Usein kommunisteilta kysytään, että mitä he ajattelevat asioista. Alla olevassa tekstissä yritämme selittää, mitä ajattelemme asioista jotka ovat tärkeitä poliittisessa työssämme.
KAPITALISMI - Kapitalismi on talousjärjestelmä. Kapitalistisen talouden tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon rahaa kapitalisteille. Kapitalistisessa järjestelmässä työläisen saama palkka on huomattavasti pienempi kuin työn oikea arvo ja kapitalisti varastaa tämän työläisen tuottaman lisäarvon itselleen. Suomen kapitalistisessa valtiossa ihmiset voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen eriarvoiseen luokkaan porvaristoon (kapitalistit) ja proletariaattiin (työläiset). Me kommunistit pidämme kapitalismia huonona järjestelmänä, koska kapitalismi perustuu sille että suuret työläisten massat joutuvat elättämään pienen ryhmän kapitalisteja. Kaiken lisäksi tämä pieni kapitalistien ryhmä omistaa vielä valtion, joka on sen väkivallan väline työläisiä vastaan, toisin sanoen Suomessa vallitsee porvariston diktatuuri. Kiitokseksi riistostaan kapitalistit antavat työläisille talouskriisejä, ympäristötuhoja ja sotia.
KOMMUNISMI - Kapitalismin täydellinen vastakohta on kommunismi. Kommunistisessa yhteiskunnassa kaikki luonnonvarat, tehtaat, työkalut ja koneet (ts.tuotannonvälineet) ovat työläisten yhteistä omaisuutta. Kommunistisessa yhteiskunnassa ei kenenkään ihmisen tarvitse hallita, valvoa, riistää tai sortaa toista ihmistä. Kommunistisen yhteiskunnan periaatteena on kultakin kykyjensä mukaan, kullekin tarpeittensa mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotanto järjestetään niin, että jokainen tekee työtä kykyjensä mukaan ja jokainen saa ruokaa yms. tarpeidensa mukaan. Kommunismissa ei enää esiinny nälkää eikä minkäänlaisia köyhyyden lieveilmiöitä, jokaiselle on taattu varma asunto, ruoka, terveydenhuolto ja kaikki muutkin elämän ylläpitämisen välttämättömyydet. Kommunismissa ei enää valtiota ole, vaan se on kuollut pois tarpeettomana. Maailmassa ei ole vielä ollut kommunistisia yhteiskuntia, mutta Neuvostoliitossa ja Kiinassa vallitsi sosialistinen talousjärjestelmä ja ne olivat matkalla kohti kommunismia.
SOSIALISMI - Me kommunistit emme ole idealisteja ja tiedämme, että kommunismia ei voi panna käytäntöön yhdessä yössä. Kapitalismin ja kommunismin välillä on olemassa vielä yksi historiallinen aikakausi ja yhteiskunta, tätä me kommunistit kutsumme sosialistiseksi yhteiskunnaksi. Sosialismin aikakaudella rakennetaan kommunismia, Marx ja Lenin ovat sanoneet, että kun kapitalismi on porvariston diktatuuria on sosialismi proletariaatin diktatuuria. Proletariaatin diktatuurin aikakaudella pyrkivät vanhat porvarilliset tavat ja tottumukset eli siis porvariston jätteet, nousemaan takaisin valtaan. Sosialistinen yhteiskunta tarvitsee vahvan valtion, armeijan ja järjestyskaartin, näiden tehtävänä on estää porvaristoa nousemasta valtaan uudelleen. Proletariaatin diktatuuri tarkoittaa lyhyesti: demokratiaa työläisille ja diktatuuria porvarillisen luokan jätteille. Valtio, armeija ja järjestyskaarti ovat työläisten vallassa ja valvonnassa.
NEUVOSTOLIITTO JA KIINAN KANSANTASAVALTA - Neuvostoliitto oli ensimmäinen maa joka lähti kulkemaan sosialismin tietä. Kun Lenin ja myöhemmin Stalin johtivat Neuvostoliittoa, teki koko yhteiskunta valtavia edistyksellisiä harppauksia. Ennen Neuvostoliiton aikakautta maa oli köyhä yhteiskunta, jonka työläiset ja talonpojat kokivat nälkäkuolemia ja joita tsaari armeijoineen johti verisellä terrorillaan. Lokakuun vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton työläiset ja talonpojat onnistuivat rakentamaan sosialistisen yhteiskunnan, jossa oli yleinen koulutus, terveydenhuolto ja elintason sekä elinajanodotteen kasvu. Sama tapahtui Kiinassa Maon aikakaudella. Nämä yhteiskunnat ovat ihmiskunnan ensimmäiset kokemukset sosialismista ja niistä saatiin paljon hyviä kokemuksia, vaikka kylläkin myös virheitä tapahtui. Vuonna 1956 Neuvostoliitossa ja vuonna 1978 Kiinassa porvarilliset ainekset onnistuivat vastavallankuouksessa ja nämä sosialistiset yhteiskunnat aloittivat taantumisen kohti kapitalismia. Neuvostoliitosta Stalinin kuoleman jälkeen ja Kiinasta Maon kuoleman jälkeen tulee puhua valtiokapitalistisina maina, joilla ei ole mitään tekemistä marxilaisuuden kanssa.
Miten kommunistit ajattelevat?
26
683
Vastaukset
- Toveri Punainen
MARXISMI
Marx ja Engels muotoilivat 1800-luvulla kommunistisen teorian jota kutsumme marxismiksi. He analysoivat kapitalismia ja tulivat siihen tulokseen, että proletariaatin on tehtävä vallankumous ja murskattava vanha porvareiden valtio väkivalloin. Marx ja Engels olivat myös sitä mieltä, että proletariaatin diktatuuri eli sosialismi on välttämättömyys siirtymä vaiheessa kommunismiin. Marxismi on tiede jota soveltamalla pystytään rakentamaan parempi maailma. Marxismin kautta voimme ymmärtää miten kapitalismi toimii ja miten tuhoamme sen.
LENINISMI
1900-luvun alussa kapitalismi oli muuttanut muotoaan, siitä oli tullut imperialistista. Kapitalistiset valtiot olivat valloittaneet suurimman osan maailmasta ja taloutta johtivat suuret kansainväliset yritykset. Lenin näki tämän ja totesi, että vallankumous ei välttämättä voita siellä maassa jossa on rikkain ja kehittynein kapitalistinen valtio. Lenin puolusti marxismia kaikilta sen perusteiden muuttajilta eli revisionisteilta. Lenin kehitti marxismin teoriaa siinä miten kommunistisen puolueen tulisi järjestäytyä. Olemme marxilais-leniniläisiä koska olemme samaa mieltä Leninin kanssa siitä, että työläiset tarvitsevat kommunistisen puolueen, joka on kurinalaisesti organisoitu ja on avoin vain ihmisille jotka ovat halukkaita opiskelemaan kommunismia aktiivisesti. Puolueen kaadereiden tulee muutenkin olla koko ajan työläisten parissa, jotta he kehittyisivät hyviksi johtajiksi. Puolueen kurinalaisuus perustuu demokraattiseen sentralismiin, eli kaikki jäsenet eivät toimi omilla tahoillaan miten haluavat, vaan vähemmistö hyväksyy enemmistön tahdon ja toimii tämän mukaisesti. Leninismin perusteet muotoilivat Lenin ja Stalin ja se on toinen aste marxismin kehityksessä.
