Täällä odotetaan ensimmäistä ja neuvolan ohjeet mietityttävät. Vatsalihasliikkeet pois rv 12 lähtien ja hiilareita lisää ruokavalioon.
Itsellä menossa nyt juurikin tuo 12 viikko ja olo on ollut ok. Ei nipistelyjä, eikä tukalaa oloa treenatessa. Hiilareita minulle laskettiin nykyisellä ruokavaliolla n. 60g, ja 150g pitäisi saada? Olen jo pitkään ollut syömättä mm. leipää, koska se turvottaa ja syön päivittäin 2x päivässä perunaa, pastaa tai riisiä, viilejä, jugurttia, yms.
Mitä olette mieltä? Monessa yhteydessä olen lukenut, että vähähiilihydraattinen käy odottajalle, kunhan niitä ei kokonaan tiputa pois ruokavaliosta.
Itsellä menossa nyt juurikin tuo 12 viikko ja olo on ollut ok. Ei nipistelyjä, eikä tukalaa oloa treenatessa. Hiilareita minulle laskettiin nykyisellä ruokavaliolla n. 60g, ja 150g pitäisi saada? Olen jo pitkään ollut syömättä mm. leipää, koska se turvottaa ja syön päivittäin 2x päivässä perunaa, pastaa tai riisiä, viilejä, jugurttia, yms.
Mitä olette mieltä? Monessa yhteydessä olen lukenut, että vähähiilihydraattinen käy odottajalle, kunhan niitä ei kokonaan tiputa pois ruokavaliosta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hiilareita ei nollaan saa vaikka mitä söisi.
Hyviä rasvoja:
Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 225 g hiilihydraattia päivässä.
Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.
Kohtuudella täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm
Pikkuhiljaa kannattaa jättää suorat vatsalihakset pois, vinoja voi treenata. Samoin jalkaprässi pois.. Itse kävin hölkällä ja salilla/ pumppitunnilla loppuun saakka ja vaan noi vatsat jätin oikeastaan pois. Muuten treenasin ihan tuntemusten mukaan. Ja viljattomalla/ vähähiilarisella menin. Tai no qinoaa joskus söin. Ja ehkä jotain leivonnaista kylässä maistelin tosi harvoin. Labroissa hieman ihmettelivät, että mites se mun pitkäsokeri (hba1c) voi olla noin epänormaalin matala. :) Muista tosiaan kala ja paähkinä, mantelit, voi ym. hyvä rasva!
Onko normaalia että maha "tyhjenee" äkkiä?
Olin sokeritesteissä ja tulokset oli paasto 5,1---1h 8,6---2h 5,3 Ihme kyllä se litku pysyi sisällä, vaikka ylös yrittikin.
Tää vissiin selittää miks nälkä tulee helposti vaiika aamulla syön turkkilaistajuggia...
Miksi EI MARGARIINIA?
Margariini on epäterveellistä.
No mietis nyt itekkin. ruokaöljy on vetelää ja markariini kovahkoa. aikamoiset prosessit on takana ennen kauppaan pääsyä. Lisäksi tuote pitää värjätä kellertäväksi koska harmaa töhnä leivällä ei miellytä silmää...
Voissa on kermaa ja suolaa. (Ainakin valion voissa jota me käytetään.) Olisko vähä luonnollisempaa?
Luonnollista se on kärpässienikin...
Huonoja rasvoja ovat kaikki keinotekoisesti ja teollisesti valmistetut öljyt. Kun öljy kuumennetaan, että siitä saataisiin margariinin raaka-ainetta, se muuttuu harmaaksi, pahanhajuiseksi ja -makuiseksi massaksi, jonka jälkeen siihen täytyy lisätä maku- ja väriaineita, että se saataisiin muistuttamaan voita. Itse välttäisin kaikkia margariineja ja juoksevassa muodossa olevia paisto- ja leivontarasvoja.
Margariinin valmistus ja sen haitat!
http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm
Mahdollisimman lisäaineetonta ja käsittelemätöntä ruokaa, niin ei tarvii miettiä.
Meidän joka päivämme leipä on tässä:
Lisäaineleipä.
Ensin pelloille laitetaan vaikka mitä kemikaalia (keinolannoitteita, kasvintorjunta-aineita jne...), sen jälkeen jauhoihin lisäaineita (jotta säilyvät jopa vuodenkin varastossa) ja sitten vielä siihen leipään leivonnan yhteydessä.
Kyllä lopputulos on aika die off - tuote. Mahtaakohan jopa vuodenkin vanhassa varastossa lojuneessa jauhossa mitään ravinteita enään olla? Tästäkin on kirjoitettu. Mut olkoon. Ei tän enempää leivästä ja viljasta. Sitä syödään nyt ja aina. Ja yleensä "pullana". Luomutäysjyväruisleipä on ihan ok luomuvoilla taikka omalla levitteellä, jos sitä voita pelkää, mutta ei todellakaan mitään margariinia saa syödä.
Aamulla, välipalalla ja illalla voi tehdä vaikka mitä ihania pirtelöitä, joissa on vaikka mitä terveellistä kotimaista ja silti maistuu hyvälle. Ihan tavallisista marketeista saa vaikka mitä siemeniä, pähkinöitä, mantelijauhetta, marjaa, hedelmää, maustamatonta jogurttia jne... joten ei tule edes kalliiksi.
Tuo leipä ja (margariini päälle) on just hyvä esimerkki täysin ravinteettomasta ja lisäaineella kyllästetystä ruuasta. Jota pitää välttää erityisesti raskausaikana.
Leipä nostaa verensokeria ja liika sokeri muuntuu rasvaksi ja aiheuttaa tulehdusta.
Margariini aiheuttaa tulehdusta.
Ruuan pitää olla mahdollisimman vähän käsiteltyä ja luonnonmukaista.
Leipä, margariini ja rasvaton maito ei ole tätä.
Lapsilla on oikeus saada kunnon ruokaa kotona.
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 300-400mg/vrk
Omega-3 rasvahappoja
D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.
Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen nainen saa ruoastaan keskimäärin 5 ja mies 7 mikrogrammaa D-vitamiinia. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16.
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
http://areena.yle.fi/tv/1802812/?start=2m27s
D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html
Miksi ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. VRN:n D-vitamiinityöryhmässä olevat ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa väittävät, jotta veren D-vitamiinipitoisuus 50 nmol/l riittää. Vain osa hoikista ja pienistä ihmisistä saavuttavat juurikin virallisella 10µg/vrk suosituksella nippanappa tuon 50 nmol/l.
Luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on yli 80 nmol/l.
Hienoa että vihdoin aletaan päästä eroon hysteerisestä D-vitamiinimyrkytyskammosta. Uusimmat tutkimukset kirkastavat kuvaa siitä että D-vitamiinitasojen tulisi olla vakaan riittävät ympäri vuoden. Vuoristoratamainen vuosipitoisuuskäyrä ennustaa sairastumista esim. influenssaan ja I-tyypin diabetekseen.
Iltalehti uutisoi äskettäin, että suomalaislapsilla on todettu murtumia ja jopa osteoporoosia, jotka ovat vältettävissä D-vitamiinia lisäämällä. Helsingin alueella tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 99 prosenttia helsinkiläisistä koululaisista kärsii D-vitamiinin puutteesta. Iltalehdessä haastateltu ylilääkäri Raimo Rintala suosittelee 50 mikrogramman D-vitamiinilisää myös lapsille.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Relatkaa ruokaongelmaiset edes raskauden aikana! Imetyksen myötä ylimääräiset kilot von sujahtavat pois!