Borgåbladet puuttuu pääkirjoituksessaan asioihin, joista puhuminen on aikaisemmin leimattu ruotsalaisvihaksi ja suvaitsemattomuudeksi:
1. Missä määrin ruotsinkieliset itse osallistuvat ruotsinkielisten palvelujen tuottamiseen?
2. Kuinka moni ruotsinkielinen työskentelee ruotsinkielisessä ympäristössä ruotsiksi? Onko oma ura sittenkin tärkeämpi kuin lojaalisuus ruotsin kieltä kohtaan.
3. Lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa on ruotsinkielisille omat kiintiönsä, koska ruotsinkielisiä sanotaan tarvittavan. Kuinka moni heistä menee kaksikielisyyttä edellyttäviin tehtäviin oikeuslaitoksessa tai julkisen terveydenhoidon palvelukseen, vai hakeutuvatko he Helsingin keskustan asianajotoimistoihin tai ruotsinkielisiin terveyskeskuksiin. (Ks. Borgåbladet, Ledare.)
Borgåbladetin pääkirjoitus antaa ajattelemisen aihetta kahdella tavalla: Ovatko ruotsinkielisemme solidaarisia toisilleen ja voidaanko suomenkielisiltä vaatia enemmän solidaarisuutta ruotsinkielisille kuin mitä näillä itsellää on?
1. Missä määrin ruotsinkieliset itse osallistuvat ruotsinkielisten palvelujen tuottamiseen?
2. Kuinka moni ruotsinkielinen työskentelee ruotsinkielisessä ympäristössä ruotsiksi? Onko oma ura sittenkin tärkeämpi kuin lojaalisuus ruotsin kieltä kohtaan.
3. Lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa on ruotsinkielisille omat kiintiönsä, koska ruotsinkielisiä sanotaan tarvittavan. Kuinka moni heistä menee kaksikielisyyttä edellyttäviin tehtäviin oikeuslaitoksessa tai julkisen terveydenhoidon palvelukseen, vai hakeutuvatko he Helsingin keskustan asianajotoimistoihin tai ruotsinkielisiin terveyskeskuksiin. (Ks. Borgåbladet, Ledare.)
Borgåbladetin pääkirjoitus antaa ajattelemisen aihetta kahdella tavalla: Ovatko ruotsinkielisemme solidaarisia toisilleen ja voidaanko suomenkielisiltä vaatia enemmän solidaarisuutta ruotsinkielisille kuin mitä näillä itsellää on?
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Borgåbladetin pääkirjoitus antaa ajattelemisen aihetta kahdella tavalla: Ovatko ruotsinkielisemme solidaarisia toisilleen ja voidaanko suomenkielisiltä vaatia enemmän solidaarisuutta ruotsinkielisille kuin mitä näillä itsellää on? "
Joko olet saanut ajattelun käyntiin?
Piti kirjoittaa ruotsinkielisistä lääkäreistä: hakeutuvatko he ruotsinkielisiin yksityissairaaloihin mieluummin kuin ruotsinkielisiin terveyskeskuksiin.
En ossoo ihan varmaan sanua. Arvauskeskusliäkäreistä on pullaa kaikkialla, tuota kielipolitiikkoo en tyrkkäis ihan joka assiaan.
Asiasta huomautti Borgåbladet: "Som kvotläkare eller kvotjurist – om man vill formulera sig så om de svenskspråkiga studielinjerna – kan man fritt placera sig vid advokatbyråerna i Helsingfors centrum, eller vid privata läkarhus, samtidigt som behoven inom offentlig vård till exempel vid hälsocentraler som i Borgå består."
Samaisen lehden toimittaja nosti myös viime viikolla esiin Erik Geberin Svenska kulturfondein tutkimuksen, jossa Geber esitti, että "vanhat kulttuurisuvut" tuottavat hyviä ylioppilaita.
Porvoossa on jo sen verran oikeita suomalaisia että näille tekohurreilla alkaa koittaa ahtaat ajat :))
Oikea suomalainen? Sinäkö? Voi voi ei ooo sulla helppoa. Ja e mera finne en va du e! Jävla inavlade savolaxare! Flytta hem ti karelen jävla rysse!!
Surumedia on vihdoin herännyt itsekriittisyyteen! Vaaditaan vähän myös suruilta, eikä aina vain suomalaisilta.
Muille on aina ollut ilmiselvää, että surujewn on itse pääosin tuotettava omat palvelunsa. Loput hoituu vapaaehtoisilla ja tulkeilla.
Vaatiahan aina saa ja varsinkin valittaa. Hieno koulutusjärjestelmämme tuottaa kielitaitoisia korkeakoulutettuja jotka palvelevat useammallakin kielellä kuin ainoastaan kahdella kansalliskielellämme.
"Borgåbladet puuttuu pääkirjoituksessaan asioihin, joista puhuminen on aikaisemmin leimattu ruotsalaisvihaksi ja suvaitsemattomuudeksi:"
Vain sinun ontossa mailmankuyvassasi ruotsinkielinen media ei ole näitä aiheita puinut useita kertoja aikasemmin.
"Ovatko ruotsinkielisemme solidaarisia toisilleen ja voidaanko suomenkielisiltä vaatia enemmän solidaarisuutta ruotsinkielisille kuin mitä näillä itsellää on? "
Eiköhän kansalsiten pitäsi olla jossain määrin "solidaarisia" muille kansalaisille. En oikein ymmärrä tuollaista "ryhmäsolidaaisuuden" käsitettä. En sinun enkä Borgåbladetin.
Eiköhän ruotsinkiesen palvelun saanti ole hiukan helpompaa kiintiöillä kuin ilman, täysin puuttumatta kansalaisten vapaaseen valintaan valita työnantajansa.
Mutta kun kiintiöt ovat rasismia suomenkielisiä ja muita kuin ruotsinkielisiä kohtaan..? Sinä siis hyväksyt kielisorrron joka on ihan sama asia kuin rotusorto , aseena vain muumimurre , ei ihonväri..! Milloin te teko muk.. Anteeksi tekohurrit oivallatte että te pidätte Euroopan ainutta apartheid-politiikkaa Suomen kieliasioissa.? Eihän kansalaisilla ole vapaata valinnanoikeutta mitä kieliä opiskelee Suomessa. Aseena käytetään kestämätöntä perustelu nimeltään kaksikielinen Suomi..? Se ei tule menemäään läpi missään maailman maassa ja Suomessakin se loppuu omaan mahdottomuuteensa.! Kysyisin vaan onko teillä muumimurteisilla koulutusleirejä jossain Valko-Venäjällä , koska otteet on samat kuin siinä valtiossa toisinajatelijoita kohtaan. Siis tässä tapauksessa vapaankielivallinan kannattajia kohtaan..!
Sehän tässä mättääkin,että kun on kiintiöit olemassa ja silti vaaditaan,että
lisäksi 5 miljoonaa opettelee kielen,jolla ei sille itselleen ole mitään hyötyä.
Eli tuplavarmistus täytyy yhdelle kansanosalle olla eikä silti olla tyytyväisiä vaan
ollaan koko ajan valittamassa.
Minä en syytä tästä tavallisia ruotsinkielisiä vaan rkp kyykyttäjäpuoluetta.