MAOISMI
Maon sotilaallinen strategia vastasi Kiinan vallankumouksen onnistumisesta. Hänen teoriansa avulla Kiinan työläiset ja talonpojat onnistuivat ajamaan Japanin ulos maastaan sekä murskaamaan kapitalistien ja tilanherrojen vastarinnan. Kiinan vallankumous oli luonteeltaan demokraattinen vallankumous ja se onnistui aseistettujen talonpoikien käymällä kansansodalla. Talonpoikia johti työläisten kommunistinen puolue. Maoismi ei ole vain marxismin kiinalainen sovellus, vaan se antaa monia opetuksia joita kommunistit tarvitsevat kaikkialla maailmassa. Tämän päivän kommunistit ovat maolaisia, koska käytämme Maon menetelmiä työssämme jota teemme työläisten massojen keskuudessa. Olemme kaikkien työläisten palvelijoita ja erityisesti lähellä sydäntämme ovat sorretuimpien työläisten asiat, työläisten etu on aina meille tärkeintä. Opiskelemme ja pyrimme soveltamaan Maon teoriaa kansansodasta, tutkimme miten ja minne rakennetaan ne vahvat vallankumouksen tukialueet, joilta käsin työläiset kommunistisen puolueen johdolla voi murskata koko kapitalistisen yhteiskunnan. Maolaisina me korostamme myös sitä, että ristiriitoja on olemassa kaikkialla yhteiskunnassa, me emme pelkää kiistellä näistä asioista ja meidän maailman katsomuksemme ei ole mustavalkoinen. Ristiriitoja on olemassa monenlaisia, pääristiriita on tietenkin työläisten ja porvareiden välillä, mutta on olemassa myös työläisten keskuudessa ilmeneviä ristiriitoja, näistä esimerkkeinä ovat ristiriita naisten ja miesten välillä, sekä ristiriita mustaihoisten ja valkoihoisten työläisten välillä. Kaksi edellä mainittua ristiriitaa ovat työläisten keskuudessa ilmeneviä ristiriitoja ja ne ovat soviteltavissa, sillä ne ovat vain porvarillisen ajattelun heijastumia, rasismin ja seksismin, aikaansaannoksia. Kommunistit eivät pelkää puuttua ristiriitoihin niitä havaitessaan. Pidämme Maon arviota Stalinin työstä oikeana ja olemme samaa mieltä Maon kanssa siitä, että Neuvostoliitto siirtyi valitokapitalismiin Stalinin kuoleman jälkeen. Tiedämme myös saman kehityksen tapahtuneen Kiinassa Maon kuoleman jälkeen, maoismi on siis väsymätöntä revisionismin vastaista taistelua. Meidän näkökantamme mukaan proletaarinen kulttuurivallankumous on välttämätön jokaisessa sosialistisessa yhteiskunnassa ja sen on jatkuttava kommunismiin asti, sillä kuttuurivallankumous on osa luokkasotaa ja se ei lopu vasta kuin kommunistisessa yhteiskunnassa. Mielestämme Mao kehitti marxismi-leninismiä huomattavasti eteenpäin ja uskomme, että maoismi on marxismin kolmas ja kehittynein muoto. - Toveri Punainen
NAISTEN VAPAUTUMINEN JA NAISTEN OIKEUDET
Niin kauan kuin on ollut luokka yhteiskuntia, naiset ovat olleet erityisen sorron alla. Kommunistit ovat kaikenlaista naisten syrjintää vastaan. Suomessakin naisia sorretaan monin tavoin vielä nykyäänkin, naiset joutuvat usein tekemään pienempi palkkaisia töitä lisäksi heitä painostetaan jatkuvalla muoti ja kauneuskäsite hysterialla. Toisin sanoen naisten odotetaan Suomessa pukeutuvan miehen silmää miellyttävällä tavalla, eli yhteiskunta on seksistinen naisia alistavalla tavalla. Vasta kommunismissa nainen voi saavuttaa täydellisen vapautensa, mutta se ei tapahdu ilman taistelua. Työläisnaisten on järjestäydyttävä yhteen ja aloitettava taistelu, lopullisen vapauden naiset saavat kommunistisessa yhteiskunnassa.
VIISI SUURTA
Kommunistit kutsuvat Marxia, Engelsiä, Leniniä, Stalinia ja Maoa viideksi suureksi. Miljoonat työläiset ja talonpojat maailmassa ovat osallistuneet taisteluun kommunismin puolesta, mutta nämä viisi suurta ovat poikkeuksellisessa arvossa keskuudessamme. Marx ja Engels perustivat tieteellisen kommunismin. He johtivat kommunistien taistelua maailmassa omana aikanaan, niin tekivät myös Lenin, Stalin sekä Mao. Jokainen näistä viidestä suuresta on tuonut jotain uutta ja arvokasta kommunistien teoriaan. Kukaan heistä ei ole virheetön, sillä jokainen ihminen tekee tyhmiä asioita ja on joskus väärässä. Nämä viisi suurta eivät ole meille mitään jumalia. Marx, Engels, Lenin, Stalin ja Mao ovat meille suuria opettajia, joiden suuret ajatukset eivät voi toimia ilman työväenluokkaa.
VALLANKUMOUS
Porvaristo ei luovuta valtaa vapaaehtoisesti. Joka kerta kun työläiset ovat yrittäneet poistaa kapitalismin, ovat porvarit käyttäneet kaikki mahdolliset keinot työläisten nujertamiseksi. Suomen historiassa meillä on vuodelta 1918 julma opetus siitä kuinka valtio tekee kaikkensa kapitalistisen yhteiskunnan pelastamiseksi. Koska porvareilla on takanaan armeija ja kaikki pääomat on työläisten turha kuvitella porvareiden murskaamista perinteisellä sodankäynnillä. Vallankumouksen alkaessa on työläisillä oltava johdossaan kommunistinen puolue ja työläisten armeija joka toimii Maon kansansodan taktiikkaa soveltaen. Me kommunistit sanomme suoraan, että aseellinen vallankumous on ainoa tie kommunismiin. Me emme ole sotahulluja, emmekä ihannoi aseita ja verilöylyjä. Kannatamme väkivaltaista vallankumousta koska historia on täynnä esimerkkejä siitä kuinka porvariston valtaa ei voida murskata rauhanomaisin keinoin. Hyvin suunniteltu ja oikein johdettu kansansota itse asiassa rajoittaa väkivallan määrää, sillä mitä nopeammin porvariston valta murskaantuu, sitä lyhyemmäksi jää työläisten kärsimysten aika. - dem.sosialisti
Punafasisti!
- Toveri Punaisen tuki
KOMMUNISMI KÄYTÄNNÖSSÄ
Kommunistien enimmäistavoittena on tietenkin kommunistinen yhteiskunta. Kommunismissa kaikki tuotannonvälineet kuuluvat yhteiseen omistukseen. Kommunismissa jokainen ihminen on tärkeä osa yhteiskuntaa ja osallistuu yhteiseen työhön periaatteella, "Kultakin kykyjen mukaan, kullekin tarpeiden mukaan!". Kommunistisessa yhteiskunnassa ei kukaan jää yksin ongelmiensa kanssa, vaan kaikki asiat selvitetään yhteisön voimin. Jokainen yksilö on vastuussa yhteisöstä, mutta myös yhteisö on vastuussa yksilöstä. Kommunismi on siis ennen kaikkea yhteisöllisyyttä.
