Kävikös joku kuuntelemassa Peter Brucen luentoa lauantaina?
Heavy weather sailing luento messuilla
4+18
99790
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 99
Vanhimmat
Kyllä kävi, sali oli täynnä tyytyväisen oloisia kuulijoita. Selkeä ja informatiivinen esitys sopivasti brittihuumorilla höystettynä.
Sali oli täynnä. Valittu sali oli kovin syrjäinen -outo valinta. Asiat varmaan samat kuin kirjassa. Hyviä dioja. Kannattaisi järjestää vastaavia luentoja eri aiheista messuille enemmän. Näyttelyhallin 3 tila on luentotilaksi liian levoton. Pikemminkin sopii kaupallisiin tiedotteisiin.
Hyvä pikakatsaus kirjan antiin. Antoi syytä lukea toisen kerran. Ehkäpä on kuitenkin niin, että täällä Itämerellä haasteet vähän kevyempiä kuin isoilla selillä.
Mielestäni erinomainen luento! Brucella on kokemusta mm. useammasta America's Cupista ja avomerikilpailuista, mutta siitä huolimatta (tai juuri sen takia) hän suhtautui kriittisesti nykymuodin mukaisiin tasapohjaveneisiin ja syviin bulbiköleihin. Mielipide modernin runkomuodon ylivertaisuudesta oli siis hieman erilainen, kuin osalla palstalaisista
"Mielipide modernin runkomuodon ylivertaisuudesta oli siis hieman erilainen, kuin osalla palstalaisista "
Tottakai pappa pitää pappaveneistä:
http://www.peter-bruce.com/
Ei Peter Keerberg mikään nuori ole, siltikin manageeraa life 7.5 ja 10.0 veneitä.
24/7/365
Niinpä, koska mitään asiaa ei ole niin noin 24/365.
Vai olisiko kuitenkin niin, että pappa on purjehtinut vähän enemmän kelissä kuin Airistonkiertäjä?
James Cook purjehti enemmän kelissä kuin peter bruce. Oikea alus teille Tuusulan järvelle onkin siten:
http://www.reypastor.org/departamentos/ding/doi/tentopbritons/Endeavour-2.jpg
"hän suhtautui kriittisesti nykymuodin mukaisiin tasapohjaveneisiin ja syviin bulbiköleihin"
Saarnaa yhtä ja tekee itse toisin siis.
Herra Brucen oma vene on Maxi 1100. Veneen syväys on maltilliset 2m mutta kyllä sieltä kölistä puntti kärjestä löytyy. Aikalailla tasapohjainenkin ainakin oheisen kuvan perusteella (köliä et tästä kuvasta tosin löydä koska se naps poikki-katkeka-irtosi):
http://www.yachtingmonthly.com/news/527419/yacht-capsizes-after-keel-snaps-off
Maxi 1100n capsize screening factor on 2.03 eli peukalosäännön mukaan merikelvoton: http://cruisingresources.com/Maxi_1100.
http://images.sokbat.se/upl/normal700/pimg-maxi-1100-12193671.jpg
Todella merikelvoton alus pyramidihuijauksen sponsorilla: lapioperäsin, tasapohja ja bulbiköli. Ei tuollaisia saisi heille edes myydä, koska niillä eivat osaa purjehtia ja navigoida.
Tästäkin luennosta palstalaiset näköjään hakevat vahvistusta omille ennakkoluuloilleen. Eihän Peter moderneja veneitä merikelvottomiksi tuominnut, kävi vain järjestelmällisesti läpi erilaisten runkomuotojen erilaisia ominaisuuksia kovissa keleissä. Ja valotti myös sitä miten eväkölisellä selvitään kovista kelistä, heti ensimmäisestä esimerkistä alkaen. Olisi kannattanut kunnella luentoa molemmilla korvilla.
Joo, kannattaisi myös lukea molemmilla silmillä. Enhän sanonut, että Mr.
