Kuinka kauan kansalaiset sietää tällaista suoraa kusettamista ennenkuin syntyy pulaaikainen kapina Hallitusta kohtaan.
Lukekaa tarkaan allaoleva laskelma Suomen osuus EU.n nettomaksu osuudesta jonka joudumme me veronmaksajat maksamaan jonnekkin pe..................... mus....................n. Voiko katttttainen väitää että nettomaksu osuutemme on pienentynyt. ksitääkseni osuutemme on 1.4miljaardia euroa isompi tulevalle seitsemälle vuodelle kuin koskaan ennen.
Elikkä 191miljoonaa euro enemmän jokavuosi.
Uutiset Kotimaa
HS Analyysi
Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus
Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.
10.2.2013 19
Marko Junkkari
Helsingin Sanomat
Mika Ranta HS
Brysselistä palannut pääministeri Jyrki Katainen puhui lauantaina kokoomuksen puoluevaltuustolle Helsingissä. Hän sanoi olevansa "mielettömän iloinen" budjettineuvottelujen lopputuloksesta.
Arvio Suomen maksuosuudesta muuttuu, kun katsotaan budjettikauden keskiarvoa.
Perjantai-iltana EU-johtajat saivat lopulta sovittua EU-budjetista vuosille 2014–2020. Tuttuun tapaan kunkin maan päämies kertoi medialle maansa neuvotelleen loistavan tuloksen.
EU:ssa kaikki tuntuvat aina voittavan. Muilla elämän osa- alueilla vaikuttaa yleensä nollasummapeli: jos joku saa lisää etuja, joutuu joku toinen vastaavasti luopumaan. Perjantai-iltana taas nähtiin, että tämä lainalaisuus ei toimi EU:n huippukokouksissa. Muiden mukana pääministeri Jyrki Katai nen (kok) hehkutti Suomen saavuttaneen hyvän tuloksen budjettineuvotteluissa.
"Tulos oli tavoitteidemme ja odotustemme mukainen", Katainen kertoi tiedotustilaisuudessa. Väitettä oli hankala todentaa, sillä etukäteen Suomi ei määritellyt julkisuudessa tavoitteitaan kovin tarkasti. Nettomaksuosuuden suhteen tavoitteena oli pitää Suomen osuus "kohtuullisena" ja "reiluna".
Valtionjohtajalle tuntuu aina löytyvän sopivat luvut pönkittämään väitettä hyvästä neuvottelutuloksesta.
Perjantaina Katainen iloitsi, että Suomi pystyi "taittamaan nettomaksuosuuden kasvun".
Nettomaksu on Suomen EU:lle maksamien rahojen ja EU:sta saatujen tukien erotus.
Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden alkuvuosina Suomi sai EU:sta selvästi enemmän rahaa kuin sinne laittoi. Syynä oli, että Suomessa maatalouden merkitys oli suurempi kuin verrokkimaissa. Toisaalta Suomi sai sovittua merkittävät aluetuet Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Sittemmin Suomen erityisasema on murentunut. Etenkin vuoden 2007 jälkeen Suomen maksuosuus on nopeasti lähentynyt verrokkimaita.
Nykyisellä budjettikaudella 2007–2013 Suomen nettomaksuosuus onkin noussut vuosi vuodelta. Viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2011, jolloin Suomen nettomaksu oli 0,34 prosenttia bruttokansantulosta. Euroina se teki 652 miljoonaa.
Perjantaina kerrottiin, että Suomen nettomaksuosuudeksi vuosille 2014–2020 on sovittu 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Kataisen lausunto "nettomaksuosuuden kasvun taittumisesta" pitää siis siten paikkansa, että Suomen suhteellinen nettomaksuosuus 2014–2020 on pienempi kuin 2011.
Mutta Kataisen käyttämä vertailu ei ole kovin hyvä, sillä nettomaksuja ei pitäisi vertailla näin. Ainakin niin Eurooppa-ministeri Alexander Stubb (kok) on aiemmin opastanut.
Kun Suomen vuosittaisen maksuosuuden nousua on päivitelty, EU-tuntijat ovat korostaneet, että pitäisi tarkastella koko budjettikauden keskiarvoa vain yhden vuoden nettomaksun sijaan.
Tämä on perusteltua, koska seitsemän vuoden budjettikauden aikana maiden nettomaksuosuudet saattavat vaihdella suuresti vuodesta toiseen: johtuen esimerkiksi siitä, miten vaikkapa jotkut isot tutkimukseen kohdistetut EU-tuet sattuvat tuloutumaan.
Mutta perjantain EU-huippukokouksen jälkeen Katainen ei juuri keskiarvoja maininnut.
Suomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.
Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.
Lasketaan. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen bruttokansantulo 2014 olisi 212 miljardia euroa. Siitä 0,31 prosenttia on 657 miljoonaa euroa. Jos Suomen nettomaksuosuus olisi pysynyt entisellään eli 0,22 prosentissa, summa olisi ollut 466 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksu nousee siis 191 miljoonaa euroa vuodessa.
Karkeasti laskien voidaan siis sanoa, että Suomi maksaa vuosittain 2014–2020 EU:lle pari sataa miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä budjettikaudella.
Yhteensä nettomaksu nousee seitsemässä vuodessa 1,4 miljardiin euroon.
EU on ihmeellinen. Kukin voi valita haluamansa viestin: Suomen nettomaksuosuuden kasvu taittuu. Suomi maksaa huomattavasti aiempaa enemmän.
Kirjoittaja on HS:n politiikan
ja talouden toimituksen esimies.
