "kurinpitolautakunta" tutkimaan ja tekemään ehdotuksia virkamiesten ajankäytöstä, työtehtävien hoidosta ja siitä kuuluuko työtehtäviin kaupunginjohtajan estäminen ostallistumasta kokoukseen, nimien keruu adressiin ja päiväkirjan pito tai toisen käden tiedon antaminen televiossa tai kaupunginjohtajan mustamaalaaminen mediassa. "Kurinpitolautakunta" tekisi sitten esitykset kaupunginhallitukselle miten menetellään, jos johtamiskulttuurin muutos aiheuttaa ongelmia virkamiehille tai jos kaupungin omia hankintamääräyksiä ja hallintolakia rikotaan.
Kaupunginvaltuuston pitää ottaa sille kuuluva päätösvalta. Virkamiesmafia ei saa johtaa Heinolaa entiseen malliin, jolloin kriisikunta Heinolasta tulee vääjäämättömästi Lahden lähiö.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Äiti maa pelastaa teidät kaikki!
Johtaa kuntaa asianajanvälityksellä, julkiset tiedonannot toimittaa Suomen Yleisradio. Eläköön Pohjois-Korea, eläköön Heinola!
Eikö siis Heinolaa johdakaan hevospitäjä Ypäjän entinen kunnanjohtaja Sinikka Malin, jolle maksettiin yli 3.000 euron sijaisuuskorvaus kaupunginjohtajana? Eikö Jäppinen enää kerrokaan televisossa toisen käden tietoja?
Malin valittiin henkilöstöjohtajaksi, ei kyennyt siihen tehtävään, kun henkilöstö voi pahoin ja ryhtyi adressiinkin nimiä keräämään.
Kansliapäällikkö Pekka Virkkunen erosi - sai luultavasti Heinolan menosta tarpeekseen.
Malin ryhtyi va. kansliapäälliköksi, vs. kaupunginjohtajaksi ja erottamistyöryhmän sihteeriksi. Eläköön Heinola ja virkamiesmafia Malinin johdolla, hyvästi demokratia!
Virkamiesten palkkakatto on poistettu kiitokseksi erottamisaineiston keräämisestä: päiväkirjakoosteet (omista ja muiden töistä), huolenilmaisuadressi, median käyttö mustamaalaamiseen.
Eläköön Heinolan mustamaalattu maine!
Äiti-Hilden ja lapsi-Jäppinen päättävät tyyliinsä: Meille ette mitään mahda, me matkustamme Lontooseen shoppailemaan, me ostamme pakettiauton eli siis - tehdään mitä haluataan hankintamääräyksistä välittämättä.
"Odottakaas vaan, kun äiti alkaa kaupunginhallitusta johtamaan.... te, jotka ette huolenilmaisua allekirjoittaneet..."
Eläköön Heinolan äiti-Hilden johtamana, kuten lapsi-Jäppinen haluaa ja mitä haluaa!
Kaikki, jotka näkevät oikeana tukea erottamisuhan alla olevaa Heinolan kaupunginjohtajaa, pyydämme osallistua seuraavaan adressiin.
http://www.adressit.com/kaupunginjohtajamme_tita_rinnevaara_tarvitsee_kuntalaisten_tukea
Sen lisäksi kaupunginjohtajan valintaan liittyviä asiakirjoja (pöytäkirjat ja asiakirjat) keskustelussa KAUPUNGINJOHTAJAN VALINTA: VAIHEET JA HENKILÖT
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11233620
Irtisanomispäätöksen tekstistä voi kertoa mielipide keskustelussa
KH:n pöytäkirja 21.01.2013 Kaupunginjohtajan irtisanominen
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11246564
Sulla on varmaan hyvät jäsenet lautakuntaan mietitty. Seppä onnvarmaan sulla kärkisijoilla.
Kansanedustaja Sinikka Hurskainen (sd) on tehnyt jo vuonna 2004 aloitteen kunnanjohtajien oikeusturvan parantamiseksi.
Eipä vain ole noin kymmeneen vuoteen kunnanjohtajien oikeusturva parantunut. Suomessa on parhaillaankin menossa useita kunnanjohtajien erotusprosesseja eri puolilla Suomea.
Hurskaisen aloite (lyhennettynä):
Kunnanjohtajien oikeusaseman parantaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Nykyiseen kuntalakiin sisältyy kunnanjohtajien kohdalla erityinen mahdollisuus virkasuhteen päättämiseen luottamuspulan perusteella.