Bruce olisi tuominnut modernit veneet merikelvottomiksi. Mutta hän kritisoi veneiden viemistä äärimmäisyyksiin suorituskyvyn tai sisätilojen maksimoimiseksi. Näistä esimerkkinä olivat syvät bulbikölit tai tasapohjaiset silitysrautarungot, jotka Brucen mukaan ovat herkempiä broutsiin myötäaallokossa. Esityksessä viitattiin allaskokeeseen, jonka mukaan suuremmalla leveydellä ja kevyemmällä uppoumalla on epätoivottu vaikutus mm. AVS:ään ja downwave controlloiin, kun taas perinteisellä runkomuodolla vaikutus oli positiivinen. Bruce totesi myös venesuunnittelijoiden suunnittelevan veneen maksavan asiakkaan toiveiden mukaiseksi - joskus merikelpoisuus-näkökulmat unohtaen.
"Bruce totesi myös venesuunnittelijoiden suunnittelevan veneen maksavan asiakkaan toiveiden mukaiseksi - joskus merikelpoisuus-näkökulmat unohtaen. "
Esimerkiksi VendeeGlobe ja Class 40 projektit maksavat satoja tuhansia euroja, joten tarkoituksena on päästä ajoissa maalin ja siten veneet ovat merikelpoisia. Tästä seuraa, että kevyt leveä tasapohjadesign on paras.
http://www.sailsmagazine.com.au/j/index.php/current-issue-7/100-hybrid-hulls
"
IRC optimised boats, near custom finish, high stability ratios and proven pedigree.
"
Class 40:ssä maksaa paljon se, että pääsee riittävän todennäköisesti maaliin ja varsinkin pääsee sinne ensimmäisenä. Yhdistelmä tuottaa kalliita, kevyitä, leveitä ja tasapohjaisia veneitä, jotka ovat parhaita niille suunniteltuun tarkoitukseen.
"Yhdistelmä tuottaa kalliita, kevyitä, leveitä"
Ei ole Life 10.0 kallis.
Mennäänkö Lifellä sinne minne Class 40:lla mennään?
Pogo 12.50:n avs on 124 astetta kölin ollessa alhaalla ja stabiliteettikäyrän negatiivisen alueen pinta-ala on paljon pienempi, kuin positiivisen. Eli laskennallisesti se on jopa parempi, kuin monet perinteisemmän muotoiset veneet:
http://engine.tech.netuse.gr/filesystem/images/20110906/low/prototype_LARGE_t_11_273.JPG
Silti en ottaisi Pogoa isoille vesille sen takia, että aallokossa leveän ja kevyen rungon liikkeet ovat äkkinäisempiä, eli epämukavampia, koska täysillä ei voi ajaa juuri silloin kun siitä olisi miehistön jaksamisen kannalta eniten hyötyä. Leveä runko pyrkii myös asettumaan veden pinnan mukaisesti silloinkin kun veden pinta ei ole enää vaakasuorassa. Eli iso aalto toimii kuin paistinlasta, joka alkaa kääntää pihviä ympäri.
"Eli iso aalto toimii kuin paistinlasta, joka alkaa kääntää pihviä ympäri."
Kevyt ja nopea tasapohja vene menee ison allon päällä pystyssä, vanhat designit jäävät aaltoon keikkumaan.
http://www.youtube.com/watch?v=Ru1OeN8Cga8
"Mennäänkö Lifellä sinne minne Class 40:lla mennään? "
Ne menevät ketkä osavaat noilla veneillä purjehtia.
Ei Pogo:n AVS nyt mikään erityisen hyvä ole. Kategoria A:n vaatimukset täyttävä kuitenkin. Esim. Contessa 32:n AVS on 155 astetta ja stabiliteettikäyrä näyttää tältä:
http://content.answcdn.com/main/content/img/McGrawHill/boating/f0288-01.png
Jaksoin kuin jaksoinkin katsoa koko tylsän videon läpi, mutten kuitenkaan nähnyt yhtään isoa aaltoa....
Selvä, siis arviosi mukaan Life 10.0 on samojen speksien mukaan rakennettu kuin Class 40.