KOMMUNISMI ON IHMISILLE LUONNOLLISTA
Kommunismi ei ole jotain jonka Marx ja muut kommunistit ovat vain keksineet. Kommunismi on eräänlainen organisaatiomuoto, jota ihmiset ovat käyttäneet läpi maailmanhistorian. Esimerkiksi kivikauden ihmiset elivät alkukommunismissa ja sen vuoksi heidän yhteisönsä selvisivä ankaristakin olosuhteista. Marx huomasi aikoinaan sen tosiasian, että kommunismia on esiintynyt tietyllä tavalla läpi maailmanhistorian, mutta jo 1800-luvulla kapitalismi oli kehittänyt teknologian ja työkalut niin pitkälle että ihmiskunta olisi teknisesti valmis siirtymään kommunismiin lopullisesti. Usein juuri itsekeskeisesti ajattelevat ihmiset sanovat, että kommunismi on hyvä ideologia, mutta ei toimi käytännössä. Edellä mainittu väite on täysin väärässä, ihmisellä ei ole mitään geeniä joka ajaisi hänet itsekeskeisiin toimiin. Porvarillinen yhteiskunta on ohjannut ihmiset itsekeskeiseen toimintaan. - Toveri Punaisen tuki
Toveri Punaisen tuki kirjoitti:
KOMMUNISMI KÄYTÄNNÖSSÄ
Kommunistien enimmäistavoittena on tietenkin kommunistinen yhteiskunta. Kommunismissa kaikki tuotannonvälineet kuuluvat yhteiseen omistukseen. Kommunismissa jokainen ihminen on tärkeä osa yhteiskuntaa ja osallistuu yhteiseen työhön periaatteella, "Kultakin kykyjen mukaan, kullekin tarpeiden mukaan!". Kommunistisessa yhteiskunnassa ei kukaan jää yksin ongelmiensa kanssa, vaan kaikki asiat selvitetään yhteisön voimin. Jokainen yksilö on vastuussa yhteisöstä, mutta myös yhteisö on vastuussa yksilöstä. Kommunismi on siis ennen kaikkea yhteisöllisyyttä.
KOMMUNISMI ON IHMISILLE LUONNOLLISTA
Kommunismi ei ole jotain jonka Marx ja muut kommunistit ovat vain keksineet. Kommunismi on eräänlainen organisaatiomuoto, jota ihmiset ovat käyttäneet läpi maailmanhistorian. Esimerkiksi kivikauden ihmiset elivät alkukommunismissa ja sen vuoksi heidän yhteisönsä selvisivä ankaristakin olosuhteista. Marx huomasi aikoinaan sen tosiasian, että kommunismia on esiintynyt tietyllä tavalla läpi maailmanhistorian, mutta jo 1800-luvulla kapitalismi oli kehittänyt teknologian ja työkalut niin pitkälle että ihmiskunta olisi teknisesti valmis siirtymään kommunismiin lopullisesti. Usein juuri itsekeskeisesti ajattelevat ihmiset sanovat, että kommunismi on hyvä ideologia, mutta ei toimi käytännössä. Edellä mainittu väite on täysin väärässä, ihmisellä ei ole mitään geeniä joka ajaisi hänet itsekeskeisiin toimiin. Porvarillinen yhteiskunta on ohjannut ihmiset itsekeskeiseen toimintaan.KOMMUNISMI KÄYTÄNNÖSSÄ
Ajatus siitä että, kommunismi ei toimi käytännössä, ei ole tullut itsestään ja jokainen voi huomata, että se toistuu usein kommunismin vastustajien huulilta. Mutta onko se todella niin, että kommunismi ei toimisi käytännössä? Onko todella niin että itsekkyydestä vapaa yhteiskunta ei voi toimia? Itsekeskeisyyten perustuva kapitalistinen yhteiskuntahan toimii siten, että muiden kärsimyksellä harvat tekevät suuria rahoja itselleen. Itse asiassa kapitalismissa ei vain palkita valmiiksi rikkaita, vaan järjestelmä jopa rankaisee taloudellisin menetyksin niitä jotka auttavat hädänalaisia. Kapitalismin vuoksi vuosittain miljoonat lapset kuolevat nälkään. Kapitalismi ei ole se järjestelmä joka toimii käytännössä.
Kommunismin saavuttaminen ei vaadi täydellistä ihmistä. Täydellisiä ihmisiä ei ole olemassa. Kun Neuvostoliitossa puhuttiin sosialistisesta ihmisestä ei sillä todellakaan tarkoitettu mitään kaikista tunteista vapaita superyksilöitä. Kommunismissa ihminen on osa ryhmää ja kaikki tehtävät sekä ongelmat ratkaistaan yhdessä muiden kanssa. Kommunismissa myös henkilökohtaiset ongelmat ratkaistaan yhteisöllisesti. Aina läpi historian ovat ihmiset muodostaneet kollektiiveja selvitäkseen kovista ajoista. Ikävä kyllä tämän päivän Suomessa kollektiivisia projekteja ei kauheasti enää ole. Sen sijaan individualismi on oikein suurta muotia. Yhteiskunta opettaa ihmisiä sellaiseen sairaalloiseen ajatteluun, kuten jokainen on oman onnensa seppä, lisäksi ihmisille luodaan kauheat paineet "menestyksestä" ja "urasta". Tämä on tyypillistä amerikkalaista ajattelua ja se on vallannut koko Euroopan. Individualismi näkyy myös siinä tavassa miten Suomessa kohdellaan esimerkiksi vanhuksia ja vammaisia, heidät laitetaan yhteisön ulkopuolelle jonnekkin lähes vankilamaisiin laitoksiin.
KAPITALISMI ON INDIVIDUALISMIA
Kapitalismi kasvattaa koko ajan individualismia. Tästä hyvänä esimerkkinä voimme mainita tehtaan. Tehdashan on kollektiivinen laitos, mutta koska tehtaan työläisten tehtävänä on vain tuottaa rahaa tehtaan omistajille, ei omistajien intresseihin kuulukaan keskustella tai kysyä työläisten mielipidettä tuotannon järjestelyiden suhteen. Työläinen tekee vain nöyrästi oman työnsä ja tottelee omistajien määräyksiä saadakseen palkkansa. Tämä ilmiö on olennainen osa kapitalismia ja se ruokkii individualismia työläisissä. Työläiset eivät näe tehtaan tuotantoa kollektiivisena työnä vaan he ajattelevat vain sitä kuinka he hoitavat oman työnsä saadakseen palkkansa. Tämä taas aiheuttaa sen, että työläiset eivät enää välitä työtovereistaan eivätkä mistään kollektiivisista toiminnoista, kuten esimerkiksi ammattiliiton toiminnasta. Tätä individualismia vastaan meidän kommunistien on taisteltava koko ajan. Meidän on todistettava työläisille, että kommunistinen yhteiskunta on mahdollinen eikä se saa olla mikään unelma kaukana tulevaisuudessa.
TARVITSEMME VAHVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ, EMME TÄYDELLISIÄ YKSILÖITÄ
Kapitalistisessa yhteiskunnassa kaikki työläisten yritykset paremman maailman rakentamiseksi pyritään tuhoamaan. Siksi kommunismin saavuttaminen vaatii koko kapitalismin kukistamista, sillä kommunistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa kapitalistisen yhteiskunnan sisään. Vain harva työläinen voi mielessään kuvitella tällaisen aivan erilaisen kommunistisen yhteiskunnan. Tämän muuten keksivät aikanaan kristityt papit, he tajusivat että köyhät talonpojat ottavat uskonnon paremmin vastaan kun jumalanpalveluksia varten rakennetaan valtavia kirkkoja, joiden katot on maalattu täyteen hienoja maalauksia. Me kommunistit emme tietenkään rakenna mitään kirkkoja, mutta meidän on pyrittävä tekemään konkreettisin esimerkein selväksi työläisille se, että kommunismi on ylivoimainen kapitalismiin nähden. Kaikki lähtee siitä, että me kommunistit näytämme omalla esimerkillämme suuntaa työläisille. Meidän kommunistien on itse pystyttävä kollektiiviseen työhön, jonka vähimmäistavoitteena on kommunistisen puolueen rakentaminen uudelleen ja enimmäistavoitteena kommunismi.
