Kerron vähän syömiseen liittyvistä ongelmistani ja eilisestä.
Olen jo pitkään yrittänyt kontrolloida syömistäni. Suunnilleen jokatoinen päivä onnistun syömään, kuten haluan ja jokatoinen päivä tulee syötyä liikaa. Haluaisin laihtua n. 5 kiloa, olen normaalipainoinen.
Hiljattain innostuin yhden katsomani lihavuusepidemiaa käsittelevän britti-dokumentin myötä kaikenlaisista ruokavalioon/lihavuuten/syömishäiriöihin/laihdutukseen jne, liittiyvistä ohjelmista, joita olen katsellut lähikuukausina paljon.
Niiden myötä sitten innostuin terveellisestä syömisestä. Olen alkanut lukea aiheesta kirjallisuutta ja kaikenlaista tietoa netistä. Viimeisen puolen vuoden ajan olen laskenut joka ikinen päivä syömäni kalorit, kirjannut yhteen vihkoon kaikki syömäni ruuat ja koittanut tarkkailla hyvien- ja epäterveellisten ravintoaineiden ja lisäaineiden määrää. Joitain ruokia olen jättänyt pois mm. korkean GI:n ja joidenkin lisäaineiden takia.
Kaupassa kestää välillä kohtuuttoman kauan. Tiistainakin meni puolituntia jugurtin valitsemisessa.
Ja eilen kun pääsin koulusta, (opiskelen amiksessa) kävin ostamassa irtokarkkeja, vaikka niitä mun ei pitänyt syödä niiden totaallisen epäterveellisyyden takia, mutta ei voinut mitään. Olin siihen mennessä syönyt aamupalan ja kouluruuan (normaaleja, terveellisiä aterioita molemmat). Vedin siinä sitten 300g irttiksiä n. 15 minuutin sisään, jonka jälkeen totesin, että syömissuunnitelmaini meni perseelleen, joten menköön vielä huonommin. Sen jälkeen söin 3 ruisleipää margariinilla, 1,5 jugurttia, puolikkaan omenan ja kinkun siivun. Sitten menin vessaan loppujen jäljelle jääneiden 100g karkkien kanssa ja tungin ne kerralla suuhuni, jauhoin niitä aikani kuola suusta valuen, ja syljin lopuksi vessanpyttyyn. Yritin oksentaa, mutten onneksi onnistunut.
Kello oli tuon episodin jälkeen puoli viisi, jonka jälkeen söin seuraavan kerran vasta tänään aamupäivällä koulussa (terveellisen normi aterian). Ja yritän syödä niukasti myös lopun päivää.
Eikä tuo eilinen tosiaankaan ollut ensimmäinen kerta, kun kontrolli menee, vaikken koskaan olekkaan harrastanut ihan sellaista järjetöntä ahmimista. Mutta sellaista tein jossain vaiheessa enemmänkin, että pureskelin ja sitten syljin nielemättä. Lopetin sen kuitenkin pian melkein kokonaan, koska ei tuntunut ihan terveelle touhulle.
Omasta mielestäni tämä käytökseni viittaa jo jonkin näköiseen syömishäiriöön, mutta mitä luulette - pitäisikö olla huolissaan että nämä "pakkomielteeni" vielä radikalisoituu? En halua mitään suurempia mielenterveysongelmia, vain sen hiton viitisen kiloa pois (lihakset näkyisi läskin alta), mutta ei tämä näinkään voi jatkua.
Ja olen siis poika.
Kiitos jos jaksoit lukea ja mahdollisesti vastaatkin.
Olen jo pitkään yrittänyt kontrolloida syömistäni. Suunnilleen jokatoinen päivä onnistun syömään, kuten haluan ja jokatoinen päivä tulee syötyä liikaa. Haluaisin laihtua n. 5 kiloa, olen normaalipainoinen.