"Esim. Contessa 32"
http://iw31.blogspot.fi/2007/05/halvtonn.html
"Contessa 32 LYS 1,08
"
Mieletön uppotukki ja paikalaanseisoja, buahhhaaaa.
Tässä sulle isoa aaltoa:
http://www.youtube.com/watch?v=OLmQZkkpss0
Mitä se veneestä rippuu, minne merellä pääsee, ei mitenkään.
Paljon on yhteistä life 10.0 ja class 40 veneillä, mitä, jääköön harjoitustehtäväksi.
Kerro sinä, mikä on ero, kun näytät tietävän. Miksi Class 40 maksaa paljon ja Life ei? Vai riippuuko se pääsy sittenkin jotenkin veneestä, meri ei lopu Airiston rantaan.
> Brucella on kokemusta mm. useammasta America's Cupista
Jos on, niin miksei niistä ole mitään mainintaa tässä linkissä ?
http://www.peter-bruce.com/
Ja mitä tekemistä America's cup kokemuksella ylipäätään olisi tekemistä ketjun aiheen kanssa ?
Taidat sotkea tahallaan admirals cupin ja americas cupin keskenään ...
Kyllähän sillä ajelee niin kauan kun voi plaanata, mutta sitten kun tuuli nousee niin paljon, että on pakko alkaa hidastella, niin kyyti muuttuu kurjaksi. Sitä ei välttämättä tapahdu usein, ehkä vain kerran elämässä, mutta sen yhden ainoan kerran kun niin käy niin silloin on parempi olla perinteisessä veneessä. Kysehän on lopulta vain riskistä Miten ison riskin kukakin haluaa ottaa.
Kulkee ihan riittävän hyvin. Painoa 4,3 tonnia, purjealaa 52 neliötä. Päälle vielä hyvä AVS. Viimeisen päälle merikelpoinen vene.
Mitä Lyssipoika!
Onko kivaa, kulkeeko hyvin?
Joko seuraava Vendee Globe siintää haaveissa?
Onko jo Airisto valloitettu?
Uppotukkiveneilijöiden maantiedon tuntemus on nolla, Life veneiden syntypaikka on Pohjanmeren rannalla.
Et ole koskaan hyvinpurjehtivalla veneellä purjehtinut, joten turha sepustus.
Buhahhhaaa, vitsikästä.
Mitä UTV!
Onko kurjaa, koska ei kulje hyvin?
Joko paremmin purjehtiva vene on haaveissa?
Onko kaatopaikka vtäynnä vai miksi pidät nykyisen veneeesi?
Hei Lyssipoika, aika rientää. Et huomaakaan, ja olet mies...
Mitäs tässä. Ei ole yhtään kurjaa. Ei kulje kovinkaan usein runkonopeutta, mutta kyllä 8 solmun molemmin puolin mennään helposti. Se riittää. Haaveissa on joskus pienempi vene, jota olisi helpompi purjehtia yksin. Nykyistä venettä pidän, koska sille on vaikea löytää ostajaa Suomesta.
Mutta kerropa nyt sinä vuorostasi, miksi tuo LYS niin kiinnostaa ja kuohuttaa sinua?
Eihän sinua Lyssipojaksi turhaan kutsuta.
Harrastatko valtamerikisaamista, vai mieluummin ehkä sellaista, jossa ranta näkyy?
Haluaisitko joskus päästä mukaan isoon veneeseen, vaikka vain katselemaankin?
Hei Lyssipoika!
Nyt tajusin, ketä sinä elävästi muistutat. Wee-maniä! Tiedätkö, se amerikkalainen näyttelijä Jackass-sarjasta?
Pieni, iloinen mies, joka tekee kakkakepposia samanhenkisten kavereidensa kanssa, ja sitten kaikki nauravat ihan kippurassa toisilleen.
Mitä sanot, onko tuo sinun roolimallisi?
Ei tämä ollut maantiedon kyssä. Kysymys oli Lifen ja Class 40-veneen eroista. Miksi ne ovat eri hintaisia? Vastaa, jos osaat.