- Toveri Punainen
KOMMUNISTIEN NÄKEMYS VAALEISTA
Viimeksi kun Suomessa oli esimerkiksi kunnallisvaalit vuonna 2012, vain 58,3% suomalaisista kävi äänestämässä. Presidentinvaaleissa äänestysprosentti oli ensimmäisellä kierroksella 72,8 ja toisella kierroksella 68,9. Tämä karu tosiasia on saanut porvarilliset tahot paniikin valtaan. Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2011, äänestysprosentti oli 70,5. Itseasiassa äänestämättä jättäneiden prosentti oli suurempi kuin yhdenkään puolueen kannatus. Kommunistit eivät ole kauhean yllättyneitä tästä asiasta. Sillä Suomen valtio ei muutu mihinkään suuntaan vaalien kautta, oli kyseessä sitten eduskunta-, kunnallis- tai presidentinvaalit. Suomen valtio on vaaleista huolimatta porvarillisen luokan diktatuurin väline joka käyttää vaaleja väkivallan verhona. Suomen valtio on näyttänyt Afganistanissa sen tosiasian, että se pystyy tappamaan köyhälistöä jos sen etu niin vaatii. Demokratia on Suomessa porvarillinen demokratia, joka on alisteinen porvariston eduille, eli todellisuudessa täällä vallitsee porvariston diktatuuri. Eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa istuvat puolueet eivät edusta Suomen työläisiä, vaan siellä istuvat puolueet pyrkivät parantelemaan porvariston diktatuuria. Nämä puolueet ovat kaikki osasyyllisiä imperialistiseen sotaan, varsinkin Afganistanin sotaan.
Nämä 41,7% jotka kunnallisvaaleissa 2012 päättivät jättää äänestämättä, eivät kaikki varmaankaan tehneet äänestämättä jättämis päätöstä tietoisesti. Mutta heidän joukossaan on vähintään tuhansia suomalaisia työläisiä, jotka ovat tajunneet sen tosiasia että äänestämällä et voi vaikuttaa. Vaikka heidän oivalluksensa on pieni ovat he silti viisaampia kuin sellaiset työläisten edustajat jotka sanovat, että äänestäminen on tärkeää. Äänestäminen on suoraan sanottuna laillisuuden verhon antamista porvarilliselle diktatuurille eli kapitalismille. Niin kauan kuin kapitalismi vallitsee valito tulee olemaan väline työläisten sortamiseen rauhanomaisin sekä väkivaltaisin keinoin. Työläiset voivat lopettaa Suomen porvariston diktatuurin vain sosialistisella vallankumouksella joka murskaa kapitalismin. Vallankumous taas edellyttää kommunistisen puolueen uudelleen rakentamista. Suomi tarvitsee kommunistisen puolueen joka palvelee työläisiä ja jokaisen kommunistin on toimittava tuon puolueen rakentamiseksi. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia. Kommunisteille tärkeämpää on uudelleen rakentaa kivi kiveltä kommunistinen puolue kuin käydä äänestämässä muutaman vuoden välein.
ÄLÄ ÄÄNESTÄ!
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaalit.html#kunnallisvaalit - onko siinä?
Miten lienee kirjoittajan uskon-elämän kanssa? Mutta jos ei näe mikä tuossa kommunismin ajatuksessa on puutteena, niin siteerattakoon se nyt Isosta Kirjasta tähän.
Ensimmäinen kirje korinttilaisille
Suurin on rakkaus
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. 2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. 3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi. - houomauttaja.
Myös kepulaiset ovat joutuneet kommunismin uhreiksi.
http://kauhujoki.blogspot.fi/2013/02/kauhajoen-kepulaiset-paasivat-perille.html- Toveri Punaisen tuki
Marxismi-leninismi, Mao Tsetung ajattelu - tänään marxismi-leninismi-maoismi
"Marxilainen on vasta se, joka laajentaa luokkataistelun tunnustamisen proletariaatin d i k t a t u u r i n tunnustamiseen ... Tänä koetinkivenä on koeteltava marxilaisuuden t o d e l l i s t a ymmärtämistä ja tunnustamista". (Lenin - Valtio ja vallankumous)
Kansainvälinen kommunistinen liike Mao Tsetungista
Oliko Mao Tsetung marxilainen? Kansainvälinen marxilais-leniniläinen liike oli vielä 1950-luvulle asti täysin yksimielisiä Mao Tsetungin marxilaisuudesta. 1950-luvulle asti Mao Tsetung nähtiin jopa marxismi-leninismin suurena kehittäjänä. Tämä käy ilmi seuraavista lainauksista. Esimerkiksi Neuvostoliittolaiset tutkijat arvioivat vielä 1950-luvulla Mao Tsetungin panosta marxismi-leninismin kehittämisessä seuraavasti:
- ”Toveri Mao Tsetungin teosten julkaisemisella on suuri merkitys ei vain Kiinan kommunisteille, vaan kaikille kommunistisille ja työväenpuolueille ..."(NKP:n teoreettinen äänenkannattaja ”Kommunist” nro:17 v.1952)
- "Mao Tsetung - Kiinan Kommunistisen Puolueen kokenut johtaja, joka on johdonmukaisesti taistellut puolueen lujittumisen puolesta kaikenlaisia, sekä salaisia että avoimesti toimivia vihollisia vastaan - on luovasti soveltanut suuria marxismi-leninismin periaatteita Kiinan vallankumouksen oloihin." (Sama)
- "»Ristiriidasta» on marxilainen teoreettinen yleisesitys Kiinan kansan monivuotisesta vallankumouksellisesta taistelusta vapautumisensa puolesta. Teos on esimerkki käytännön ja teorian vuorovaikutuksen itsenäisestä luovasta tutkimuksesta."
(NKP:n teoreettinen äänenkannattaja ”Kommunist” nro:8 v.1953)
Ranskan Kommunistisen Puolueen teoreettinen lehti ”Cahiers du Communisme” tiivisti Mao Tsetungin valittujen teosten ansiot seuraavasti:
"1. Teos osoittaa, että kiinalaiset kommunistit ovat osanneet Mao Tsetungin johdolla soveltaa menestyksellisesti leninismin oppia Kiinan konkreettisiin historiallisiin oloihin. Se osoittaa, että marxilais-leniniläisiä periaatteita on sovellettu luovasti, erityisesti jakamalla Kiinan kansan vallankumouksellinen taistelu kahteen vaiheeseen: demokraattiseen vallankumoukseen, joka viedään loppuun asti, ja jonka jälkeen siirrytään sosialistiseen vallankumoukseen.
2. Teos sisältää arvokkaita opetuksia siirtomaille ja imperialismista riippuvaisille maille.
Huolimatta selvistä eroista, jotka johtuvat eritasoisesta alistussuhteesta ulkomaisiin imperialistivaltoihin, tämä konkreettisen tilanteen konkreettinen analyysi on arvokas ohje vielä sorron alla eläville kansoille. Olisi sitä paitsi virhe, josta Mao Tsetung nimenomaisesti varoittaa, luulla hätäisten ja väärien rinnastusten perusteella, että näissä maissa on toimittava täysin samalla lailla. Se olisi 'jalan sovittamista kenkää varten'...
