katsotaanpa esimerkiksi tämä:
http://fi.mouser.com/Search/Refine.aspx?Keyword=13R104C
Tuo on siis yksittäinen kela, induktanssi 100uH ja viorrankesto 1A.
Mutta miten löytäis muuten vastaavan, mutta 2 samanlaista käämiä yhteisellä ytimellä, jolloin niillä olisi yhteinen magneettikenttä ? ( kelan induktanssihan aiheutuu kelassa kulkevan sähkövirran luomasta magneettikentästä, joten kun kahdella kelalla on yhteinen magneettikenttä, syntyy muuntaja )
Etsitään siis korkealla taajuudella toimivaa muuntaja muuntosuhteella 1:1.
Millähän hakutermillä tuon löytäisi ?
Kokeilin googlella hakutermeillä:
high frequency transformer
Korkeataajuusmuuntaja
mutta en löytänyt tuloksista hakemaani.
Tai itseasissa, voisi niitä käämejä olla enemmänkin kuin 2.
Siis hakkurivirtalähteeseen sopiva, mutta ensiöjännite ei välttämättä ole 230V (tasasuunnattuna 325 V) verkkojännite, vaan jotain muuta.
http://fi.mouser.com/Search/Refine.aspx?Keyword=13R104C
Tuo on siis yksittäinen kela, induktanssi 100uH ja viorrankesto 1A.
Mutta miten löytäis muuten vastaavan, mutta 2 samanlaista käämiä yhteisellä ytimellä, jolloin niillä olisi yhteinen magneettikenttä ? ( kelan induktanssihan aiheutuu kelassa kulkevan sähkövirran luomasta magneettikentästä, joten kun kahdella kelalla on yhteinen magneettikenttä, syntyy muuntaja )
Etsitään siis korkealla taajuudella toimivaa muuntaja muuntosuhteella 1:1.
Millähän hakutermillä tuon löytäisi ?
Kokeilin googlella hakutermeillä:
high frequency transformer
Korkeataajuusmuuntaja
mutta en löytänyt tuloksista hakemaani.
Tai itseasissa, voisi niitä käämejä olla enemmänkin kuin 2.
Siis hakkurivirtalähteeseen sopiva, mutta ensiöjännite ei välttämättä ole 230V (tasasuunnattuna 325 V) verkkojännite, vaan jotain muuta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Etsi:
hakkurimuuntaja (switch ( mode) transformer)
Terv. MAP
Linkkaamasi komponentti on suurtaajuuskuristin, ei muuntaja. Jos haluat samanlaisen kahdella käämillä, niin pura alkuperäinen käämi ja käämi se uudestaan samalla kierrosmäärällä, mutta kahdella emalikuparilangalla yhtäaikaa.
Jos taas haluat suurtaajuusmuuntajan tai hakkurimuuntajan, niin ostat tyhjän ferriittirungon (sopiva ferriittimateriaali käyttämällesi taajuudelle) varustettuna käämirungolla. Induktanssimittarin kanssa käämit sopivat kelat siihen. Harvoin sopivaa muuntajaa löytyy valmiina.
Ensin teet koekelan määrätyllä kierrosluvulla ja mittaat induktanssin. Sen perusteella voi tehdä lopullisen kelan ottamalla huomioon, että induktanssi kasvaa suhteessa kierrosmäärän neliöön.
Toki ferriittimateriaalin datasheetin perusteella voi myös laskea summittaisen kierrosmäärän.
Jos ensiöön tulee verkkojännite, niin käämit on syytä eristää kunnolla. Muussa tapauksessa voi käämiä kahdella langalla yhtäaikaa.
En tiedä, mitä rakennat, mutta jos teet hakkurimuuntajaa, niin online-laskureita löytyy muuntajan mitoitukseen:
http://schmidt-walter.eit.h-da.de/smps_e/smps_e.html
Klikkaat haluamaasi hakkurityyppiä, niin pääset laskurisivulle, josta saat komponenttien mitoituksen.
Mitä tulee linkkaamasi kuristimen ja varsinaisen muuntajan mitoitukseen, niin se on hieman erilaista. Kuristinkäytössä ei siinä määrin haittaa häviöt (käämilangan ohmimäärä, ferriitin ominaisuudet) kuin muuntajassa.
(Suurtaajuus-)muuntaja taas pyritään mitoittamaan pienille häviöille. Käytetään sopivaa ferriittilaatua, käämi tehdään ns. litz-langasta ( paljon toisistaan eristettyjä, keskenään kierrettyjä ohkaisia johtimia) tai kuparinauhasta. Eli koska suurtaajuusvirta ahtautuu johtimen pintaan, käämin pinta-alasta pyritään tekemään mahdollisimman suuri.