Ei mitään pässä. Ei ole yhtään elämää. Ei kulje purjein mihinkään, mutta kyllä 8 solmun molemmin puolin mennään koneella helposti. Se riittää. Haaveissa on joskus nopeampi purjevene, jota olisi helpompi purjehtia. Nykyisestä veneestä en pidä, koska sille ei ole täysipäisiä ostajia.
Mutta kerropa nyt sinä vuorostasi, miksi tuo uppotukkivene niin kiinnostaa ja kuohuttaa sinua?
Eihän sinua uppotukkiveneilijäksi turhaan kutsuta.
Harrastatko skeidanjauhamista, vai mieluummin ehkä sellaista, jossa olisi jotain asiaa?
Haluaisitko joskus päästä mukaan hyvin purjehtivaan purjeveneeseen, vaikka vain katselemaankin?
"Miksi ne ovat eri hintaisia?"
Yksi jalka maksaa purjeveneessä paljon. Myöskin valmistusmaa ja organisaation rakenne vaikuttaa merkittävästi purjeveneen hintaan.
Harrastan purjehtimista Swan 48 -veneellä. Minusta se on hyvin purjehtiva vene, vai mitä mieltä olet? On siinä sitä LYSsiäkin, jos Lyssipoika kaipaa ;-)
http://www.berthon.co.uk/yacht-sales-and-brokerage/boat-details.php?BoatID=3795937¤cy=GBP
"
Displacement: 35935lbs / 16300kg
"
Buahhhaa, mikä uppotukki.
http://www.sailaway.fi/fi_first47.7.html
"
Uppouma:
n.11 500 kg
"
Totahan sä kysyit;-)
"Harrastan purjehtimista Swan 48 -veneellä."
Jonka lys on alle 1.30. Metrejä lyhyemmät pyörivät ympyrää tuon uppotukin ympäri.
http://www.hp1030.com/
http://www.x-yachts.com/seeems/4226.asp
No miten käy HP 1030:n ja uudemman Swan 46:n välillä?
Jos kuitenkin Pogo 40 maksaa maksaa tyhjänä 150 000 ja tilaustyönä teetettynä hylsy maksaa päälle kolmesataa. Molempiin saa panna 100 000 päälle, jotta ovat kilpailukunnossa. Mikäs ero näissä on, kun jalkoja on saman verran, eikä maallikko eroa näkisi? Tai ehkä Pogo oikeastaan saattaisi olla paljonkin viimeistellymmän näköinen.
Myötä- vai vastapäivään?
Siinäpä Lyssipojalle kysymys. Jos menee vastapäivään ympäri, joku voi luulla vaikka miksi puppelipojaksi, vaikka on oikeasti reipas Lyssipoika.
Pitkällä hankalalla kryssillä veneen kulun mukavuus on tärkeää. Muistan kun itsekin joskus kryssin vuorokauden yhteen menoon yli 15 m/s tuulessa lyhyessä ja korkeassa aallokossa, oli suurin ongelma se, että kevyt veneemme pomppi aalloissa sinne tänne, ja miehistö ei käytännössä pystynyt syömään mitään. Sen vuorokauden jälkeen olimme henkisesti ja fyysisesti finaalissa. Paremmassa veneessä (kapeampi ja painavampi), olisivat liikkeet olleet mukavampia, ja olisi ehkä voinut nukkuakin matkalla.
Kovassakaan tuulessa ei aina ole mahdollista luottaa siihen, että veneen kanssa voi painaa rajattomasti myötäiseen, ei ainakaan itämerellä. Siellä voi olla ranta vastassa. Silloin katoaa sellaisen silitysraudan tärkein etu, eli kyky nopeaan myötätuulipurjehdukseen. Jäljelle jää vain merikelvoton perusrakenne.
"5 m/s tuulessa lyhyessä ja korkeassa aallokossa, oli suurin ongelma se, että kevyt veneemme pomppi aalloissa sinne tänne, ja miehistö ei käytännössä pystynyt syömään mitään"
Perämies ei ottanut aaltoja ja purjevene oli surkeassa trimmissä jos noin kävi. Yhtä lailla raska vene krysillä allokossa keinuu.
