Olen nämä venemessut käynyt vuodesta 1984 alkaen. Jotenkin vain on viimeiset kymmenen vuotta tuntunut, että mitään todella uutta ei tule -ei enää keksitä. On toki enemmän kromia, muovi kiiltää paremmin ja kajuutoissa lisää turhaa härpäkettä. Nyt olisi neljäs uutuusvene ja viimeinen mieli saada.
Moottoriveneissä kehitys on pysähtynyt sinne 1980-luvulle sisustuksessa ja rungon muotoilussa Itämeren rannikolle tai sisävesille. Moottoreissa perustekniikkaa on 1980-luvulta. Paitsi sitä elektroniikkarasiaa on tuhottomasti ja esittelijäkään ei osaa kertoa miksi tuo rasia on tuossa mahdollisessa ensimmäisessä kastumispaikassa.
Purjepuolella uutta ei ole mitään 1960-luvun jälkeen. Pitääkö päättää, että 30 jalkainen purjealus on kehityksensä lopussa?
Härpäkkää ja elektroniikkaa riittää. Sitä on kuivassa sisähallissa uutuusveneessä helppo kehua ja sen ominaisuuksia retostaa. Uskon, ettei niistä moniakaan ole käytetty paria viikkoa yhteen putkeen Porista Kotkaan kun sataa joka toinen päivä ja väliajat ovat tuulista välikeliä.
Kaipuuni kohde olisi yksinkertainen perustarpeilla oleva perusvene. Silloin sen hintaakin voisi pitää kurissa. Nyt ei ollut ainutkaan valmistaja halukas siihen, että perusrunkoon sanoisin mitä haluan ja rakennusvaiheessa ja se vaikuttaa hintaa alentavasti, juuri niiden härpäkkäiden hinnan verran. Se ei kuulemma ole mahdollista.
"Pitää sitten ostaa erikseen runko, moottori, voimansiirto, ohjaus, navikointitarpeet ,lämmitys, pentry ja teetättää jossakin nyrkkipaikassa sisustus mieleisekseen". raakkui kahden valmistajan ukot.
Silloinhan ostan itse tingin juuri nuo kaikki itse muutenkin ja teetätän veneen mieleisekseni ulkomailla. Ihme, ettei sitä Suomi- valmistaja voi tehdä?
Moottoriveneissä kehitys on pysähtynyt sinne 1980-luvulle sisustuksessa ja rungon muotoilussa Itämeren rannikolle tai sisävesille. Moottoreissa perustekniikkaa on 1980-luvulta. Paitsi sitä elektroniikkarasiaa on tuhottomasti ja esittelijäkään ei osaa kertoa miksi tuo rasia on tuossa mahdollisessa ensimmäisessä kastumispaikassa.
Purjepuolella uutta ei ole mitään 1960-luvun jälkeen. Pitääkö päättää, että 30 jalkainen purjealus on kehityksensä lopussa?
Härpäkkää ja elektroniikkaa riittää. Sitä on kuivassa sisähallissa uutuusveneessä helppo kehua ja sen ominaisuuksia retostaa. Uskon, ettei niistä moniakaan ole käytetty paria viikkoa yhteen putkeen Porista Kotkaan kun sataa joka toinen päivä ja väliajat ovat tuulista välikeliä.
Kaipuuni kohde olisi yksinkertainen perustarpeilla oleva perusvene. Silloin sen hintaakin voisi pitää kurissa. Nyt ei ollut ainutkaan valmistaja halukas siihen, että perusrunkoon sanoisin mitä haluan ja rakennusvaiheessa ja se vaikuttaa hintaa alentavasti, juuri niiden härpäkkäiden hinnan verran. Se ei kuulemma ole mahdollista.
"Pitää sitten ostaa erikseen runko, moottori, voimansiirto, ohjaus, navikointitarpeet ,lämmitys, pentry ja teetättää jossakin nyrkkipaikassa sisustus mieleisekseen". raakkui kahden valmistajan ukot.
Silloinhan ostan itse tingin juuri nuo kaikki itse muutenkin ja teetätän veneen mieleisekseni ulkomailla. Ihme, ettei sitä Suomi- valmistaja voi tehdä?
Vastaukset 48
Vanhimmat
Mitä uutta ja ihmeellistä laitat tähän riisuttuun perusveneeseesi siellä ulkomailla? Oi kerro meille!
Mielestäni valmistusmenetelmät varusteet yms. kehittyvät nopeaan tahtiin, tämän näkee jos vaan avaa silmät!
kerro kolme tärkeintä "kehittynyttä varustetta" jota ei ollut 1980- luvulla? (älä vain plottetia sano, sillä todellinen merenkulkija pystyi kompassilla ja merikortilla menemään siitä, joista polteterilla ei mennä vieläkään karikossa).