Hiljattain innostuin yhden katsomani lihavuusepidemiaa käsittelevän britti-dokumentin myötä kaikenlaisista ruokavalioon/lihavuuten/syömishäiriöihin/laihdutukseen jne, liittiyvistä ohjelmista, joita olen katsellut lähikuukausina paljon.
Niiden myötä sitten innostuin terveellisestä syömisestä. Olen alkanut lukea aiheesta kirjallisuutta ja kaikenlaista tietoa netistä. Viimeisen puolen vuoden ajan olen laskenut joka ikinen päivä syömäni kalorit, kirjannut yhteen vihkoon kaikki syömäni ruuat ja koittanut tarkkailla hyvien- ja epäterveellisten ravintoaineiden ja lisäaineiden määrää. Joitain ruokia olen jättänyt pois mm. korkean GI:n ja joidenkin lisäaineiden takia.
Kaupassa kestää välillä kohtuuttoman kauan. Tiistainakin meni puolituntia jugurtin valitsemisessa.
Ja eilen kun pääsin koulusta, (opiskelen amiksessa) kävin ostamassa irtokarkkeja, vaikka niitä mun ei pitänyt syödä niiden totaallisen epäterveellisyyden takia, mutta ei voinut mitään. Olin siihen mennessä syönyt aamupalan ja kouluruuan (normaaleja, terveellisiä aterioita molemmat). Vedin siinä sitten 300g irttiksiä n. 15 minuutin sisään, jonka jälkeen totesin, että syömissuunnitelmaini meni perseelleen, joten menköön vielä huonommin. Sen jälkeen söin 3 ruisleipää margariinilla, 1,5 jugurttia, puolikkaan omenan ja kinkun siivun. Sitten menin vessaan loppujen jäljelle jääneiden 100g karkkien kanssa ja tungin ne kerralla suuhuni, jauhoin niitä aikani kuola suusta valuen, ja syljin lopuksi vessanpyttyyn. Yritin oksentaa, mutten onneksi onnistunut.
Kello oli tuon episodin jälkeen puoli viisi, jonka jälkeen söin seuraavan kerran vasta tänään aamupäivällä koulussa (terveellisen normi aterian). Ja yritän syödä niukasti myös lopun päivää.
Eikä tuo eilinen tosiaankaan ollut ensimmäinen kerta, kun kontrolli menee, vaikken koskaan olekkaan harrastanut ihan sellaista järjetöntä ahmimista. Mutta sellaista tein jossain vaiheessa enemmänkin, että pureskelin ja sitten syljin nielemättä. Lopetin sen kuitenkin pian melkein kokonaan, koska ei tuntunut ihan terveelle touhulle.
Omasta mielestäni tämä käytökseni viittaa jo jonkin näköiseen syömishäiriöön, mutta mitä luulette - pitäisikö olla huolissaan että nämä "pakkomielteeni" vielä radikalisoituu? En halua mitään suurempia mielenterveysongelmia, vain sen hiton viitisen kiloa pois (lihakset näkyisi läskin alta), mutta ei tämä näinkään voi jatkua.
Ja olen siis poika.
Kiitos jos jaksoit lukea ja mahdollisesti vastaatkin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voin kokemuksesta sanoa että mitä enemmän yrittää hallita syömistään, sitä helpommin tuollaista syömiskäyttäytymistä esiintyy. Ehkä voit laskea kaloreita, mutta suunnittele ne etukäteen mitä syöt.
Niin kauan kun panttaat ja paastoat, myös tulee näitä ylilyöntejä eli ahmimisia.
Kroppa vaatii osansa. Yrittää pelastaa itsensä.
Sitten epätoivoissas lisäät kuvioon oksentamisen, ulostuslääkkeet, ylenmääräisen liikunnan... mitä kaikkee.
Ja turhaan. Kierre jatkuu.
Ja tulet sairaammaksi ja sairaammaksi....
Tervetuloa Höyheneen!
http://hoyhen.annylene.net