3. Teoksen olennaisin ansio on siinä, että se osoittaa marxismi-leninismin tieteen perusperiaatteiden yleismaailmallisuuden. Se on kiistämätön osoitus siitä, että mitä monimutkaisimmissa tilanteissa, yhteiskunnallisten olosuhteiden ja etujen kietoutuessa yhteen ja riippuessa kaikki toinen toisistaan, marxismi-leninismin avulla, joka ottaa huomioon kansalliset ja poliittiset erityispiirteet, on mahdollista saada selville, mikä on kansan ja kansallisen riippumattomuuden etujen mukaista, ja ajaa oikeaa politiikkaa." (Cahiers du Communisme 7/1955)
Myös Suomen Kommunistinen Puolue oli vielä 1950-luvulla sitä mieltä, että Mao Tsetung on suuri marxilais-leniniläinen teoreetikko. Esimerkiksi kun Ville Pessi vieraili 1956 Kiinassa, hänellä oli pelkästään ylistäviä sanoja lausuttavanaan maan kommunistisesta puolueesta ja sen puheenjohtajasta. Tuure Lehen, jota pidettiin eräänä SKP:n huomattavimmista ideologeista ja marxilaisen filosofian tuntijoista käänsi Mao Tsetungin valittujen teosten kaksi osaisen laitoksen suomeksi 1950-luvun lopulla. SKP:n teoreettiseen aikakauslehteen ”Kommunistiin” 18/1958 kirjoittamassaan artikkelissa »Kiinan kansan suuren vapaustaistelun tapahtumia ja ongelmia Mao Tsetungin teoksissa» hän totesi erityisesti Mao Tsetungin filosofisista katsomuksista, että niissä
"... puolustetaan ansiokkaalla tavalla eräitä marxilaisen dialektisen materialismin perusajatuksia kaavaoppisuutta vastaan, korostetaan marxilaisen teorian erottamatonta yhteyttä elävään elämään, käytäntöön, ja että niille, samoin kuin Mao Tsetungin muullekin tuotannolle, on ominaista... ajatuksen selkeys ja syvällisyys, levollinen havainnollisuus, ytimekäs ja vakuuttava esitystapa."
Mao Tsetungin tuotannosta yleensä Lehen oli samassa artikkelissa sitä mieltä, että
"... Mao Tsetungin teosten merkitys ulottuu kauas Kiinan rajojen ulkopuolelle. Yhtä oikeutetusti kuin Mao Tsetung luonnehtii Kiinan vallankumousta proletaarisen maailmanvallankumouksen suureksi osaksi, voidaan puhua hänen suuresta arvokkaasta osuudestaan marxilaisen teorian kehittäjänä, hänen teostensa suuriarvoisesta merkityksestä kansojen vapauden ja sosialismin puolesta käytäville taisteluille koko maailmassa." - Toveri Punaisen Tuki
Toveri Punaisen tuki kirjoitti:
Marxismi-leninismi, Mao Tsetung ajattelu - tänään marxismi-leninismi-maoismi
"Marxilainen on vasta se, joka laajentaa luokkataistelun tunnustamisen proletariaatin d i k t a t u u r i n tunnustamiseen ... Tänä koetinkivenä on koeteltava marxilaisuuden t o d e l l i s t a ymmärtämistä ja tunnustamista". (Lenin - Valtio ja vallankumous)
Kansainvälinen kommunistinen liike Mao Tsetungista
Oliko Mao Tsetung marxilainen? Kansainvälinen marxilais-leniniläinen liike oli vielä 1950-luvulle asti täysin yksimielisiä Mao Tsetungin marxilaisuudesta. 1950-luvulle asti Mao Tsetung nähtiin jopa marxismi-leninismin suurena kehittäjänä. Tämä käy ilmi seuraavista lainauksista. Esimerkiksi Neuvostoliittolaiset tutkijat arvioivat vielä 1950-luvulla Mao Tsetungin panosta marxismi-leninismin kehittämisessä seuraavasti:
- ”Toveri Mao Tsetungin teosten julkaisemisella on suuri merkitys ei vain Kiinan kommunisteille, vaan kaikille kommunistisille ja työväenpuolueille ..."(NKP:n teoreettinen äänenkannattaja ”Kommunist” nro:17 v.1952)
- "Mao Tsetung - Kiinan Kommunistisen Puolueen kokenut johtaja, joka on johdonmukaisesti taistellut puolueen lujittumisen puolesta kaikenlaisia, sekä salaisia että avoimesti toimivia vihollisia vastaan - on luovasti soveltanut suuria marxismi-leninismin periaatteita Kiinan vallankumouksen oloihin." (Sama)
- "»Ristiriidasta» on marxilainen teoreettinen yleisesitys Kiinan kansan monivuotisesta vallankumouksellisesta taistelusta vapautumisensa puolesta. Teos on esimerkki käytännön ja teorian vuorovaikutuksen itsenäisestä luovasta tutkimuksesta."
(NKP:n teoreettinen äänenkannattaja ”Kommunist” nro:8 v.1953)
Ranskan Kommunistisen Puolueen teoreettinen lehti ”Cahiers du Communisme” tiivisti Mao Tsetungin valittujen teosten ansiot seuraavasti:
"1. Teos osoittaa, että kiinalaiset kommunistit ovat osanneet Mao Tsetungin johdolla soveltaa menestyksellisesti leninismin oppia Kiinan konkreettisiin historiallisiin oloihin. Se osoittaa, että marxilais-leniniläisiä periaatteita on sovellettu luovasti, erityisesti jakamalla Kiinan kansan vallankumouksellinen taistelu kahteen vaiheeseen: demokraattiseen vallankumoukseen, joka viedään loppuun asti, ja jonka jälkeen siirrytään sosialistiseen vallankumoukseen.
2. Teos sisältää arvokkaita opetuksia siirtomaille ja imperialismista riippuvaisille maille.
Huolimatta selvistä eroista, jotka johtuvat eritasoisesta alistussuhteesta ulkomaisiin imperialistivaltoihin, tämä konkreettisen tilanteen konkreettinen analyysi on arvokas ohje vielä sorron alla eläville kansoille. Olisi sitä paitsi virhe, josta Mao Tsetung nimenomaisesti varoittaa, luulla hätäisten ja väärien rinnastusten perusteella, että näissä maissa on toimittava täysin samalla lailla. Se olisi 'jalan sovittamista kenkää varten'...
3. Teoksen olennaisin ansio on siinä, että se osoittaa marxismi-leninismin tieteen perusperiaatteiden yleismaailmallisuuden. Se on kiistämätön osoitus siitä, että mitä monimutkaisimmissa tilanteissa, yhteiskunnallisten olosuhteiden ja etujen kietoutuessa yhteen ja riippuessa kaikki toinen toisistaan, marxismi-leninismin avulla, joka ottaa huomioon kansalliset ja poliittiset erityispiirteet, on mahdollista saada selville, mikä on kansan ja kansallisen riippumattomuuden etujen mukaista, ja ajaa oikeaa politiikkaa." (Cahiers du Communisme 7/1955)
Myös Suomen Kommunistinen Puolue oli vielä 1950-luvulla sitä mieltä, että Mao Tsetung on suuri marxilais-leniniläinen teoreetikko. Esimerkiksi kun Ville Pessi vieraili 1956 Kiinassa, hänellä oli pelkästään ylistäviä sanoja lausuttavanaan maan kommunistisesta puolueesta ja sen puheenjohtajasta. Tuure Lehen, jota pidettiin eräänä SKP:n huomattavimmista ideologeista ja marxilaisen filosofian tuntijoista käänsi Mao Tsetungin valittujen teosten kaksi osaisen laitoksen suomeksi 1950-luvun lopulla. SKP:n teoreettiseen aikakauslehteen ”Kommunistiin” 18/1958 kirjoittamassaan artikkelissa »Kiinan kansan suuren vapaustaistelun tapahtumia ja ongelmia Mao Tsetungin teoksissa» hän totesi erityisesti Mao Tsetungin filosofisista katsomuksista, että niissä
"... puolustetaan ansiokkaalla tavalla eräitä marxilaisen dialektisen materialismin perusajatuksia kaavaoppisuutta vastaan, korostetaan marxilaisen teorian erottamatonta yhteyttä elävään elämään, käytäntöön, ja että niille, samoin kuin Mao Tsetungin muullekin tuotannolle, on ominaista... ajatuksen selkeys ja syvällisyys, levollinen havainnollisuus, ytimekäs ja vakuuttava esitystapa."