Alottajan kanssa samalla linjaa, että Puolassahan kannattaa tehdä tekniikan asennukset, sisustukset ja viimeistelyt valmisrunkoon, joka Puolassa on kopio ruotsalaisista tai norjalaisista. On sitten varmasti merikelpoinen paatti. Ei mullekaan messuilla kokonaan tullut selväksi mitkä "suomalaiset" rungot olivat balttien tekemiä tai polskien alusta asti ruiskuttamia.
Tuossa kyllä puhut pötyä. Plotterilla mennä oikeasti monestakin paikasta, mistä ennen ei menty, tai mentiin ryömintävauhtia. Työskentely kartalla ja kompassilla on edelleen itsellä hyvin hallussa, mutta parhaimillaankaan niillä ei pääse samaan tarkkuuteen. Puhumattakaan siitä, että plotteri säilyttää tarkkuutensa myös sumussa ja pimeässä. Nyt vain kartan tarkkuus rajoittaa. Oma ohjeeni vain on ollut, ettei plotterin kanssa mennä paikkaan, josta ei ilman pääse pois.
Niitä kolmea varustetta voisi lähestyä tarkastelemalla, mitä meillä silloin 80-luvulla oli. Navigointi oli kartan, kompassin ja deccan varassa. Decca oli keskimäärin yhtä tarkka kuin perinteiset menetelmät, tietyillä edellytyksillä selvästi tarkempi ja joskus hyppäsi lanelta toiselle näyttäen perunoita, varsinkin Hangon tienoilla. Muu elektroniikka teki siirtymistä digitaaliaikaan, eikä eri antureilta saadusta tiedosta vielä juuri saatu niistä johdettuja tietoja. Kosketusnäytöstä ei kukaan ollut vielä edes kuullut. Kulkuvalot, kuten kaikki muutkin lamput olivat perinteisiä hehkulamppuja. Halogeenit kuuluivat auton valoihin ja ledit merkkivaloiksi. Kaikki helat olivat metallia, komposiitteja käytettiin vain rakenteisiin. Köydet tehtiin polyesteristä tai polyamidista, kevlarit ja dyneemat eksklusiivista high-teciä. Purjehduspuolelta olisi kaikenlaista kerrottavaa, moottoripuolta en niin tunne. Itse moottorit toki ovat muuttuneet nekin, vaikka melkein täsmälleen samojakin on edelleen saatavana.
AIS
Venymättömät köydet
EPIRB
GPS (ei välttämättä plotteri, mutta tarkka paikkatieto kaikkialla)
Vähävirtainen elektroniikka
LED-valaistus
Paukkuliivit
Älylaturit
Aktiivinen tutkaheijastin
MARPA-tutka
Eteenpäin katsova kaiku
Riittäisivätkö nämä alkajaisiksi?
Todellinen merenkulkija/kompassi/kartta-höpinän voit lopettaa alkuunsa. Plotteri on pakollinen varuste, jota on myös pakko käyttää, kaikissa kauppa- ja matkustaja-aluksissa. Mitäs merenkulkijoita niiden miehistö sinusta on?
Puolet tavaroistasi on niitä, joita ei huviveneissä näy - eikä edellytetä vielä vuosiin. Loput ovat yleistä kekseliäisyyttä laajaan käyttäjäalueeseen, kuten ledit, vähävirtaelektroniikka, gps ja älylaturit. Ne ovat alun pitäen kehitetty aivan muuhun, kuin veneilyyn.
Kyllä maailman kaikissa perämieskoulutuksissa edelleen opetetaan kompassi, merikortti ja sekstantti ja niiden käyttö. Mistä vedit tuollaisen tiedon? Merikapteenitutkinnossa sellaista osaamista ei edes kyseenalaisteta.
Edelleenkään perinteiset ja nykyaikaiset menetelmät eivät sulje toisiaan pois. Navigointiratkaisuihin johtava informaatio saadaan useista lähteistä. ( Kartta, kompassi, Gps, plotteri, tutka, näkö- ja kuulohavainnot tuulimittarit ja windexit yms. yms) Nämä tiedot sitten tietokone nimeltä aivot kokoaa ja tekee tarvittavat ratkaisut.
Kysyttiin tärkeitä kehittyneitä varusteita. Veneiletkö itse ilman gps:ää?
Tietysti merikortti, sekstantti ja kompassi kuuluvat avomeriveneeseen. Minulla ne on ja osaan niitä käyttää. Entä sinä?
Plotterin käyttöpakko ei kauppa-aluksissa kyseenalaista mitään. Miksi niin ajattelet?