Päin seinää.
Siinä utv:n kohtalo. Jos elämä menee vastapäivään, joku voi luulla vaikka miksi hylkiöksi, vaikka on oikeasti pelkkä läski utv.
No siten käy Swan 46 ja uuden Farr 400 välillä;-)
http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRj1pfjwqBQ7JObbdGTFOdQdTyOlO-t7sUYSRej3amXg23bFaTyFw
Neuvo sinulle Lyssipoika: älä provosoidu niin helposti...
Mitäs muuta odotat, kun noin avoimesti herjaat nimeltä mainittua, jo edesmennyttä henkilöä. Kysele vielä jonkun netketin perään. Viestit tullaan vastedeskin poistamaan.
Älkää lukijat sitten ihmetelkö tätä, ainakin yksi viesti tulee poistumaan välistä.
Tuo oli oikein täyttä peetä; ensin väärä lainaus ja sitten 25% totuus perään!
Väitteesi on laskennallisesti osoitettu vääräksi ja laskelmat mittauksin osoitettu oikeiksi.
Yksi kuva todistaa enemmän kuin motioncomfortit tai avs:t.
http://www.sailing.org/images/galleries/F30_2008_TourDeVoile.jpg
Kevyt ja nopea vene kulkee aallokossa vakaammin kuin raskas ja painava. MOT.
Neuvo utv:lle, seuraavan kerran jos ostatte venettä, keskittykää veneen gph lukuun, niin ei käy näin:
"Haaveissa on joskus pienempi vene, jota olisi helpompi purjehtia yksin. Nykyistä venettä pidän, koska sille on vaikea löytää ostajaa Suomesta.
"
Se todellakin herjaa Wee-mania jos sitä vertaa jodlariin.....
Mutta tohon HP-Swan 46 pariin et osaa vastata.
Montakos vuotta se x-79 siellä nyt on ollutkaan myynnissä?
Vain silloin kun sillä voi plaanata. Aina ei voi ja silloin on syytä olla hyvät meritautilääkkeet.
Uppotukeissa meritautipillereitä tarvitaan, koska painava hidas vene keinuu allokossa eikä paljoa etene.
http://www.youtube.com/watch?v=UccLDFK2_pU
Nopeat veneet myyvät nopeammin kuin hitaat, uppotukeista ei ole kukaan edes kiinnostunut.
Missä se oli? Pelkkää pitkästyttävää lokin kuvaamistahan tuo oli....
Force 6-7 myötätuuleen ei ole juttu eikä mikään. Ainoa ero samankokoiseen uppotukkiin on se, että Class 40 menee keskinopeutena pari solmua kovempaa, huiput 10 solmua enemmän.
Hitsit! Luulin että olen ainoa ihminen maailmassa, joka muistaa tuon piisin. Mikä partavesi se oli? Skidinä meni huomio mainoksessa esiintyvään pimuun...
Ettei menisi tyypilliseksi juupas- eipäs vänkäämiseksi niin en muista, sanoiko Mr Bruce leveäperäisten veneiden olevan herkempiä broutsaamaan myötäaallokossa. Jos näin väitti- mitä en usko- niin sitten meni väärin. Siksihän leveäperäiset ovat tulleet muotiin, että niillä voidan ajaa kovempaa ja brotsaamatta avotuulissa. Stabiliteettikäyrät sitten kyllä ovat kurjemmat ja niitä hän esitti. Ompa jotkut Class 40 veneet niin hyvin väärin päin kelluvia, että oikein päin kääntyminen ei ole todennäköistä vaan on konstuoitu vesitankit kääntämistä varten.
Slidessa puhuttiin downwave-controllista, mutta mielestäni Bruce puhui itse downwind-controllista. Kieltämättä itseänikin hieman tuo ihmetytti juuri mainitsemastasi syystä. Mutta kun asiaa ajattelee, niin voisiko liittyä siihen, että sporttista venettä on vaikeampi hidastaa, jolloin riski broutsiin on suurempi.