Mao Tsetungin tuotannosta yleensä Lehen oli samassa artikkelissa sitä mieltä, että
"... Mao Tsetungin teosten merkitys ulottuu kauas Kiinan rajojen ulkopuolelle. Yhtä oikeutetusti kuin Mao Tsetung luonnehtii Kiinan vallankumousta proletaarisen maailmanvallankumouksen suureksi osaksi, voidaan puhua hänen suuresta arvokkaasta osuudestaan marxilaisen teorian kehittäjänä, hänen teostensa suuriarvoisesta merkityksestä kansojen vapauden ja sosialismin puolesta käytäville taisteluille koko maailmassa."Täyskäännös oikealle
60-luvun alussa alkoi kansainvälinen kommunistinen liike jakaantua kahtia, vallankumoukselliseen, marxilais-leniniläiseen Kiinan Kommunistisen Puolueen (KKP) johtamaan siipeen ja toisaalta revisionistiseen Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen johtamaan siipeen. Sitä mukaa kuin ristiriidat syvenivät, muuttivat revisionistiset "tutkijat" vähä vähältä Mao Tsetungin koko teoreettisen tuotannon arviointia, niin että jo 1970-luvulle tultaessa ei Mao Tsetung ollut heidän mukaansa marxilainen enää ollenkaan (eikä ollut sitä koskaan ollutkaan), saati sitten sen ansiokas edelleen kehittäjä. 100 % täyskäännöksen Mao Tsetungin teoreettisen tuotannon ja poliittisen toiminnan arvioinnissa olivat tehneet myös ne entiset kommunistiset puolueet, jotka politiikassaan olivat kaikkein tiukimmin sitoutuneet NKP:n kannanottoihin.
Tässä yhteydessä on huomattava, että esimerkiksi neuvostoliittolaiset revisionistit tuomitsivat todellakin koko Mao Tsetungin tuotannon siitä huolimatta, mitä mieltä 1950-luvulla oltiin. Muistakaamme myös, että Mao Tsetungin julkaistusta tuotannosta valtaosa, yli 95 %, on ilmestynyt ennen 60-lukua, siis ennen kommunistisenliikkeen kahtiajakautumista.
Jos revisionistit olivat oikeassa...
Miten asia on: onko Mao Tsetung marxilainen, vaiko lukuisten marxismille täysin vastakkaisten ajatussuuntien edustaja? Mihin näkemykseen on uskottava, siihenkö, mitä revisionistiset tutkijat esittävät, vaiko siihen, mitä mieltä koko yhtenäinen kansainvälinen kommunistinen liike oli ennen "Kiinan ja NL:n välirikkoa"?
Olettakaamme, revisionistiset tutkijat ovat oikeassa. Tällöin joudumme väkisinkin useiden hyvin kiperien ja ratkaisemattomien kysymysten eteen. Esimerkiksi seuraavanlaisten: Miksi kaikkien maiden kommunististen puolueiden kaikki teoreetikot erehtyivät 100 % 195O-luvulla Mao Tsetungin tuotannon arvioinnissa? Miten se on selitettävissä? Miksi revisionistiset tutkijat unohtivat tämän tosiasian kokonaan? Miksi he eivät ottaneet tarkastellakseen niitä syitä, mitkä oletettavasti johtivat tällaiseen totaaliseen virhearviointiin? Miksi ne, jotka (esim. Suomessa) arvostivat Mao Tsetungia teoreetikkona 50-luvulla, eivät ole tehneet tästä itsekritiikkiä heidän mielipiteidensä muututtua myöhemmin täysin, tai miksi he eivät ole esittäneet aikaisempiin vääriin päätelmiin johtaneita syitä?
Mikäli siis uskomme revisionistien arvioita Mao Tsetungista, niin myös seuraavanlaisia kysymyksiä tulee väistämättä eteen: Jos Kiinan Kommunistisen Puolueen johdossa oli syvästi virheellinen teoria (sellainen, joka oli vastakkainen paitsi työväenluokan niin myös koko kansallisen vapautusliikkeen) eduille. niin miten Kiinan uusdemokraattinen vallankumous saattoi ylipäätänsä voittaa v. 1949, ja miten kiinalaiset kommunistit kykenivät pääpiirteittäin toteuttamaan sosialistisen muutoksen Kiinan taloudellisessa perustassa jo vuoteen 1956 mennessä? Miten on selitettävissä Kiinan saavutukset sen jälkeen taloudessa, kulttuurissa, tieteessä ja tekniikassa? Eikö Leninin teesi "Ilman vallankumouksellista teoriaa ei voi olla vallankumouksellista liikettäkään" pidä enää paikkaansa? Eikö "käytäntö ole teorian kriteeri" (Marx), eikö paitsi Kiinan, niin myös monien muiden sorrettujen maiden, esimerkiksi Koren ja Vietnamin kokemus vahvistanut Mao Tsetungin uusdemokraattista vallankumousta koskevan teorian oikeellisuuden?
Koska revisionistit eivät ole pystyneet antamaan näihin kysymyksiin järjellistä vastausta, on meidän kommunistien todettava - että Mao Tsetung oli marxilainen, ja sitä paitsi vielä merkittävä marxismin kehittäjä. Maoismi on siis marxismi-leninismin korkein ja kehittynein muoto. Kiinan demokraattisen vallankumouksen kokemusten perusteella hän antoi huomattavan panoksen kansansodan strategian ja taktiikan, marxilaisen taidekäsityksen, kommunististen puolueperiaatteiden ja työmenetelmien sekä sosialismin talousteorian ym. kehittämisessä. - Toveri Punaisen Tuki
Toveri Punaisen Tuki kirjoitti:
Täyskäännös oikealle
60-luvun alussa alkoi kansainvälinen kommunistinen liike jakaantua kahtia, vallankumoukselliseen, marxilais-leniniläiseen Kiinan Kommunistisen Puolueen (KKP) johtamaan siipeen ja toisaalta revisionistiseen Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen johtamaan siipeen. Sitä mukaa kuin ristiriidat syvenivät, muuttivat revisionistiset "tutkijat" vähä vähältä Mao Tsetungin koko teoreettisen tuotannon arviointia, niin että jo 1970-luvulle tultaessa ei Mao Tsetung ollut heidän mukaansa marxilainen enää ollenkaan (eikä ollut sitä koskaan ollutkaan), saati sitten sen ansiokas edelleen kehittäjä. 100 % täyskäännöksen Mao Tsetungin teoreettisen tuotannon ja poliittisen toiminnan arvioinnissa olivat tehneet myös ne entiset kommunistiset puolueet, jotka politiikassaan olivat kaikkein tiukimmin sitoutuneet NKP:n kannanottoihin.
Tässä yhteydessä on huomattava, että esimerkiksi neuvostoliittolaiset revisionistit tuomitsivat todellakin koko Mao Tsetungin tuotannon siitä huolimatta, mitä mieltä 1950-luvulla oltiin. Muistakaamme myös, että Mao Tsetungin julkaistusta tuotannosta valtaosa, yli 95 %, on ilmestynyt ennen 60-lukua, siis ennen kommunistisenliikkeen kahtiajakautumista.
Jos revisionistit olivat oikeassa...
Miten asia on: onko Mao Tsetung marxilainen, vaiko lukuisten marxismille täysin vastakkaisten ajatussuuntien edustaja? Mihin näkemykseen on uskottava, siihenkö, mitä revisionistiset tutkijat esittävät, vaiko siihen, mitä mieltä koko yhtenäinen kansainvälinen kommunistinen liike oli ennen "Kiinan ja NL:n välirikkoa"?