Jos perinteellinen merenkulku on riittävää, osaatko selittää, miksi kauppa-aluksissa on määräysten mukaan oltava muun muassa:
- pelastuslautat koko miehistölle
- gps
- plotteri
- AIS-lähetin
- VHF
- tutka
- EPIRB
Perinteisten navigointikeinojen lisäksi.
Missä kohtaa tekniikan kehityksen historiaa pitäisi mielestäsi viheltää peli poikki ja jättää sitä ajankohtaa tuoreemmat keksinnöt rannalle?
Kannattaa muistaa, että "nykyajan tekniikan hömpötyksiä, joita todelliset merenkulkijat eivät tarvitse" ovat mitä suurimmassa määrin olleet omana aikanaan myös sekstantti, kello, kompassi ja jopa moottori.
Olisiko mielestäsi parasta, että navigoitaisiin tähtien avulla ilman mitään apuvälineitä?
Sekin muuten onnistui Tyynellä merellä jo 10 000 vuotta sitten...
Mitkä noista tavaroista ovat sellaisia, joita ei huviveneissä näy?
Minä olen seilannut Itämerellä kuudella eri purjeveneellä, jotka kaikki ovat huviveneitä ja joissa kaikissa on nuo kaikki listatut varusteet.
Millaisilla veneillä sinä oikein purjehdit ja missä!
Paha sanoa 3 tärkeintä jokainen kun tarvitsee eri asioita mutta jos sitä plotteria ei saa sanoa niin: nelitahti efi perämoottori, AIS ja vaikka commonrail diesel tekniikka.
Nämähän ei ole suoranaisesti veneilyyn kehitetty mutta sovellukset on tehty palvelemaan tavallista veneilijää, siis on tavallisenveneilijän ulottuvilla!
Huonoja heittoja! Ei moottoriveneilyssä juuri tiedä pyörittääkö propellia kaksitahti vai nelitahti ja onko nelitahdissa viimeisin ruiskutustekniikka. Tankatessa se aine maksaa ja ajaessa kuluu. Ei ollut oikein mistään kotoisin.
Tuossahan muutkin listasi noita innovaatioita mitä on tullut markkinoille (löytyiskö sieltä parempia heittoja) joten kommentoin tuosta omasta listastani tuota perämoottoria mihin takerruit (oliko ainoa laite minkä tunnistit?).
Olet aika umpio jos et erota ajetaanko -80 luvun (vaikka 50 hp) perämoottorilla vai 2010 luvun vastaavankokoisella!
Sen haistaa, sen kuulee, sen huomaa kun käynnistää, myös tankatessa sen huomaa kun ei tarvitse ottaa huomioon samoja juttuja kun -80 luvulla (polttoainetta myös kuluu vähempi). Sen huomaa kaikinpuolin "sivistyneempänä" toimintana. Toki sen huomaa myös huoltoja tehtäessä ja painossa.
Jos nyt vertailee vaikka tätä paria:
http://www.nettivene.com/purjevene/laurin-koster/499483
http://www.elan-yachts.com/en/performance/elan-310.html
Laurinkoster on jo 70-luvun puolelta, 60-luvulla tehtiin vielä pääasiassa veneet puusta. Ei puussa materiaalina mitään vanhaa ole, eikä siis mitään vikaakaan. Se kuitenkin oli selkeä rajoitus runkolinjoihin, kun lauta ei taivu miten hyvänsä. Mutta onko noilla kahdella kuitenkaan muuta yhteistä kuin se, että molemmissa on peräsin veneen perän puolella? Jos tuohon ottaa verrokiksi vaikka 90-luvun tuotteen, on ero silti melkoinen, joka taas poikkeaa yhtä paljon 80-lukulaisesta.
Muodot ovat täysin muuttuneet, materiaalit ovat kokonaan toiset, vain lyijy kölissä on entisellään. Ominaisuudet ovat nekin tyystin erilaiset. Moottoriksikin saat halutessasi sähkömoottorin. Mitä oikein odotat kehitykseltä? Annapa joku vihje siitä, mitä sellainen tuoreempi näkemys voisi olla.
Joo onhan siinä eroa, jos on purjeveneessä T-köli tai pitkäköli tai vain evä. Puusta tehtiin merikelpoisen veneet jo 5 000 vuotta sitten. Muovista voidaan käppyröitä "supersuunnittelijan houreaivoin" mitä vekkiä ja kulmaa vaan, mutta merenkulun tai huviveneilyyn sillä ei ole asiaa.
Noista molemmilla uskaltaa lähteä lomalla Hangosta Tallinnaan. Molemmissa perhe voi saada rentoutuksen ja yhteisen purjehduskokemuksen, joka ainakin lapsilla tekee myöhäisemmässä elämässä tarpeen merelle tai kauhun sinne.