Onhan broutsikin erilainen perinteisellä mallilla kuin leveällä. Perinteisellä se ei juuri haittaa menoa ja ohjattavuus pysyy. Leveälle se on hankalampi tilanne.
Wikipedian mukaan broach:
A sailboat broaches when its heading suddenly changes towards the wind due to wind/sail interactions for which the rudder cannot compensate. This causes the boat to roll dangerously and if not controlled may lead to a capsize. This happens when the aerodynamic force on the rig greatly exceeds the hydrodynamic force on the hull, due to a sudden increase in wind strength or turbulent sea conditions.
Vaikka joku voi olla määritelmästä eri mieltä pitää kysyä puhutaanko tässä keskustelussa nyt kahdesta hieman eri asiasta? Peter Bruce ei myötäaallokko-osiossa käsittääkseni puhunut tilanteessa jossa venettä purjehditaan kovaa vaan survival-tilanteesta jossa purjeita on jo vähennetty aivan minimiin ohjausvauhdin säilyttämiseksi eli siinä puhutaan downwawe controlista. Se tarkastelu on käsittääkseni jonkun verran erilainen (ja koskee lähtökohtaisesti selvästi kovempia kelejä) kuin keskustelu siitä millä runkomuodolla voidaan ajaa kovempaa ja broutsaamatta avotuulissa.
Vähän vaikeaksi menee seurata keskustelua kun kommentit eroavat tarkoitetusta ympäristöstään. Ymmärsin samoin kuin 11+7 eli mr. Bruce ei käsitellyt broutsia vaan selviämistä kovassa kelissä ja erilaisten runkomuotojen ominaisuuksia ja tulkitsi malleilla tehtyjä allaskokeita. Uutta minulle oli mm. ajoankkurin aiheuttamat kuormat kiinnityspisteisiin. Väite taisi olla luokkaa 80% upppumasta?. Siinä knaapit ja pollarit olisivat kovilla. Broitsitaipumuksen määrällä ei ole mitään tekemistä "survival storm" kelistä selviämisen kanssa. Purjehtiminen on silloin jo lopetettu. Kun iso murtuva aalto venettä nopeampana saavuttaa sen niin kaikki veneet pyrkivät kääntymään poikittain ja pyrkivät kaatumaan. Harvat onneksi kaatuu. Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole broutsitaipumus tai peräsinten lukumäärä koska ohjauskyvyllä tai broutsitaipumuksella ei ole käyttöä kuohussa.
Voin allekirjoittaa syvärunkoisen ja lähes pitkäkölisen (pitkähkö eväköli skegi) veneen rullaustaipumuksen myötäiseen mennessä. Tässä suhteessa moderni runkomuoto toimii varmasti paremmin ja on myös mukavampi purjehtia. Pinnassa on myös melkoisesti myötäisellä painetta, mutta pito ja ohjausteho riittää kuitenkin hyvin, joten IOR-veneiden kaltaista broutsi/kiemurtelutaipumusta en ole havainnut.
Sitten kun puhutaan näistä "survival"-olosuhteista, niin luonnollisesti ei edes silitysrautarungolla enää surffailla alamäkeen pitchpoling riskin takia, joten vauhtia pitää hidastaa. Ja jarruankkurilla hidastettuna vene on sitten niiden murtuvien aaltojen armoilla kuten sanoit. Ja tästä varmaankin Peter Bruce puhui käsitteellä downwave -control. Em. tilanne vastaa myös mallikoetestien tilannetta. Ja näissä testeissähän perinteinen runkomuoto toimi paremmin. Eli käsittääkseni paremman suuntavakauden ansiosta syvärunkoinen vene pystyy säilyttämään ohjattavuuden aallon tullessa takaa ja vastustamaan kääntymistä poikittain.
Jodlarismin mukaan pallonkierrolla plaanataan ja mennään yöksi rantaan.