Olettakaamme, revisionistiset tutkijat ovat oikeassa. Tällöin joudumme väkisinkin useiden hyvin kiperien ja ratkaisemattomien kysymysten eteen. Esimerkiksi seuraavanlaisten: Miksi kaikkien maiden kommunististen puolueiden kaikki teoreetikot erehtyivät 100 % 195O-luvulla Mao Tsetungin tuotannon arvioinnissa? Miten se on selitettävissä? Miksi revisionistiset tutkijat unohtivat tämän tosiasian kokonaan? Miksi he eivät ottaneet tarkastellakseen niitä syitä, mitkä oletettavasti johtivat tällaiseen totaaliseen virhearviointiin? Miksi ne, jotka (esim. Suomessa) arvostivat Mao Tsetungia teoreetikkona 50-luvulla, eivät ole tehneet tästä itsekritiikkiä heidän mielipiteidensä muututtua myöhemmin täysin, tai miksi he eivät ole esittäneet aikaisempiin vääriin päätelmiin johtaneita syitä?
Mikäli siis uskomme revisionistien arvioita Mao Tsetungista, niin myös seuraavanlaisia kysymyksiä tulee väistämättä eteen: Jos Kiinan Kommunistisen Puolueen johdossa oli syvästi virheellinen teoria (sellainen, joka oli vastakkainen paitsi työväenluokan niin myös koko kansallisen vapautusliikkeen) eduille. niin miten Kiinan uusdemokraattinen vallankumous saattoi ylipäätänsä voittaa v. 1949, ja miten kiinalaiset kommunistit kykenivät pääpiirteittäin toteuttamaan sosialistisen muutoksen Kiinan taloudellisessa perustassa jo vuoteen 1956 mennessä? Miten on selitettävissä Kiinan saavutukset sen jälkeen taloudessa, kulttuurissa, tieteessä ja tekniikassa? Eikö Leninin teesi "Ilman vallankumouksellista teoriaa ei voi olla vallankumouksellista liikettäkään" pidä enää paikkaansa? Eikö "käytäntö ole teorian kriteeri" (Marx), eikö paitsi Kiinan, niin myös monien muiden sorrettujen maiden, esimerkiksi Koren ja Vietnamin kokemus vahvistanut Mao Tsetungin uusdemokraattista vallankumousta koskevan teorian oikeellisuuden?
Koska revisionistit eivät ole pystyneet antamaan näihin kysymyksiin järjellistä vastausta, on meidän kommunistien todettava - että Mao Tsetung oli marxilainen, ja sitä paitsi vielä merkittävä marxismin kehittäjä. Maoismi on siis marxismi-leninismin korkein ja kehittynein muoto. Kiinan demokraattisen vallankumouksen kokemusten perusteella hän antoi huomattavan panoksen kansansodan strategian ja taktiikan, marxilaisen taidekäsityksen, kommunististen puolueperiaatteiden ja työmenetelmien sekä sosialismin talousteorian ym. kehittämisessä.Revisionistit teilasivat myös totaalisesti v. 1956 Stalinin, joka oli ollut 30 vuotta sosialistisen Neuvostoliiton ja kansainvälisen kommunistisen liikkeen johdossa. Loppuun asti eriteltynä ei revisionistien Stalinin ja Maon vastaisuudessa ole kysymys muusta kuin porvarillisen ideologian hyökkäyksestä tieteellistä kommunismia vastaan.
Voidaan kysyä, onko Mao Tsetungin teosten tutkimisesta hyötyä esim. Suomessa: poikkeavathan sentään Suomen olosuhteet niin paljon Kiinasta 1900-luvun Kiinasta. Tähän voidaan aiheesta huomauttaa, että poikkeavathan myös vuosisadan alun Venäjän olosuhteet tämän päivän Suomesta, puhumattakaan sitten viime vuosisadan Euroopasta, jolloin Marx ja Engels loivat vallankumoukselliselle työväenliikkeelle teoreettisen perustuksen.
Mao Tsetung on eritellyt sosialistisen yhteiskunnan ja kolmannen maailman vallankumouksellisten liikkeitten ongelmat. Suomi on tällä hetkellä imperialistinen valtio. Tässä mielessä pitää paikkansa, ettei läheskään kaikkia Mao Tsetungin ajatuksia voida sellaisinaan, suoraviivaisesti soveltaa tämän päivän suomalaisen yhteiskunnan tutkimiseen.
Vallankumouksellista liikettä on kuitenkin mahdotonta rakentaa missään maassa, ellei olla perillä luokkataistelun kansainvälisistä puitteista. Kolmannen maailman vallankumouksellista liikettä on mahdotonta ymmärtää muuten kuin Mao Tsetungin uusdemokraattisen vallankumouksen teorian kannalta. Eikä Suomen työväenluokkaa voida nostattaa taisteluun kommunismin puolesta, ellei kyetä osoittamaan, mikä meni pieleen Kiinassa ja Neuvostoliitossa. Näitä tapahtumia taas on mahdotonta ymmärtää proletaarisesti ilman maoismin teorian tuntemusta.
Vallankumous myöskään ilman oikein johdettua kansansotaa ei ole mahdollinen. Porvaristo ei varmasti anna valtaa missään maassa työläisille ilman väkivaltaa. Koska porvareilla on käytössään koko valtiokoneisto ja sen armeija, ei työväen armeija voi kohdata vihollistaan niin sanotussa perinteisessä sodankäynnissä. Tässä suhteessa taas Mao Tsetungin kansansodan strategian ja taktiikan tutkiminen ja soveltaminen kuuluu koko kansainväliselle kommunistiselle liikkeelle.
Tärkeintä on kuitenkin muistaa se, että sosialistisella vallankumouksella on aina useita yleispäteviä lainalaisuuksia, vaikka ne ilmenevätkin aina kansallisesti erilaisessa muodossa. Jokainen sosialistinen vallankumous syventää ja rikastuttaa väistämättä näitä yleisiä lainalaisuuksia koskevia teorioita. Kiinan vallankumous oli epäilemättä kansainvälisen proletariaatin suurin voitto sitten Lokakuun. Siksi jokaisen rehellisen kommunistin tulee ehdottomasti tutkia Mao Tsetungin teoksia siinä missä Marxin, Engelsin, Leninin ja Stalininkin teoksia.
- kirkasotsa
Jos nyt tehtäisiin kommunistinen vallankumous,niin kuinka monta kansalaista voisi jäädä Suomessa henkiin? Siis sellaisia joilla ei ole vastavallankumouksellisia mielipiteitä tai yleensä mielipiteitä. Kuinka valvotaan kansalaisten yksimielisyyttä? Kuka nimittää dikta.... siis lakia säätävän ja toimeenpanevan hallinnon? Perustuuko nimittämiset pätevyyteen vai sopivuuteen? Saako hallitseva luokka ajatella,kun työläisten täytyy olla vain samaa mieltä? Mitä tapahtuu,jos joku esittää oikeaksi osottautuvan mielipiteen ja se on puolueen eliitin etuja vastaan? Tapetaanko tämä individualisti vai lähetetäänkö vankileirille? yms kysymyksiä. Aate on hyvä paperilla ja pikkupiirissä,mutta ihmiset sen lopulta sotkevat. Eikö vallankumousta voisi tehdä rauhanomaisesti neuvotellen ja käyttämällä lakkoasetta ja passiivista vastarintaa? Kommunistit ja natsit tuntuvat rakastavan verta
- Toimimattomuuden Syy
Kommunismi ei voi kuitenkaan toimia, koska kommunisti itse on sisäisesti kapitalisti.
Voisit ensin kertoa kaiken tuon ulkoisen kulissin kertomisen jälkeen miten ihmisen itse pitää muuttua jotta kommunismi voisi toimia. Toverithan tappoivat ahkerasti ainakin 100 miljoonaa ihmistä saadakseen järjestelmänsä pystyyn, mutta jostain syystä ne eivät sitten kestäneet. Jotain tärkeää on jäänyt huomaamatta vai mitä? Samoista vanhoista eväistä ei nyt ole apua sen enempää kuin uskovaisillekaan raamatustaan.