Vieläkin sanon, että moottorivene sisäpuoli, pentrystä, keulapiikin nukkumatiloihin tai ohjaamoon oli 1988 suunnilleen tämä, mitä messukeskuksessa nyt enemmän kromattuna ja lisää muovitettuna myydään sata tonnia.
Supersuunnittelijan houreaivot sorry vaan paljastaa pahasti, sanoisinko, asennevammaa. Oikeastaan ei kyllä oikein käynyt selville, mitä tahdoit sanoa. Millä on asiaa merenkulkuun tai huviveneilyyn? Huviveneen funktio on kai lähtökohtaisesti voida tuoda se rentoutus ja purjehduskokemus. Pitäisikö sitä lähtökohtaa muuttaa, jotta saataisiin sitä uutta?
Mutta ennen kaikkea, mitä olisi se kaivattu uusi?
Ja mikä oli pointtisi?
Uusi vene on samanlainen kuin vanha?
Juu, niin onkin. Samassa mielessä kuin uusi auto on samanlainen kuin vanha.
Ja sitten kuitenkin ihan erilainen.
Mikä on huono juttu siksi, että??...
Veikkaisin, että tavallisen perheveneen reaalihinta on nyt alempi kuin 70/80-luvulla. Ja nykyisessä veneessä on paljon enemmän kaikkea hienoa kuin siihen aikaan. Ollaan siis tyytyväisiä, eikö?
Markus on havainnut oikein veneiden kehityksen pysähtymisen. Ei lisämuoviläpytin tai kromitettu muovinen työtaso. ledit, elektrosählä, ja prässätty kaapin ovi ole varsinaista kehitystä.
Moottoripuolella on sama asia. Kevytvaluisia lohkoja ja kansia oli jo 40 vuotta sitten! Ei se kuulkaa ole eilinen keksintö -se on toissapäiväinen!
Jokin perämoottorin kaksitahtisuus muutoksena nelitahtisuuteen ei ole myöskään mikään taivaan valo. Osaksi kaksitahtisuus ajettiin alas, kuten maantieliikenteessäkin imago- vero- ja ikuisella ekosyillä.
EU:n ainoat kaksitahtiautojen valmistajat Itä-Saksasta oli "uusille saksalaisille" liikaa muistuttamassa kommunismia.
Siksi he jopa tuhosivat uutukaisen Wartburgin nelisylinterisen ja nelitahtisen moottorilinjankin. Siltä oli ehditty valmistaa vain muutama koemoottori. Moottorissa oli melkoisia uutuuksia. Siinä oli mekaanisesti säätyvät nokka-akselit molemmille venttiilikoneistoille. Taitaa volkkarilla olla vasta nyt samaa käytössä? Siinä oli imukanavat yksilöllisesti ja niissä korkeapaineruiskutus. Jotakin muutakin jännää siinä oli, mutta mm.kuvat ovat netistä häipyneet 2000-luvulla ja Wikikikin taitaa tietää rivin tai kolme koko asiasta.
Trabantin tehtaan kaikki teräs myytiin Kiinaan kiireellä. Tuotantolinjalla jopa valut pysäytettiin länsi-saksalaisten käskystä! Sulat metallit kaadettiin hätäalueelle sulamaan Kiinaa varten.
Kaksitahtimoottori oli aikansa tuote, jota ei enää kehitetty viimeiseen 50 vuoteen. Ahdettu kaksitahtimoottori saattaa tehdä vielä paluun yksinkertaisuutensa ja vähäisten liikkuvien osiensa vuoksi.
Mkä olisi sinun mielestäsi varsinaista kehitystä veneissä?
Niin joo, BMW:n lentomoottoreissa oli kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia ja neljä venttiiliä/sylinteri 1917. Ja moottoriveneissä oli moottori jo paljon ennen sitä. Jos sanotaan, ettei moottorivene ole kehittynyt, kun siinä on vielä tänäkin päivänä vene ja se moottori, niin väite on hiukka köyhä.
Meinaatko että LÄNSI Saksalaiset on kieltäneet kaikkia maailman autonmoottorin valmistajia kehittämästä kaksitahtimoottoreita? Taitaa olla muut syyt että nelitahtitekniikka vei voiton (oman kirjoituksesi mukaan jopa wartburgillakin yrittivät siirtyä nelithtiseen).
"Osaksi kaksitahtisuus ajettiin alas, kuten maantieliikenteessäkin imago- vero- ja ikuisella ekosyillä." Totta mutta joku sitten kuitenkin kehitti tarpeeseen erittäin hienoja nelitahti perämoottoreita! Maantieliikenteessä kaksitahtisuus on ollut aina hyvin marginaalista ja aikaan saatu juurikin poliittisilla päätöksillä!