Parempia ohjeita saisit, kun kertoisit, mitä teet ja minkälaisilla taajuuksilla ja aaltomuodoilla (sini, suorakaide, pulssi) laite toimisi.
Niin, siis jos haluan esim tuottaa 12V jännitteen olemassaolevasta 12V jännitteestä (molemmat DC) siten, että uusi jännite on sähköisesti eristetty alkuperäisestä.
Sinänsä ei ole vaikeaa tuotaa esim. 25-50 kHz kanttiaaltoa, tuota sitten joko katkottuna (eli napaisuus ei vaihdu, mutta virtaa katkotaan) yhdestä käämistä sisään, tai vaihtoehtoisesti kahta jännitettä katkotaan vuorotahtiin, ja toista sisään käämiin 1, toista käämiin 2, ja ulostulo käämistä 3.
Siis jos sisäänmenokäämit ovat 1 ja 2, niin 1a ja 2a kytketään Jännitteeseen, ja 1b ja 2b kytketään transistorin kautta -Jännitteeseen, ja joko 555 tai mikrokonttrolleri ohjaamaan em. transistoreita.
Silloin, jos käämit 1,2 ja 3 ovat yhteisellä esim. ferriittisydämellä, niin käämistä 3 saadaan ulostulo, joka on sähköisesti eristetty 1 ja 2 käämistä.
Onko muuntajan 25-50 kHz hyötysuhteessa eroa jos sitä syötetään a) katkotulla DC:llä (jossa siis napaisuus ei vaihdu) tai kanttiaallolla, jossa napaisuus joko suoraan vaihtuu tai sitten napaisuuden vaihtumista simuloidaan sillä, että syötetään kahta eri käämiä vuorotellen, tosin em. kuvauksessa kun 1a ja 1b on molemmat kytketty Jännitteeseen, niin voidaan ajatella käämit 1 ja 2 myös yhtenä väliulosotolla varustettuna kääminä, jossa päädyt ovat 1b ja 2b, ja väliulosotto = 1a=2a.
Eli kokonaisuudessa on siis DC/DC -muuttajasta kyse, mutta tämä kysymys koskee nimenomaan kytkennän suurella taajuudella toimivaa hakkurimuuntajaa, transistorit ja ohjaus eivät käsittääkseni vielä 25-50 kHz taajuudella pitäisi tuottaa ongelmia.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että esim braun -sähköhammasharjan laturiosa tuottaa alle 50 kHz taajuuden muuntajan ensiöön, toisiohan on tuossa tapauksessa sähköhammasharjan sisällä, eli tuossa tapauksessa ensiön ja toision välissä on 2-kertaine muovikuori! Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko muuntajan hyötysuhde heikkenee siitä, että yhteinen sydän on tuossa tapauksesa jaettu kahteen osaan ja muovikuoret välissä !
Tämä kysymys siis EI liity suoraan braun -sähköhammasharjaan mitenkään, vaan sähköhammasharja on mainittu ainoastaan esimerkkinä.
Mutta aaltomuotona siis joko katkottu DC tai kanttiaalto, joka kahden käämin tai yhden väliulosotollisen käämin avulla saadaan aiheuttamaan myös suuntaansa vaihtava magneettikenttä käämisyydämessä.
Yhtäjaksoisella DC:llähän ei muuntaja toimi, mutta käsittääkseni muuntajaa voi tosiaan syöttää katkotulla DC:llä yhteenkin ilman väliulosottoa olevaan käämiin, sitä en tiedä, huononeeko muuntajan hyötysuhde paljonkin tuollaisesta käytöstä...
Muuntaja on muuntaja on muuntaja...Ei siitä mene läpi kuin vaihtojännite/virta. Tasajännitteellä tai -virralla se kyllästyy ja muuttuu oikosuluksi näin kansankielellä ilmaistuna. Mutta jos tarkoitat kirjoituksella sitä että sillä katkotulla tasajännitteellä saat muuntajan ensiössä virran kulkemaan vuoronperään vastakkaisiin suuntiin niin niinhän se muuntaja taas toimii.... Muuntajan häviöt muodostuvat käämien kuparihäviöistä ja sydänmateriaalin häviöistä. Kun puhutaan tuosta mainitsemastasi hammasharjasta on kyseessä ns "löyhä kytkentä" , jossa kyllä tehoa siirtyy mutta hyötysuhde taitaa jäädä aika pieneksi.
Halvimmalla saat tuolta:
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?toc=19885