Kuntalain 25 § on nykymuodossaan ollut voimassa 1.7.1995 alkaen. Jo aiemmin kunnallislain muutoksella (979/1992 ), joka tuli voimaan vuoden 1993 alusta lukien, tehtiin mahdolliseksi kunnanjohtajan irtisanominen paitsi yksinkertaisella ääntenenemmistöllä virkasäännön mukaisia irtisanomisperusteita soveltaen myös päätöksellä, jota kannatti kaksi kolmannesta saapuvilla olevista valtuutetuista.
Kyseinen lainkohta aiheutti kuitenkin epäkohtia, kun kunnat lähtivät toteuttamaan erottamisia epäasiallisilla syillä.
Tämän vuoksi uuteen kuntalakiin otettiin kyseinen säännös tarkennettuna siten, että luottamuspula-asia tulee aina valmistella kunnanvaltuuston keskuudestaan asettamassa tilapäisessä valiokunnassa ja että asiaa valmisteltaessa kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu. Lisäksi kahden kolmasosan enemmistö lasketaan kaikista valtuutetuista.
"Lähes puolet kunnanjohtajista on
kokenut työssään henkistä väkivaltaa"
Viime syksynä valmistui Turun yliopiston tutkijan Pia Lauraeuksen pro gradu -tutkielma, jonka mukaan lähes puolet kunnanjohtajista on kokenut työssään henkistä väkivaltaa nykyisen virkasuhteensa aikana.
Lisäksi yli kolmannes heistä on joutunut mielestään kantamaan työssään syntipukin viittaa harteillaan; kunnanjohtaja valjastetaan usein ainoaksi syylliseksi, kun kunnan talous on kuralla tai kun poliitikot pakenevat vastuutaan päätöksistä.
Kunnanjohtajien erottamisen taustalla
ovat usein muut kuin asiaperusteiset syyt.
Erottamisasiakirjoista saadut ja lehdistä luetut viralliset erottamissyyt poikkesivat merkittävästi kunnanjohtajien itsensä kertomista perusteista. Erottamisiin liittyivät luottamushenkilöiden omat valtapyrkimykset ja kunnanjohtajiin kohdistetut erilaiset painostustoimet: virasta pidättäminen, simputtaminen, poliittinen ajojahti, suosiminen ja syrjäyttäminen.
Erottamisen perusteena oli käytetty kuntalaissa olevaa käsitettä "luottamuspula". Lain mukaan erottamisen tulisi perustua todelliseen syyhyn. Kun objektiivista syytä ei voitu osoittaa, sitä täydennettiin erilaisilla syytelistoilla. Yhdenkään tutkitun kunnanjohtajan ei voitu osoittaa epäonnistuneen virkatehtävässään.
Vuoden 1990 jälkeen Suomessa on erotettu tai yritetty erottaa 52 kunnan- tai kaupunginjohtajaa. Tämän lisäksi ovat vielä ne kunnanjohtajat, jotka ovat joutuneet hallintoon kuulumattomien painostustoimenpiteiden seurauksena hyväksymään irtisanoutumiskorvauksen ja eroamaan itse.
Suomessa tarvitaan vahvaa kuntajohtamista. Erityisen ajankohtaista tämä on nyt, kun kuntatalouden on ennustettu säilyvän alijäämäisenä vuoteen 2007 saakka. Erittäin keskeinen kysymys on, miten kunnat voivat vastata kasvaviin haasteisiin, jos niiden johtavan viranhaltijan asema on heikko lainsäädännössä.
Vaikuttavin ja tuloksellisin keino parantaa kunnanjohtajien oikeusasemaa olisi kuntalain 25 §:n kumoaminen. Tällöin kunnanjohtajiin sovellettaisiin samoja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2004 ) mukaisia irtisanomisperusteita kuin muihinkin kunnan viranhaltijoihin.
Kuten edellä olevasta ilmenee, erottamismyllytyksessä on viime vuosien aikana ollut aivan liian monta kunnanjohtajaa. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että halukkuus ryhtyä kunnanjohtajan haasteelliseen tehtävään on vähentynyt, mikä on alkanut selvästi näkyä viime aikoina haettavissa olevien virkojen hakijamäärissä. Lähivuosina kunnanjohtajiksi halukkaita tarvitaan kuitenkin runsaasti, sillä moni nykyinen kunnanjohtaja on lähestymässä eläköitymisikää.
Kuntalain 25 § käyttää myös Heinolan kaupunginhallituksen erottamistyöryhmä hyväkseen erottamistyöryhmän raportin mukaan:
Raportin kohta 4.6. (sivu 11)
Selvitys kuntalain 25 § mukaisen menettelyn käynnistämisestä
Luottamus kaupunginjohtajaan on yleistä "höpinää": luottamus henkilöön, luottamus osaamiseen ja luottamus toimintaan. Mikähän se näistä "luottamuksista" Heinolassa se 51 adressivirkamiehen "huolenilmaisun syy"?