Kaksitahtimoottoreita on kehitetty paljonkin sitten DDR aikojen, kylläkin enempi muuhun kuin tieliikennekäyttöön.
Saattaa tullakin takaisin mutta sekin on aika kehittynyt versio verrattuna 50 vuodentakaiseen konstruktioon.
Liikkuvienosien määrä ei ole mikään ongelma moottoreissa, uusissa kaksitahtimoottoreissakin on paljon erittäin monimutkaista tekniikkaa!
Erikoinen väite:
"Liikkuvienosien määrä ei ole mikään ongelma moottoreissa, uusissa kaksitahtimoottoreissakin on paljon erittäin monimutkaista tekniikkaa!"
Kyllä minun tekniikan opiskelussani oli oikein voitelulle ja kitkalle omat pitkät luennot,joita tentittiin. Niin tärkeänä pidettiin liikkuvien osien ongelmaa.
Kun moottoriin laitetaan kuusitoista venttiiliä, kaksi nokka-akselia ja niiden muu koneisto, niin se voitelu pitää järjestää kovin monimutkaisesti ja lämmön siirto huomioiden.
Turboahdetussa kaksitahtimoottorissa liikkuvia osia on noin 3-5 kpl / sylinteri.
Oho! Vai oikein tekniikan opiskelussa pidettiin koneen voitelua tärkeänä, että ihan pitkät luennot!
Se voiteluongelma on noista-ajoista kyllä jo ratkaistu (mullakin yhdessä laitteessa jopa 5 venttiilikansi), katso ulos, autoissa venttiilikoneistot toimivat hienosti eikä yhtään 2T autoa näy missään! Eli siis onhan oltava edellytykset että koneisto toimii mutta ei sen toteuttaminen ole mikään ongelma!
Sanoko se opettaja sulle että myös 2T moottori on riippuvainen oikeanlaisesta voitelusta? Turboahdettu jopa erittäin riippuvainen juuri oikeanlaisesta voitelusta?
sulla meni sitten ilveilyksi ja vitttuiluksi, kun tiedot ja taidot loppuu?
"2T moottori on riippuvainen oikeanlaisesta voitelusta? Turboahdettu jopa erittäin riippuvainen juuri oikeanlaisesta voitelusta?"
Kerro taas kun olet aivan omaa luokkaasi mekaniikassa. Miksi se tarvitsee erilaista voitelua? Samanlainen paineöljy liukupinnoissa siellä liikkuu. Miten se tietää olevaansa kaksi tahtimoottorissa?
Yritä taas keksiä jotakin oikein uuttaja täällä ennen lukematonta. Kokeile lääkkeitä, hoito väärää, tietämättömyyttä tai vaikka niin erikoinen kuin lääkkeet ottamatta,
Jaa, no mitä mulla on noita koneita tuossa niin on niissä järjestetty voitelu ihan eritavalla 2T vs 4T. Ihan erityyppisellä öjyllä vieläpä. Anteeksi vaan jos olin väärässä!
No nyt mä lähden ajeleen 2T moottorikelkalla kun aurinkokin alkoi paistaa. Täytyy miettiä josko sen tuoreöljyvoitelun vois siitä sitte ottaa pois ja oisko sinne veivikuoppaan ilmaantunut moottoriöljyä!
Joku täyssynteettinen ois varmaan hyvää näin talvella?
Aloittajalta oikein wanhan miehen postaus. Vain se, mikä on ollut olemassa aiemmin kuuluu oikeaan veneilyyn ja kaikki uudempi on turhaa muovia tai elektroniikkaa.
Mutta kuitenkin pitäisi vielä saada kiksejä uusista veneistä ja tuntea olevansa elossa.
Valitettavasti aikasi meni jo. Et enää ymmärrä veneiden kehitystä ja suostu myöntämään niissä tapahtunutta kehitystä, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää uusien veneiden haukkuminen.
Suosittelen wanhan hyvän veneen ostoa, sen kunnostamista pieteetillä arvoonsa ja siitä nauttimista. On hienoa törmätä tällaisiin veneisiin, joiden omistajakin tuntee sen arvon. Mutta älä vertaa sitä uuteen, vaan arvosta nimenomaan sitä wanhaa hyvää venettä oman aikansa ryhdikkäänä edustajana.
Veneiden muodot määrää fysiikan lait, mikäli halutaan päästä eteenpäin edes etäisiesti taloudellisuutta muistuttavalla tavalla. Voihan veneestä tehdä vaikka pallon tai kuution, mutta sellaisen liikuttaminen veden halki vaatii huomattavasti enemmän energiaa kuin mitä tavallinen kuolevainen on valmis maksamaan. Tietääkseni veden ominaisuuksissa ja fysiikan laeissa ei ole tapahtunut kovin paljoa muutoksia viimeiseen 50 vuoteen?