Real Lifessa Jodlari plaanaisi silmät ristissä aaltoa pakoon kunnes uupuisi.
UTV:n mukaan pallonkierrolla asutaan merellä ilman kiirettä rantaan ja ei mennä koskaan yöksi rantaan.
Real Lifessa UTV kirjoittavat silmät ristissä netissä kunnes menevät nukkumaan. Merellä he eivät jaksa edes sen vertaa, siksi rullagenoat ja runsasta koneajoa.
Pera D otti purjeet pois ja meni sisälle nukkumaan. Herätessä katsoi oliko myrsky jo ohi. Heavy Weather kyllä menee siitä ohi. Kilpapurjehduksessa ei tietysti voi mennä tuollaiseen vaan pyritään ainakin estämään suuri taaksepäin ajautuminen.
Juuri päin vastoin. Kun leveäperäinen menee kovempaa niin se on pystyssä ja heilumatta plaanatessaan ja surfatessaan. Peräsimen teho on hyvä ja tarvittavat liikkeet pieniä. Siis "downwind". Toinen ääripää on vanhat ior-veneet esim Swan 38, Antilla 30,S&S6.6, Baltic 33 jne. Niitä ei kovassa tuulessa pysty ajamaan spinnulla broutsaamistaipumuksen vuoksi.
Oma kokemukseni on juuri päinvastainen. Leveät uudet "jollat" brouchaa ja siksi niihin on alettu laittamaan kaksi peräsintä, jotta aina toinen lapa olisi riittävän syvällä otteen pitämiseksi. Mutta jos puhutaan heavy weather meiningistä niin silloin ollaan jo nuo brouchaus kysymykset ratkaistu aikaa sitten siirtymällä myrskypurjeisiin. Suljetussa perässä leveäperäiseen mahtuu enemmän vettä aallon murtuessa istuinlaatikkoon.
Tässä esimerkki, miten vaikea vanhan mallinen vene on hallita kovan kelin myötäisellä. Suuntavakavuudesta ei tietoakaan vaikka tavallisissa oloissa vene voi olla jopa turhankin suuntavakaa.
http://www.youtube.com/watch?v=Nf7FddPO5QM
Nythän kukaan meistä ei tiedä, millainen ruorimies veneessä oli. Veneen käyttäytymisestä voisi arvella, että ruoria hoiteli Mr. Autopilot. Hänellä on usein vaikeuksia peräntakaisessa aallokossa, joka kääntää venettä nopeasti.
nimim. "On kokemusta"
http://www.youtube.com/watch?v=5vK074Ymlqw
Kevyellä ja nopealla veneellä vastaavaa tilanteessa mennään näin:
http://www.youtube.com/watch?v=k_ZXmr8pmrs
Yksi broutsi näytettiin, ainakin kolmessa kohdassa kuvaus katkesi juuri siinä missä broutsi oliosi voinut alkaa?
"Yksi broutsi näytettiin,"
Broutseista yleensä selvitään ja niitä sattuu äärirajoilla kilpapurjehdittaessa.
3t134t valitsemista videoista kumpikaan ei ole otsakkeen "heavy wether sailing" esimerkkejä. Alemmasta tosin näkee miten vakaasti ja heilumatta vene liikkuu jos vauhti on kaksinumeroinen. Ylempi yksinpurjehtija ajaa melkein tyvenessä matalikolle murtuvaan maininkiin ja tuhoaa veneensä. Sitä ennen genoa on huuhdottu kannelta mereen ja arvattavasti skuutit potkuriin?
Lisää mereen huuhtoutuneista purjeista ja miehistä sekä hukkumisesta elämänlaka kiinni:http://www.maib.gov.uk/cms_resources.cfm?file=/LionReport.pdf
Kyseessä vanha 12m luokan vene ja Kap Hornin ristiaaullokko. Vähän vaikea kaikille?
S/y Anita on tiettävästi tuossa videopätkässä "Anita im orkan" Helgolandin vesillä...
"Oma kokemukseni on juuri päinvastainen. Leveät uudet "jollat" brouchaa ja siksi"....
