hei!mulla on vaikeuksia itseni kanssa.jännitän,olin ennen sosiaalinen,nyt kaikkea muuta.syön lääkkeitä venlavaksinia 300mg sekä ketipinoria yötä varten.päivät olen koiran kanssa kun mies käy töissä.olen sairaslomalla.lääkitystä suurennettiin kun sain itku kohtauksen,en yleensä itke muiden nähden.häpeän oloani,kun sairasloman aikana otin pillereitä,en halunnut kuitenkaan lähteä vielä täältä.paraneminen tuntui vaan hitaalta.olen huomannut että lääkkeet haittaavat keskittymistä aikas laisestikkin.ystäviä ei oikeastaan ole vain tuttuja löytyykö muita saman kokeneita.haluaisin olla se joka olin ennen masennusta ei aikaa voi saada takaisin jos voisi en nyt kirjoittaisi tänne. olen taipuvainen vanhojen asioiden vatvomiseen,mikä ei johda mihinkään,pikemminkin haittaa toipumistani.mikähän auttaisi minulle ?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirjoita huono olo pois. Kirjoita traumoistasi ja pahasta olosta. Kirjoitusterapiasta on pitkäaikaista kokemusta ja tieteellistä näyttöä. Hyvistä asioista kirjoittaminen parantaa mielialaa.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm
Riippuu iäsät kuinka löytää ihmisiä.
Töissä ja opiskellessa yleensä tutustutaan uusiiin ihmisiin.
Sitten on vapaaehtoistyö.
Muuten on aika hankalaa tutustua.
Sullahan on koira, joten tapaat ihmisiä ulkona.
Ruoki lintuja.