Veneiden moottoritekniikassa ei ole tapahtunut paljoa kehitystä, koska sitä ei ole tapahtunut missään muuallakaan. Koneet käyttävät bensaa tai dieseliä, koska sen energiatiheys on suuri, käsiteltävyys on helppoa ja sitä myöten jakeluketju on maailmanlaajuinen. Moottorien hyötysuhde on toki parantunut huomattavasti vuosien varrella. Seuraava iso muutos tulee sähkön myötä, kunhan sen varastoinnissa päästään samaan energiatiheyteen fossiilisten polttoaineiden kanssa.
Elektroniikkaa ei pahemmin ollut 60–70 -luvuilla. Nykyään on kaksi eri satelliittipaikannusjärjestelmää ja kolmas on tulossa. Kartat on digitalisoitu (tosin data saattaa olla sata vuotta vanhaa) ja oman paikkansa näkee ruudulla missä vain ja milloin vain satoi tai paistoi. Valaistus on vaihtunut leditekniikkaan ja virrankulutus pudonnut murto-osaan.
Veneiden sisusta on sekä ajan myötä muuttuva muotiseikka että massatuotannon vaatimus. Yksilöllisyyttä haluavat saavat edelleen tehdä veneensä itse - valmiiksi merikelpoiseksi suunniteltuja piirustuksia saa netistä suht edullisesti - tai sitten teettää sellaisen kokonaan tilaustyönä. Maksaa toki enemmän, mutta on mahdollista.
Älypäitten kokoontumispaikka. Suoli24.
Kovasti te olette saarnanneet, että
"Et enää ymmärrä veneiden kehitystä ja suostu myöntämään niissä tapahtunutta kehitystä, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää uusien veneiden haukkuminen."
mutta sitä yhtäkään suurenmuutoksen kohtaa ei tunnu tulevan. Tuollaisen lainaamani teiniheiton osaisi kirjoittaa naapurin sekarotuinen koirakin. Kun se veneen pohja ja kyljet ovat olleet sen 45 vuotta samanlaisen, niin googlatkaa mulle nyt se "suuri muutos"!
Taunolle: Elektroniikka on mennyt ja menee valovuoden edellä -80 lukua. Jos sinä et sitä arvosta niin älä syytä muita siitä että he osaavat hyödyntää VHF:ien DSC- ja AIS-ominaisuuksia, plottereita, joihin saa tutkakuvan kartan päälle ja isommat kaupalliset / viranomaisalukset samalle kartalle, videokameran joka näyttää taaksepäin kuolleeseen kulmaan, kasvaneet kylmälaitekapasiteetit, suihkut samoin ja listaa voisi jatkaa loputtomiin. Puhumattakaan moottoreista, joiden teho / painosuhde ja kulutus on ihan eri luokkaa kuin niiden wanhojen warmojen tonni-diisselien. Yksikään noista ei ole erillään mullistava, mutta yhdessä ne saavat aikaan sen, että nykyveneily on ihan eri mukavuustasolla kuin -80 luvulla.
Ja mukavuutta lisäävät laitteet ja ominaisuudet eivät tule ilmaiseksi vaan niistä on maksettava.
Suosittelen tosiaan kunnostamaan hienon kasariveneen loistokuntoon ja sen käyttämistä ylpeydellä. Hyvin kunnostettu aikansa edustaja on omistajalleen ja ympäristölle arvokas, itsekin tulisin mielelläni juttelemaan omistajan kanssa sellaisen nähdessäni ja voin itsekin joskus puuhaan ryhtyä. Olen katsellut jotain Fjord 24:sia tähän tarkoitukseen mutta vielä työ ja perhe ei anna mahdollisuutta tähän harrastukseen.
Ilmeisesti Tauno odottaa sukellusvenettä tai jotain vastaavaa. Mutta hän ei kuitenkaan suostu antamaan vihiäkään siitä, mitä hän odottaa "suurena muutoksena". Ilmiselvästi sen pitäisi kuitenkin olla jotain sen tapaista kuin moottorivene ilman moottoria tai purjevene ilman mastoa. OIkeastaan jälkimmäinen on jo keksittykin, eli leijapurje.
Suihkut ja kylmälaitteet? Keksintöjä jälkeen 1980-luvun? Älä viitsi!