Asia on juuri päin vastoin broutsin ja runkomuodon kannalta. Eivät broutsaa. Katso vaikka yllä muutama aikaisempi viesti video Class 40 Adriatic Boxx jne. Jos olet joskus ajanut "perinteisiä" vastaavassa myötätuulessa niin ero on ilmiselvä mikä vene broutsaa.
Eri asia on, että kaksi peräsintä tarvitaan mikäli ainoa on ilmassa niin sillä ei juuri ohjailla.
Ai niin kun minä en muistanut, että näillä leijoilla mennään vaan myötätuuleen. No ei silloin tietenkään peräsimen pito lopu kellään, jos osaa ajaa.
"Ai niin kun minä en muistanut, että näillä leijoilla mennään vaan myötätuuleen"
Et niin, koska et ole koskaan hyvillä veneillä purjehtinut.
surffannut
MOT. et ole koskaan purjehtinut.
eerolla on tauti
Uppotukkiveneilijöillä on surkeat veneet, siksi moinen nettikäytös.
Brucen luento oli mainio, mutta tämä keskustelu on ollut enimmäkseen noloa luettavaa.
Jos nyt unohdetaan nämä venetyyppien erot niin Brucella oli esimerkiksi mainio kuvaus avomereltä suojaan hakeutumiseen lliittyvästä riskistä. Merikelpoinen vene tuhoutui väärien ratkaisujen vuoksi Skotlannin rantakallioon, onneksi ilman henkilövahinkoja. Vaikka tapahtuma oli sinänsä valitettava eikä luennoitsija ilmaissut minkäänlaista vahingoniloa, vauhdikas esitys oli kuin muutaman viikon takaisesta Lassi ja Leevi -sarjakuvasta. Siitä, jossa aluksi urheiluauto hurjastelee, seuraavana kuvaan mukaan tulee betoniauto jne...
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen on jo tullut, eli sali oli täynnä. Bruce osasi esittää asiansa oikein hyvin, joten kannattaa mennä jatkossa kuuntelemaan jos siihen tilaisuus tarjoutuu.
"Brucen luento oli mainio, mutta tämä keskustelu on ollut enimmäkseen noloa luettavaa."
Onhan kirkossakin uskovaisilla kivaa, mutta täysipäisillä ei. Fakta ei muutu uskovaisten sönkäämisestä, purjeveneessä keveys, pohjan tasaisuus ja bulbiköli on eduksi.
Lattapohja on eduksi vain selllaisessa kelissä, jossa voi plaanata. Aina ei voi.
Lattapohjaisesta takarungosta on etua myös kryssiessä ja sivutuulessa. Vesilinjan muoto kallistuessa on varsin erilainen kuin kapeissa "perinteisissä". Laakeapohjainen vene tyyliä Pogo tai Akilaria on kallistusjäykkä ilman, että tarvitsisi kuljetta tonnikaupalla lyijyä mukanansa. Säästetty paino lisää nopeutta. Laakeapohjaisen ongelma on keula kovan tuulen kryssissä. Keula iskee aaltoon niin kovaa, ettei kyse ole pelkästään viihtyvyysongelma vaan rakenteiden kestävyys on koetuksella.
Niin on, se edesauttaa mm. kryssissä tapahtuvaa broachia huomattavasti. Tästä erityisesti pidän.
Keulan iskemisen voima on melko verrannollinen nopeuteen. Onko suoraan verrannollinen vai peräti potenssiin kaksi, en tiedä, mutta sen tiedän, että nykyaikainen terävä keula leikkaa mukavasti aaltoja, kun nopeus on kohtuullinen. Sitä se yleensä onkin, kun mamma ja pappa ovat kahdestaan liikkeellä ilman laitaläskejä.
Jo seitsemän tonnin veneellä tuo broachi on tilan riittäessä täysin ongelmaton. Mamma ei ole lieden ääressä aina edes huomannut, että vene broachasi. Vastakäännöksen mamma huomaa helpommin.