sr.se:
Suomen opiskelu kukoistaa Kööpenhaminan yliopistossa
Publicerat: kl 06:00 , Sisu-uutiset Kommente
Suomen kielen asema on hyvin erilainen Tanskassa kuin Ruotsissa, sanoo Kööpenhaminan yliopistossa suomen kielen osastoa 10 vuotta johtanut lehtori Tuula Eskeland. Kielen opiskelijoista ei ole pulaa, vaikka rahoituksesta suomen kielen osasto onkin saanut taistella.
"Ei tuoteta työttömiä"
Lehtori Tuula Eskelandin mukaan Kööpenhaminan yliopistossa suomen kielen opinnoista kiinnostuneista opiskelijoista ei vuosien varrella ole ollut pulaa. Kielen opetuksen rahoitus on tosin ollut kiven alla, mutta aktiivisten opiskelijoiden vuoksi suomen kielen opetus on säilynyt Kööpenhaminan yliopistossa.
- Opiskelijat taistelivat hurjasti muutama vuosi sitten rahoituksen säilyttämiseksi, kertoo Eskeland, jonka mukaan suomen opetus rahoitetaan 1,25 miljoonan suuruisesta "pienten kielten" tuesta.
Suomen kielen opiskelijoita Kööpenhaminan yliopistossa on parhaillaan noin 40 ja Eskelandin mukaan viime aikoina usea opiskelija myös valmistuu suomen kielen osastolta.
Eskelandin mukaan vastavalmistuneen suomen kielen opiskelijan työllistymismahdollisuudet ovat valoisat.
- Meiltä ei tuoteta työttömiä humanisteja. Opiskelijat työllistyvät kääntäjiksi ja suomalaista kirjallisuutta käännetään Tanskassa ihan mukavasti.
Tutkimusta Norjan suomalaismetsistä
Kymmenen vuoden uran suomen kielen osaston johtajana tehnyt Tuula Eskeland aikoo nyt jättää työnsä seuraajalleen Piia Päiviölle. Eskeland ei kuitenkaan luovu suomalaisaiheisesta näkökulmasta, vaan jatkaa tutkimustaan Norjan suomalaismetsien paikannimistä ja kirjoittaa aiheesta selkokielisen kirjan.
- Olen ajatellut tehdä yleisluontoisemman kirjan väitöskirjastani, josta ei ymmärrä muut kuin lingvistit ja paikannimitutkijat.
- Olen tutkinut myös suomalaisia sotalapsia, joita kutsuttiin Tanskassa "finnebön"-nimellä. Tanskaan saapui kaikkiaan 4000-5000 sotalasta ja ennenkaikkea tutkin näiden sotalasten nimiä."
Suomen opiskelu kukoistaa Kööpenhaminan yliopistossa
Publicerat: kl 06:00 , Sisu-uutiset Kommente
Suomen kielen asema on hyvin erilainen Tanskassa kuin Ruotsissa, sanoo Kööpenhaminan yliopistossa suomen kielen osastoa 10 vuotta johtanut lehtori Tuula Eskeland. Kielen opiskelijoista ei ole pulaa, vaikka rahoituksesta suomen kielen osasto onkin saanut taistella.
"Ei tuoteta työttömiä"
Lehtori Tuula Eskelandin mukaan Kööpenhaminan yliopistossa suomen kielen opinnoista kiinnostuneista opiskelijoista ei vuosien varrella ole ollut pulaa. Kielen opetuksen rahoitus on tosin ollut kiven alla, mutta aktiivisten opiskelijoiden vuoksi suomen kielen opetus on säilynyt Kööpenhaminan yliopistossa.
- Opiskelijat taistelivat hurjasti muutama vuosi sitten rahoituksen säilyttämiseksi, kertoo Eskeland, jonka mukaan suomen opetus rahoitetaan 1,25 miljoonan suuruisesta "pienten kielten" tuesta.
Suomen kielen opiskelijoita Kööpenhaminan yliopistossa on parhaillaan noin 40 ja Eskelandin mukaan viime aikoina usea opiskelija myös valmistuu suomen kielen osastolta.
Eskelandin mukaan vastavalmistuneen suomen kielen opiskelijan työllistymismahdollisuudet ovat valoisat.
- Meiltä ei tuoteta työttömiä humanisteja. Opiskelijat työllistyvät kääntäjiksi ja suomalaista kirjallisuutta käännetään Tanskassa ihan mukavasti.
Tutkimusta Norjan suomalaismetsistä
Kymmenen vuoden uran suomen kielen osaston johtajana tehnyt Tuula Eskeland aikoo nyt jättää työnsä seuraajalleen Piia Päiviölle. Eskeland ei kuitenkaan luovu suomalaisaiheisesta näkökulmasta, vaan jatkaa tutkimustaan Norjan suomalaismetsien paikannimistä ja kirjoittaa aiheesta selkokielisen kirjan.
- Olen ajatellut tehdä yleisluontoisemman kirjan väitöskirjastani, josta ei ymmärrä muut kuin lingvistit ja paikannimitutkijat.
- Olen tutkinut myös suomalaisia sotalapsia, joita kutsuttiin Tanskassa "finnebön"-nimellä. Tanskaan saapui kaikkiaan 4000-5000 sotalasta ja ennenkaikkea tutkin näiden sotalasten nimiä."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tosin rahoitus tekee tiulkkaa sielläkin. Mutta juuteilla ei ole periaatteellista vastustusta suomen kieltä kohtaan kuten riikeillä.
Saiskos tiedustella, miksi tanskan kieli on haukuttu tällä palstalla. Periaatteellista vastustusta?
Kiinnostava uutinen. Osoitus siitä, että Ruotsi alisti Suomen 1200-luvulla siirtomaakseen.
Niin, millainen olisi ollut Ruotsi, jos Kalmarin unioni olisi pysynyt kasassa? Olisipa Ruotsi vielä tanskalainen...
Mienkiintoista sinänsä, kun ajatellaan, että suomalaisen kirjallisuuden ja suomenkielen professuureja ei löydy suomalaisista yliopistoista. Käsittääkseni.
Ei löydy ei. Olet oikeassa niinkuin aina.