Luottamusaineistoa on raportin mukaan kerätty 51 virkamieheltä:
Päiväkirjat, TyöterveysWellamon raportti, huolenilmaus ja esimiesten haastattelut.
Niitä viranhaltijoita, jotka kieltäytyvät huolenilmaisuadressiin nimeänsä kirjoittamasta, ei ole haastateltu huolenilmaisua kannattaneiden ja nimiä adressiin keränneiden tulosyksikköjohtajien toimesta.
Erottamisen perusteena oli käytetty kuntalaissa olevaa käsitettä "luottamuspula".
Lain mukaan erottamisen tulisi perustua todelliseen syyhyn.
---------- onko huolenilmaisu tulevasta luottamuspulasta tai
---------- integriteetin voimakas heikkeneminen (1,5 kk:n kestäneen työrupeaman jälkeen - mahdollista tai osoitettavissa?
(Ingegriteetti; muodostaa yhteneväisemmäksi, subj. loukkaamattomuus, koskemattomuus)
Kun objektiivista syytä ei voitu osoittaa, sitä täydennettiin erilaisilla syytelistoilla.
Vuoden 1990 jälkeen vuoteen 2004 mennessä Suomessa on erotettu tai yritetty erottaa 52 kunnan- tai kaupunginjohtajaa. Vuoteen 2012 mennessä erotettuja kunnanjohtajia lienee toinen mokoma lisää.....
Tämän lisäksi ovat vielä ne kunnanjohtajat, jotka ovat joutuneet hallintoon kuulumattomien painostustoimenpiteiden seurauksena hyväksymään irtisanoutumiskorvauksen ja eroamaan itse.
............
Heinolan kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran erottamisprosessin takana on kuntalain 25 §:n eli erottamispykälän hyvin tunteva virkamiesryhmittymä. Joka ryhtyi keräämään yhteystyössä erottamisaineistoa Heinolassa, samana päivänä kun Tita Rinnevaara tuli Heinolaan.
Päiväkirjan pito alkoi välittömästi, kuten myös huolenilmaisuadressin toimittaminen ja nimien keräys sekä alaisten painostaminen allekirjoittamaan adressi.
Erottamistyöryhmää varten oli olemassa jo virkamiesmafian keräämää aineistoa. Mediaa oli käytetty tehokkaasti mutamaalaamiseen.
Työryhmän raportissa (sihteerinä vs kaupunginjohtajana työskentelevä Rinnevaaran sijainen Sinikka Malin) todetaan, että kriisi alkoi 13.8.2012: "Luottamushenkilöt ovat olleet päättämässä pienitäkin asioista".
Niinköhän?
Esim. kulttuurilautakunta joutui kolmasti päättämään, että kulttuuritoimisto ei muuta taidegalleriaan, mutta tulosyksikköjohtaja Hepo-ojan päätös oli, että muuttaa, joten kulttuurilautakunnan puheenjohtaja joutui lopulta käyttämään otto-oikeuttaan. Myös entinen kaupunginjohtaja Komonen oli ilmoittanut käyttävänsä otto-oikeuttaan, jos kulttuuritoimisto muuttaa kaupungin edustustiloihin.
Oliko luottamushenkilöiden (lautakunnan päätös) vai Hepo-ojan (sivistystoimenjohtaja oli yksi adressin allekirjoittajista) päätös hankintamääräysten mukainen, kun kulttuurisihteeri päätti pakettiauton ostosta kulttuuritoimistolle ja Lontoon shoppailumatkasta?
Heinolaan palkattiin henkilöstöjohtajaksi entinen Ypäjän kunnanjohtaja Sinikka Malin ratkaisemaan henkilöstökriisejä. Kun Malin ei tehtävässään onnistunut, hän hakee syyllistä kaupunginjohtaja Rinnevaarasta "virkamiesten huolenilmaisuun".
Kansliapäällikkö Pekka Virkkunen lähti Heinolasta Lahden kaupungin lakimieheksi. Kansliapäällikön virkaa ei ole täytetty, kun Malinin ehdottama Romppainen (Carea Oy:n sosiaalijohtaja) perui hakemuksensa ja toivotti Heinolalle rekrytointionnea.
Tuskinpa Malin enää tyytyy olemaan tehtävässä, johon hänet valittiin, eli työskentelemään henkilöstöjohtajana 3000 euroa pienemmällä palkallaan, joten Malinin kohtalonkysymys on se, erotetaanko Rinnevaara ja saako hän itse jatkaa vs. kaupunginjohtajana, kun kukaan muu (ainakaan kolme loppututkintoa suorittanut) ei enää Heinolaan hae kaupunginjohtajaksi virkamiesmafian painostuksen vuoksi.