Tausta Budjetti vaatii parlamentin sinetin10.2.2013
Lukekaa tarkaan allaoleva laskelma Suomen osuus EU.n nettomaksu osuudesta jonka joudumme me veronmaksajat maksamaan jonnekkin pe..................... mus....................n. Voiko katttttainen väitää että nettomaksu osuutemme on pienentynyt. ksitääkseni osuutemme on 1.4miljaardia euroa isompi tulevalle seitsemälle vuodelle kuin koskaan ennen.
Elikkä 191miljoonaa euro enemmän jokavuosi.
Uutiset Kotimaa
HS Analyysi
Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus
Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.
10.2.2013 19
Marko Junkkari
Helsingin Sanomat
Mika Ranta HS
Brysselistä palannut pääministeri Jyrki Katainen puhui lauantaina kokoomuksen puoluevaltuustolle Helsingissä. Hän sanoi olevansa "mielettömän iloinen" budjettineuvottelujen lopputuloksesta.
Arvio Suomen maksuosuudesta muuttuu, kun katsotaan budjettikauden keskiarvoa.
Perjantai-iltana EU-johtajat saivat lopulta sovittua EU-budjetista vuosille 2014–2020. Tuttuun tapaan kunkin maan päämies kertoi medialle maansa neuvotelleen loistavan tuloksen.
EU:ssa kaikki tuntuvat aina voittavan. Muilla elämän osa- alueilla vaikuttaa yleensä nollasummapeli: jos joku saa lisää etuja, joutuu joku toinen vastaavasti luopumaan. Perjantai-iltana taas nähtiin, että tämä lainalaisuus ei toimi EU:n huippukokouksissa. Muiden mukana pääministeri Jyrki Katai nen (kok) hehkutti Suomen saavuttaneen hyvän tuloksen budjettineuvotteluissa.
"Tulos oli tavoitteidemme ja odotustemme mukainen", Katainen kertoi tiedotustilaisuudessa. Väitettä oli hankala todentaa, sillä etukäteen Suomi ei määritellyt julkisuudessa tavoitteitaan kovin tarkasti. Nettomaksuosuuden suhteen tavoitteena oli pitää Suomen osuus "kohtuullisena" ja "reiluna".
Valtionjohtajalle tuntuu aina löytyvän sopivat luvut pönkittämään väitettä hyvästä neuvottelutuloksesta.
Perjantaina Katainen iloitsi, että Suomi pystyi "taittamaan nettomaksuosuuden kasvun".
Nettomaksu on Suomen EU:lle maksamien rahojen ja EU:sta saatujen tukien erotus.
Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden alkuvuosina Suomi sai EU:sta selvästi enemmän rahaa kuin sinne laittoi. Syynä oli, että Suomessa maatalouden merkitys oli suurempi kuin verrokkimaissa. Toisaalta Suomi sai sovittua merkittävät aluetuet Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Sittemmin Suomen erityisasema on murentunut. Etenkin vuoden 2007 jälkeen Suomen maksuosuus on nopeasti lähentynyt verrokkimaita.
Nykyisellä budjettikaudella 2007–2013 Suomen nettomaksuosuus onkin noussut vuosi vuodelta. Viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2011, jolloin Suomen nettomaksu oli 0,34 prosenttia bruttokansantulosta. Euroina se teki 652 miljoonaa.
Perjantaina kerrottiin, että Suomen nettomaksuosuudeksi vuosille 2014–2020 on sovittu 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Kataisen lausunto "nettomaksuosuuden kasvun taittumisesta" pitää siis siten paikkansa, että Suomen suhteellinen nettomaksuosuus 2014–2020 on pienempi kuin 2011.
Mutta Kataisen käyttämä vertailu ei ole kovin hyvä, sillä nettomaksuja ei pitäisi vertailla näin. Ainakin niin Eurooppa-ministeri Alexander Stubb (kok) on aiemmin opastanut.
Kun Suomen vuosittaisen maksuosuuden nousua on päivitelty, EU-tuntijat ovat korostaneet, että pitäisi tarkastella koko budjettikauden keskiarvoa vain yhden vuoden nettomaksun sijaan.
Tämä on perusteltua, koska seitsemän vuoden budjettikauden aikana maiden nettomaksuosuudet saattavat vaihdella suuresti vuodesta toiseen: johtuen esimerkiksi siitä, miten vaikkapa jotkut isot tutkimukseen kohdistetut EU-tuet sattuvat tuloutumaan.
Mutta perjantain EU-huippukokouksen jälkeen Katainen ei juuri keskiarvoja maininnut.
Suomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.
Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.
Lasketaan. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen bruttokansantulo 2014 olisi 212 miljardia euroa. Siitä 0,31 prosenttia on 657 miljoonaa euroa. Jos Suomen nettomaksuosuus olisi pysynyt entisellään eli 0,22 prosentissa, summa olisi ollut 466 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksu nousee siis 191 miljoonaa euroa vuodessa.
Karkeasti laskien voidaan siis sanoa, että Suomi maksaa vuosittain 2014–2020 EU:lle pari sataa miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä budjettikaudella.
Yhteensä nettomaksu nousee seitsemässä vuodessa 1,4 miljardiin euroon.
EU on ihmeellinen. Kukin voi valita haluamansa viestin: Suomen nettomaksuosuuden kasvu taittuu. Suomi maksaa huomattavasti aiempaa enemmän.
Kirjoittaja on HS:n politiikan
ja talouden toimituksen esimies.
Tausta Budjetti vaatii parlamentin sinetin10.2.2013
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.