Savonlinnan linnassa oli keskiajalla jo suihkut ja vesivessa. Valumakanava on vieläkin kalliota pitkin näkyvissä Kyrönsalmeen päin. Siellä oli vierekkäiset huoneet. Suihkuun menijällä oli hirvennahkainen säkki vettä (jonka taas täytti käytettyään) josta valutti tulella lämmitettyä vettä päälleen reiästä. Toisessa huoneessa oli lattiareiät, jossa oltiin kyykkypaskalla. Koko lattia myöhemmin huuhdeltiin Kyrönsalmeen puhtaaksi.
Kremlissä oli jäähuoneet jo 1690- alkaen. Niiden kiviseinille Moskova joesta nostettiin tonnitolkulla jäätä talvella. Huoneissa säilytettiin pilaantuvat herkut, lihat, kalat ja leivonnaiset. Hei siis jo 1690!
Ymmärsitkö tekstiäni "Yksikään noista ei ole erillään mullistava, mutta yhdessä ne saavat aikaan sen, että nykyveneily on ihan eri mukavuustasolla kuin -80 luvulla."
Olihan silloin jossain veneessä jo nähty nk. jääkaappi, mutta suurin osa kävi saaressa syömässä pilaantuneelta maistuvia eväitä... Toki voit rakentaa omaan veneeseesi kiviseinäisen kylmähuoneen ja nostella nyt helmikuussa sinne valmiiksi jäätä jos se on mielestäsi saman arvoista..., kukin tyylillään.
Lopetan provoon vastailun tähän.
mitä ihmettä oikein haet vuodatuksellasi?
ihan perusasiat ovat tietysti samankaltaiset aina merenkulun alkuajoista sekä polttomoottorin keksimisestä lähtien.
mutta käytön mukavuudessa ei voi olla huomaamatta eroa vaikkapa 1960- ja 2010-luvun venekonstruktioissa.
itse veneilyhän onnistuu vallan mainiosti molemmilla.
jos taas haluat rakennutta oman näköisesi veneen niin on kai melkoisen kohtuutonta odottaa nimenomaan sarjavalmisteisten veneiden tekijöiden omaavan hintajoustoa sinun haluamillesi ratkaisuille.
tee osapiirrustukset, kilpailuta projektisi osat a totea lopuksi että kalliimmaksi tuli. paitsi jos teet itse.
Voisihan sitä rakennella vaikkapa kaksirunkoisen uppiksen, jossa ohjaamo keskellä edessä ja lyhyt masto spinaakkeria varten myötätuulille. Mutta ei se varmaan kovinkaan montaa ostajaa saisi. Kaikki perustuu siis siihen, löytyykö markkinoita.
Paljon on tullut tosiaan hyviä innovaatioita. Esimerkiksi vuosimallin 2005 bayliner 265:een tuli saluunanovien ja ylösnousevan luukun tilalle liukuovi, jossa vieläpä kunnolliset portaat. Liukuovi liukuu siististi kojelaudan ja vessamodulin väliin. Keulasta kulku veneeseen on paljon mukavampaa ja turvallisempaa hyvien portaiden kautta kuin aiemmin, kun ei tarvi taiteilla niiden kojelaudan syrjään valettujen kapeiden yhden jalan askelmien varassa.
Nämä nyt väittää suureksi muutokseksi,kun Bella laittaa vihreää teippiä entisen sinisen tilalle. Sininen loppui ja suuri muutos oli se vihreä.
Samoin nämä ovat haltioissaan, kun Volvon moottoriin on tullut muoviset imusarjat ja muoviset venttiilikopan kannet. Se riittää 90 % venemessuilla kuolaavista.
Joko typerys väittää, että paljon liikkuvia osia omaava nelitahtimoottori ei hajoa. Juuri eilen olin Volvon raskaan kaluston korjaamolla. Siellä oli levällään 12 - 15 bussin- ja veturin moottoria. Osa jopa 2012 mallia. Volvolla on yli sadan vuoden kokemus dieseleistä, joten luulisi osaavan valmistaa kestävän nelitahtimoottorin, jossa vain 440 kpl liikkuvia tai hankaavia osia toisiinsa! Ei osaa! Se ostajaa harmittaa, kun veturi on viikon melkein uutena jo hajonneissa pikku tietokoneella ohjatussa venttiilikoneiston tillpehööreissään. Sellainen on kallista, vaikka menee takuuseen.
Kansi näytti olevan poissa Volvon alustaisessa 2013 Carrus- korillisessa bussissa! Ajatelkaa että sillä oli kai jo ajettu kuukausi!
Missä on väitetty että nelitahtimoottori ei hajoa?
Joko olet lukenut väärin tai et ymmärrä lukemaasi!
Olisi kummallista jos volvon korjaamossa ei olisi volvon koneita korjattavana.
Käyppä missä merkkikorjaamossa vaan niin siellä on sen merkkisiä laitteita korjattavana ehkä myös vierasmerkkejäkin!