Mielelläni haluaisin kuulla nyt joitain uusia konkreettisia keinoja joka saisi keskeneräisen teorian toimimaan käytännössä. Löytyykö niitä? - Stalinin orjat
Hetken miettimisellä seuraava vastine. Lisääkin löytyy... tämä syntyi parissa minuutissa.
KÄYTÄNTÖ: Kapitalismissa työnantaja toki ’riistää’ pienen osan lisäarvoa itselleen (=voitto), mutta AY-liikkeen ansiosta työläinen saa korvausta työstään ja lisäarvosta huomattavasti enemmän kuin mitä käytännön sovellutuksissa Kiinassa tai Neuvostoliitossa sai. Mistä tämä johtuu? Em. maissa sama työläinen joutui kustantamaan kommunistisen yläluokan eli puoluekoneiston. Lisäkuormitusta tuli ylisuuresta poliisista, armeijasta ja rajavartiolaitoksesta. Niinpä todellisuudessa se sosialistisen maan työläinen ei itse kokenut omistavansa tuotantolaitoksia eikä häntä tuottavuus kiinnostanut. Varastaminen ja lintsaaminen oli yleistä ja työn tuottavuus heikko.
IHMISOIKEUDET: Kapitalistisessa maassa yleisesti työläinen saa määräajoin vapaasti äänestää. Hänellä on lehdistön vapaus ja ilmaisuvapaus. Myös mielenosoituksia voi pitää. Edelleen hänellä on vapaus matkustella ja poistua maasta.
Sosialistisessa maassa kaikki edellä mainittu puuttuu. Toisin sanoen ei ole ilmaisuvapautta eikä mielipidevapautta. Matkustelua ulkomaille ja jopa kotimaassa rajoitetaan. Palkkataso on peräti kehno ja elintaso matala. Yleensä maissa vallitsee proletariaatin diktatuuri, jolloin vaalit ovat vain näennäisiä. Kommunistinen yläluokka täydentää itse itseään eikä valinnat kaipaa äänestyksiä. Yleensä valtaapitävä poliittinen eliitti haluaa pönkittää valtaansa ja tässä sitä auttaa sisäinen poliisi, joka tarkkailee väestöä. Keinona on vakoilu ja urkinta. Äänekkäät vastahankaan olijat toimitetaan vankileireille.- Kapitalisti1967
"KÄYTÄNTÖ: Kapitalismissa työnantaja toki ’riistää’ pienen osan lisäarvoa itselleen (=voitto), mutta AY-liikkeen ansiosta työläinen saa korvausta työstään ja lisäarvosta huomattavasti enemmän kuin mitä käytännön sovellutuksissa Kiinassa tai Neuvostoliitossa sai."
Lisäisin tähän että tämä ei ole ay-liikkeen ansiota. Esim. 1900-luvun alun USA:ssa vain pieni vähemmistö kuului liittoihin, ja silti palkat olivat selvästi korkeimmat maailmassa.
- yyyttrrhhttt
Haluatte leikata puolustuksesta ja vastustatte asevelvollisuutta, mutta tässä sanot että "Sosialistinen yhteiskunta tarvitsee vahvan valtion, armeijan ja järjestyskaartin"
Ja vastustatte poliiseja ja sun muuta! Ja Breznev oli NL:n johtaja!- yyyttrrhhttt
siis PARAS johtaja!
- työmiesxxxxx
Suomi ei taida kuitenkaan vielä olla sosialistinen yhteiskunta, harmi kyllä.
- Kommarit valehtelee
Vanha kommunistin periaate ja totuus:
Kaikki se mikä on sinun on myös minun.
Kaikki se mikä on minun, siihen sinulla ei ole mitään tekemistä.
Kommunistihan ei siis saisi omistaa mitään. Ei asuntoaan, ei mitään.
Miten siis arvoalueilla olevat luxusasunnot ja entä huonokuntoisemmat asunnot muualla?
Millä perusteella kaiken tasanjakava kommunisti päättää kuka asuu ja missä?
Miksi toinen saisi asua paremmin kuin toinen?
Kuolemantapauksessa ei kommunisti voi jättää lapsilleen mitään, koska mitään ei pitäisi voida omistaa.
Millä perusteella yleensä kukaan korjaisi tai rakentaisi yhtään mitään?
Neuvostoliitossahan jo nähtiin miten hyvin tuo kommunismi yhteiskunnalle toimii rakentavana ja eteenpäinvievänä voimana.
Jokainen kommunistiksi itseään väittävä toimii itse aivan samalla tavalla kuin kapitalisti, kunhan saa tilaisuuden nousta muita ylemmäksi. - hirveä
Kommunismi on uskottelua vapaudesta jota ei ole. Kommunistit ovat valehtelijoita ja valheen palvelijoita utopiaa ja mielen harhauttamista komeilla sanoilla kuten kykyjensä mukaan ja että yhteisö hoitaa häiriintyneet mutta mihin saat tarpeittesi mukaan niin ei vanhassa neuvostoliitossa ollut siellä nähtyä helvetin todellisuutta ei olisi uskonut jos ei olisi nähnyt ihmiset olivat kuin demoonit tavallisissa slummeissa sitten oli remlin kapitalistien suojeluksessa olevat henkilöt ja länsitavaralla kauppaa tekevät kiipijät tehtaissa oli omia yrityksiä joilla tienattiin omaan taskuun petosta valhetta juonittelua kavaluutta ja armottomuutta löytyi sieltä eikä ihmishenki ollut minkään arvoinen preesnsv oli viimeisiä tappaja diktatuurin pitäjiä NYKYINEN VENÄ JÄ TOIVOTTAVASTI REPII JUURET IRTI VANHASTA JA ALIOTTAA REHELLISEN VALTION MAINEELLA EIKÄ SOTKE ITSEÄÄN PETOLLISUUTEEN
- homo sovieticus ?
Kommunismissa kaikki "tavara" on yhteistä, mikä kertookin systeemin moraalisen tason.
Kommunisti ei koskaan varasta. Kun kaikki on yhteistä varastamisen käsite on turha.
Täydellinen tasa-arvo johtaa epäinhimilliseen olotilaan.
Homo sovieticus ei ole inhimillinen olento.
Ihmiset ei halua olla 100 % tasa-arvoisia, johon kommunismin teoriasi pyrkii.
Ei ole mitään järkeä pyrkiä tuollaiseen yhteiskuntajärjestelmään. - Sludge Vohau
Kommunistit ajattelevat niin kuin puolue kulloinkin määrää.
- njet-sovjet
Kommunismi käytännössä:
- 20-30 miljoonaa ihmistä työleireihin
- 2-3 miljoonaa kuollutta nälänhätään
- poliittinen puhdistus (satojatuhansia ihmisiä teloitetaan)
- jne jne jne
- LeninOliVapaamuurari
Tässä hieman oikeaa tietoa kommareista.
http://www.youtube.com/watch?v=_CxaB4MtvSM- Toveri <3
Kiitos Toveri Punainen! Hyvää tekstiä!
- T0delliSuuS
Kommunisteja ovat olleet lähes kaikki historian suurimmat nerot, vaikkeivät he olisi identifioineet itseään sen nimikkeen alle. Se kun on aivan matematiikalla laskettavissa, että kilpailu ei ole kokonaisuutta ajatellen optimaalinen strategia. Porvari taas on lähes aina keskinkertaisuus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1108116- 352492
- 1212223
- 181876
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais141634- 111469
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151435"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141379- 151262
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.121143