Kumpikaan ei uskalla

se maksanut ois vaan.

Missä sen sitten voisi tehdä jos ei täällä?

Minä aloin tanssia jo täällä.

Hyvä biisi siihen tarkoitukseen.

odotan kyllä, että mies on aloitten tekijä.

Kumpikaan tee aloitetta, niin asiassa on hyvä ja huono puoli.

Hyvä puoli on se, että kyseessä ei ole pelimies, koska sellainen tekee aloitteen AINA, joskus jopa alta aikayksikön.

Huono puoli on se, ettei tilanne edisty, ELLEI kumpikaan tee aloitetta.

VAIKKA lähes jokainen nainen edellyttää miehen tekevän aloitteen, niin mielestäni joissakin -erittäin harvinaisissa- tapauksissa naisen kannattaisi nöyrtyä tekemään se aloite.

T. aloitekyvytön mies

Fiksusti kirjoitettu.

MInä osaltani olisin valmis tekemään sen aloitteen, jos oisin varma, että mies on edelleen kiinnostunut (viime aikoina ollut vähän epäselvää tuo puoli). Ja tietysti se edellyttäis sitä, että sopiva tilanne sattuis eteen. :)

Yleinen mielipide taitaa vaan olla se, että miehen kuuluisi olla se, joka 'jahtaa' naista eikä toisinpäin. Siksi kai sitä ajattelee itsekin, että mies myös HALUAISI olla se aloitteentekijä, eikä pitäisi siitä jos nainen on liian aloitteellinen. Kyse ei välttämättä ole siis siitä, että naisella ei olisi tarpeeksi nöyryyttä, vaan siitä, että pelkää loukkaavansa toista tai vaikuttavansa liian päällekäyvältä.

Indeed, indeed. Pelkään, että se toinen osapuoli pitää minua jonain omituisuuksena, viime vuoden puolella hän selvästi koitti lähestyä, mutta menin täysin lukkoon ja töksäyttelin jotain omituisuuksia.
En vain tiedä miten aloittaisin keskustelun, varsinkin jos hän tosiaan minua idioottina nykyään pitää.

p>t

Kokemuksen perusteella voisi sanoa, että kun mies on tarpeeksi kiinnostunut, niin ottaa kyllä yhteyttä. Ja kyllä ne ujoimmatkin, tavalla tai toisella, kerättyään hetken rohkeuttaan. Ja onneksi yksi ihana mies otti.

Ihan mua pikkasen huvittaa. MItäs siitä sitten tulee, ei mitään muuta kuin porinaa

Onko hän jotenkin antanut sitten ymmärtää, että pitää sinua 'idioottina' ?

Miten hyvin tunnet tämän ihmisen, onko tuttu töistä/muualta ? Kaikenhan voi aloittaa ihan pienestä, hymyilemällä, moikkaamalla. Alussa voi jutella jotain ihan arkipäiväistä ja yleisluontoista, kyllä se toinen hoksaa mistä on kyse, jos näkee että hakeudut usein hänen seuraansa. Ja jos tiedät esim. jotain hänen harrastuksistaan, niin niistäkin voi keskustella.

Jos olen vapaa niin kyllä uskallan.

kun se nainenkin on ujo, eikä ole itseluottamusta, että toiinen voisi välittää

Ihastun silloin ja tällöin mutta olen vanhanaikainen seurustelussa. Ei ole pelkoa taudeista. En kulje ringeissä enkä käy metsästämässä. Tunnesuhde on se tärkein juttu. Luonne on osa ihmistä ja osa ystävyyttä. Kiltteys ei ole aina se paras asia vaan aitous ja rehellisyys(saattaa kskea kovasti), ja oikeanlainen toisen ihmisen persoonan kunnioittaminen. Arvostetaan sitä mistä toinen pitää, sitä mikä tekee hänet onnelliseksi. Harvoin mutta hyvää ja vain sitä parasta, jos sen tasokkaan vielä kohtaisi. Hyvää ystävyyttä,ihanaa ruokaa kynttilnvalossa, kulttuuria...plus mieluiten omanikäistä seuraa.
Lastensaantiaika on ohitettu, lapsia en ole koskaan kaivannut...

Palstoilla kirjoitellaan likaisista asioista - taudinpelot... Eihän ihmiset ole koskaan samalla tavalla eläviä ja käyttäytyviä! Sitä voi olla onnellinen ilman suhteita tai vain muutaman suhteen kokeneena.... Muutama hyvä ystävä ja yksi todellinen ystävä riittää toki kymmeniksi vuosiksi ja jopa loppuelämän ajaksi. Olen miettinyt lojaalisuutta ja anteeksiantamista ja anteeksisaamista! Uskollisia ihmisiä on vielä olemassa. Elämään pitää saada se tasapaino ja turvallisuuden tunne! On löydetävä elämän takoitus yksin ja yhdessäkin. Mielestäni olen löytänyt tasapainon suuren mullistavan kevät/kesä tapahtuman jälkeen. Edelleen olen yksin mutta en yksinäinen.

Kuutamon lumossa viihtyvä korkeiden paikkojen ystävä.
Urhoa etsivä, ja hyviä todellisia sydänystäviä kaipaava realisti.
Peloitta eteenpäin!

Olen ottanut ilolla vastaan aina kun tarjolla, eipähän tarvi katua. Enkä myöskään kadu yhtään kertaa. Varmaan katuisin, jos olisin jättänyt panematta, miettisin millanen sekin olis ollu.

sekametelisoppaa lilluvalla ei ole edes intressejä tehdä aloitetta. Ei tulisi pieneen mieleenkään. Omalla kohdalla kyse ei ole uskalluksesta, vaan ihan muista seikoista.

Jos sydämessä asuu rakkaus, se asuu siellä niin kauan kunnes muuttaa pois. Osaan nauttia tunteesta, vaikka asiat eivät etenekään. Rakkauteni ei vaadi mitään. :)

Jos olen pari kertaa pyytänyt puhelimen numeroa ja en ole saanut niin kai siitä jo tyhmempikin blondi tajuaa missä mennään!

Ja että se käy kipeetä.