Kavadiaalinen rectuusio vai narsistinen libido sinulla?
Voitko avata vähän mitä kavadiaalinen rectuusio tarkoittaa?
Mutta se mulla varmaan on tai sitte tuo toinen?
-K18
Olisihan se konservatiivisille purjehtijoille kova pala, jos vaikka kehitettäisiin ylivertainen riki, joka ei ole Bermuda-riki, vaan jonkinlainen siipi. Ennen vanhaan tuollaisia testattiin enemmän, mutta onko Bermudari-rikiä saatu sitten viritettyä sen verran paremmaksi, että se päihittää muut kaikissa oloissa, vai mistäköhän on kyse?.
Varmaan siipimastossa on paljonkin kehitysmahdollisuuksia. Mutta viime launataina pidetyssä Classic Boat Symposiumissa valotettiin asiaa vuoden -88 America's Cupin osalta. Sehän oli se epäkisa, jossa puolustajana oli kiwien mammuttimainen yksirunko ja haastajana jenkkien pikkuinen katti. Koepurjehdusten jälkeen jenkit olivat täysin vakuuttuneita siitä, että perinteiset purjeet olisivat nopeampia kuin siipipurje, mutta kun asialla ei ollut merkitystä, kisasivat kuitenkin siipipurjeella. Hitaampanakin vaihtoehtona se oli täysin ylivoimainen. Tuskin kukaan nykyään pitäisi siipipurjetta hitaampana, mutta ehkä ero ei edelleenkään ole huikean dramaattinen.
Yksi pointti oli kuitenkin se, että maissa sitä kattia siipipurjeineen säilytettiin pyörivällä alustalla kuin zeppeliiniä ainakin. Se kun piti pitää pysvästi keula tuuleen.
> jossa puolustajana oli kiwien mammuttimainen yksirunko ja haastajana jenkkien pikkuinen katti.
Ei suinkaan, vaan juuri toisinpäin. Jenkkien catti oli puolustaja, ja kiwien mammuttikölivene se haastaja.
Kääntyvä siipimasto on kehitetty ja ennakkoluulottomat käyttää niitä isoissakin veneissä:
http://www.sponbergyachtdesign.com/Masts/WOBEGON3.jpg
http://www.dickzaalyachtdesign.nl/share/image.php?width=900&height=800&image=/yachts/pic/3-410-999-e3c.jpg
Lisää:
http://www.sponbergyachtdesign.com/Masts.htm
http://www.dickzaalyachtdesign.nl/yachts/moreinfo/?id=1375
Heitänpä oman mielipiteeni asiaan. On tässä tullut puuhastelluksi jos jonkinlaisten veneiden kanssa jo vuosikymmeniä. Aina 50- luvun Petterson tyyppisestä salonkiveneestä alkaen, Itse asiassa jonkinnäköinen asuttava kiulu on ollut omistuksessa lähes joka vuosikymmeneltä. Jos nyt ajattelen kahta viimeistäni: Nauticatia vuodelta 1982 ja Hollantilaista teräsvenettä vuodelta 1976, voin vakuuttaa että kyllä on veneet muuttuneet ja paljon! Materiaalien käyttö ja design on aivan eri tasolla tänä päivänä. sisätilat samankokoisessa veneessä tuntuu paljon suuremmilta. Ergonomia ja sijoittelu on mietittyä, tilaa ei enää tuhlata ja muotoilu, esim. teräs on saatu taipumaan ihan eri tavalla kuin ennen.
Tottakai näistä asioista ollaan eri mieltä, ja hyvä niin! Tuokoon jokainen oman kantansa keskusteluun. Yksi tykkää äidistä toinen tyttärestä, hurjimmat molemmista;)
Kun VW Kuplan mallista mainokset 1946 - 1973 välillä toitottivat, että "Kaikki on muuttunut! Kaikki on UUTTA! Kaikki on suunniteltu uudestaan!" niin kuvasta katsoen kupla 1946 ja Kupla 1973 onko suuri muutos todella silmissäsi?
Juu on! Ikkunat tulleet suuremmaksi. Oven kahvat erilaiset. Vilkut erilaiset ja ja ja ja .. ja antenni näkyy!
Juuu peltiä oli peitelty muovilla sisällä. Istuimet oli muovikangasta ja takapeili isompi.
Suuri muutoksia olivat todellisuudessa levyjarrut eteen ja etuakseliston vääntösauvavarsista Mc Person- malliin. Voi kai sanoa pissapojan moottorointikin.
Nykyihmiselle riittää, kun pultinpäätä kirkastetaan kromilla ja laitetaan digikello koelautaan. Se on uutta ja uutta! Sillä hintaan lisää 45 %!