eduksi mitä siinä sanotaan!
Tämä 17 § ei velvoita meitä opiskelemaan ruotsia ollenkaan vaan se on yhteiskunnan velvollisuus antaa palvelua omalla kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi. Siihen riittää oikein mainiosti tulkkipalvelukin joka on oikeusturvaa ajatellen se paras vaihtoehto johon pitäisikin pyrkiä.
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Tämä 17 § ei velvoita meitä opiskelemaan ruotsia ollenkaan vaan se on yhteiskunnan velvollisuus antaa palvelua omalla kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi. Siihen riittää oikein mainiosti tulkkipalvelukin joka on oikeusturvaa ajatellen se paras vaihtoehto johon pitäisikin pyrkiä.
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miksi ne kahjot ovat ihan turhaan pakkoruotsia poistamassa? Eihän meillä pers.älypään mukaan ole edes pakkoruotsia.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla.
Mistä se pakkoruotsivaatimus kumpuaa jos laissa ei puhuta siitä mitään vaan annetaan ymmärtää, että tulkkipalveluilla asia hoituisi parhaiten ja kustannustehokkaasti?
Viittomakieltä käyttävien sekä ruotsinkielisyyden tai muun vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
4 §
Valtakunnan alue
Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.
- Tässä on myöskin muistutus separatistiselle Ahnevanmaalle, että valtakunnan rajoja voi muuttaa ainoastaan Suomen Eduskunta.
Julkishallinnon on lain mukaan velvollisuus tarjota kuuroille palvelua.
Kuitenkaan se ei velvoita kaikkia kansalaisia opettelemaan kuurojen elekieltä!
Eihän mikään laki velvoita persua oppimaan ruotsia. Ruotsia pitää lukiossa suorittaa hyväksytysti (ei nelosta kaikista viidestä kurssista) ja sitten korkeakouluissa on ruotsia osattava. Nämä koulut eivät Talan mukaan ole persuja varten.
Taas nettisveko vastasi asian vierestä ja oudolla logiikalla. Vaikuttaisit fiksummalta, jos olisit hiljaa.
Ruotsia pitää lukiossa suorittaa hyväksytysti (ei nelosta kaikista viidestä kurssista) ja sitten korkeakouluissa on ruotsia osattava. No osataanhan sitä aina pääministeritasollakin ihan mainiosti, kielikoe on suoritettu ja tulos on allaolevan kaltainen!
http://www.youtube.com/watch?v=XGiy-v7sZlI
Onko kuurojen elekieli perustuslaissa kansalliskielen statuksella ja pärjääkö elekielessä lain mukaan pelkällä keskarilla?
Tala ei tiedä mitää lukion pakkoruotsin opiskelusta. Jos aikoo ylioppilaslakin saada (vaikka ei ruotsia kirjoittaisikaan) on ruotsin viidestä kurssista suurin osa tentittävä lävitse hyväksytysti, eli 4 ei kelpaa jokaisen kurssin arvosanaksi. Tala on taas ihan pihalla.
Nettisveko taas kommentoi eri asiaa ja luulee olevansa fiksu.....
Perustuslain 17 § takaa palvelut ruotsinkielisille.
Koska ruotsinkielisiä ei ole tarpeeksi _palvelemaan_ ruotsinkielisiä,
suomalaiset on pakotettava opiskelemaan ruotsin kieltä, jotta he voivat palvella ruotsinkielisiä, joiden oikeus palveluun perustuu 17 §.
Mekanismi ei siis rakennu sille, että suomenkielisen on opiskeltava ruotsia, koska ruotsinkielisen on opiskeltava suomea.
Ruotsinkielisiä ei ole tarpeeksi palveluammatteihin,
koska he ovat herrakansaa, eivät palvelijakansaa.
Perustuslain 17 §:n säännöksistä ei voida suoraan johtaa, millaista kansalliskieltemme opetuksen tulisi maamme kouluissa ja oppilaitoksissa olla ja mikä on riittävä
osaamisen taso kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta.
Selvää kuitenkin
on muun muassa perustuslain esitöiden perusteella, että kielellisiä oikeuksia
koskevilla säännöksillä on merkitystä koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä.
Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien
ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Yksiselitteistä ”raja-arvoa” kansalliskielten opetukselle ja osaamiselle ei perustuslaissa ole määritetty.
Koulu- ja sivistysoloissa tapahtunut etenkin ruotsin kielen
opetuksen ja osaamisen pidempikestoinen heikentyminen johtaa perustuslain
velvoitteen rikkomiseen.
Säännökset asettavat julkiselle vallalle aktiivisen velvoitteen
turvata perusoikeuksien toteuttaminen.
Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia.
Oppivelvollisen on osallistuttava
perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava
muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.
Kun käytännössä kaikki oppivelvolliset osallistuvat perusopetukseen, perusopetus tavoittaa kaikki
lapset ja nuoret.
Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille perusta laajaan
yleissivistykseen.
Suomen ja ruotsin kielen opetuksen järjestäminen osana perusopetusta
turvaa suomen ja ruotsin kielen aseman kansalliskielinä.
Jokainen perusopetuksen oppilas opiskelee toista kotimaista kieltä perusopetuksen aikana siinä määrin, että hänen voidaan katsoa saavuttavan yleissivistykseen kuuluvan kielen osaamisen ja siihen liittyvän kulttuurin tuntemuksen tason myös toisena kotimaisena kielenä opetettavassa kielessä.
Vapautus toisen kotimaisen kielen opiskelusta voidaan tehdä perusopetusta koskevan lainsäädännön mukaisesti ainoastaan
yksilökohtaisesti oppilaan vammaisuuden tai sairauden perusteella tai
jos toisen kotimaisen kielen opiskelu olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat
opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta.
Lähde: Kansalliskieliselvityksen sanasto
Kävisikö asennevamma vapauden syyksi?
tai se, että pakkoruotsi on oppilaiden olosuhteet huomioonottaen kohtuutonta...
Nyt pitäisi saada selville, millaisissa tapauksissa pakkoruotsista on vapautettu.
Siitä voisi sitten kehittää mallin, jota muutkin voisivat käyttää hyväkseen.
"Erityisestä syystä voidaan oppilas vapauttaa ruotsin opiskelusta. Tällainen oppilas on useimmiten ulkomailta palaava suomalaislapsi tai
maahanmuuttaja."