Miten kapitalisti voi laskea tuotteeseensa sitoutuneen yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrän - siis tehdyn työn arvon?
Marx ei tainnut antaa mitään käytännön neuvoja asian suhteen joten onkohan teillä siellä punanuttulassa mitään tapaa, jolla asian voisi selvittää.
Jos kapitalisti ei pysty ko. asiaa selvittämään niin silloin hänen on mahdoton maksaa työntekijällä hänen tekemänsä työn arvo.
................................
Yhteiskunnallisesti välttämätön työ
26
95
Vastaukset 26
Ei mitenkään sillä yhteiskunnalle ei ole suoranaisesti mitään välttämätöntä työtä joka yksityisissä yrityksissä tehtäisiin, jos yhteiskunnan tekemät tilaukset jätetään keskustelun ulkopuolelle.
Yhteiskunnalle välttämättömiä töitä sen sijaan on opetuksen järjestäminen, julkisten tilojen siivoukset, sairaan- ja vanhusten- kuten myös lasten hoidon järjestelyt, sekä yleisen infran kunnossapito ja rakentaminen joihin varat kerätään yhteisvastuullisesti verotuksella. Nuo noin äkkiä vapaassa järjestyksessä mieleen tulleina.
Työn arvo taas on sovittu palkka, on turhaa lähteä miettimään mitä Marx aikoinaan vallan erilaisessa ympäristössään appensa loisena asiasta mietti.- hupsima
"Miten kapitalisti voi laskea tuotteeseensa sitoutuneen yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrän - siis tehdyn työn arvon?"
Jo se on kysyjälle kerrottu. Palkanlaskentaosasto laskee tehdyt työpäivät viikottain, neljänneksittäin vuosittain. Toisin sanoen nykyään tietokoneohjelma antaa tiedot nappia painamalla.
Lisätyön osuus näkyy voittosarakkeessa otettuna huomioon että siinä sitä pienennetty veroilla ym. vähemmyksillä, jotka on lisättävä voittoon.
Kiinteän pääoman osuus näkyy kertaluontoisina rakennuskustannuksia, jotka jaksotetaan, koneiden korjauksina jne.
Näiden perusteella lasketuksi tulee tavaraan sitoutunut työn paljous
Kaikki ne ovat tietokoneella ja napsattavissa helposti esille. Edes tilastointi ei ole kummoinen.
Toisaalta vuosittainen voitto on suoraan lisätyötä.
Kapitalisti laskee näitä hyvinkin tarkkaan ja vertailee lukujen perusteella yrityksen tuottoa sijoitettuun pääomaan nähden eli voiton suhdelukua.Niin. kyllähän kapitalisti osaa kustannuksensa laskea.
Mutta kapitalistin kustannuksistya ei selviä tehdyn työn arvo.
Kaikkein yksinkertaisimmatkin asiat täällä täytyy punikeille selittää.
Näin sanoo marx:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys. Johdatan mieleenne, että käytin sanontaa »yhteiskunnallinen työ», ja käsitteeseen »yhteiskunnallinen» sisältyy paljon. Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa. Kun Englannin höyrykäyttöiset kutomakoneet alkoivat kilpailla kangaspuiden kanssa, niin aikaisemmasta työajasta tarvittiin vain puolet tietyn lankamäärän muuttamiseen yardiksi puuvillakangasta tai verkaa. Köyhä käsinkutoja teki nyt tosin 17 tai 18 tuntia työtä päivässä aikaisemman 9 tai 10 tunnin asemesta. Mutta silti hänen 20 tunnin työnsä tuotteeseen sisältyy vain 10 tuntia yhteiskunnallista työtä eli 10 tuntia työtä, joka on yhteiskunnallisesti välttämätöntä tietyn lankamäärän muuttamiseen kankaaksi. Hänen 20 tunnin työnsä tuote ei siis sisällä nyt enempää arvoa kuin hänen aikaisempi 10 tunnin tuotteensa."
Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, ettei tavaraan kerääntyneen työn arvo ole kapitalistin maksamien palkkojen ja hänen saaman voiton summa vaan sen on marx määritellyt näin:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa."
Tässä ei puhuta yksittäisen kapitalistin voitoista eikä palkkakustannuksista vaan jostakin tarkimmin määrittelemättömästä keskiarvosta kaikkien ko. tavaran valmistajien kesken.
Kalle on todella pettynyt teihin palstan punanuttuihin - ei ymmärretä edes yksinkertaisiakaan perusasioita marxin opeista.
........................Hupsima vaan, olet todella hupsima. Ennen jonkun kuvitteellisen lisätyön osuutta pitää huomioida firman muut kulut joista palkka saattaa olla pienemmästä päästä varsinkin pitkälle koneistetussa yrityksessä, on lisäksi otettava huomioon kohtuullinen korvaus pääoman käytöstä joten monesti se työpalkka on suurempi kuin sen työn todellinen arvo. Siitä tullee silloin poistyötä lisätyön asemasta. Oletko edes itse varma että todella tienaat sen mitä ansaitset vai pitääkö jonkun muun työstä ottaa siivu sinunkin kurjan aikaansaannoksesi maksamiseen?
- petrus kekäläinen
"Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, ettei tavaraan kerääntyneen työn arvo ole kapitalistin maksamien palkkojen ja hänen saaman voiton summa vaan sen on marx määritellyt näin:...."
Et sitten ymmärtäyt Marxilta lainaamaasi sitaattia. Tai ymmärsit ja tietoisesti valehtelet.
Maailman tai tietyn alan kaikkien tavaroiden arvo on balanssissa sen rahamuodossa olevaan hintaan nähden.
Maxin sitaatin sisältö tarvitsee vähän aivovoimistelua. Se löytyy Pääoman 1. kirjan 43 ensimmäiseltä sivulta.
Arvot ja hinta alalla vastaavat toisiaan tietyllä hetkellä. Tuotanto taasen ei ole staattisesti paikallaan polkeva koneisto.
Tavaroiden arvot ja hinnat vaihtelevat lakkaamatta ja sen perusteena on sitaatissa mainittu ydintotuus.
Koneellisen tuotannon työvoima tuottaa enemmän kuin käsityö. Koneellinen tuotanto alentaa tavaran arvoa alentamatta välttämättä työvoimatavaran arvo. Mitä se merkitsee? Koneellinen tuotanto valtaa käsityön pääomat, laajentaa tuotantoa, halventaa tuotteita, lisää yhä harvemmille satumaisia voittoja. Ja sitten uudelleen uudempi tekniikka alentaa edelleen tavaran arvoa.
Uudemman tekniikan yritys saa keskimääräistä suurempaa voittoa ja vanhentuneen tekniikan yritys pienempää, kunnes tuotantokustannukset ylittävät myyntitulot ja firma luovuttaa konkan kautta pääomansa edistyneemmälle kapitalistille. Näin tavaran arvo ja hinta ovat alituisessa muutoksessa mutta vastaavat keskimäärin toisiaan.
Kapitalismi (sosialismi) edistää koneellista suurtuotantoa, koska sen tuloksilla, työvoiman suhteellisella vähentymisellä voidaan siirtää työvoimaa tuottamattomille aloille kuten terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan koulutukseen ym.
Näin ideaalisesti. Nykykapitalismi pyrkii purkamaan sosiaalista sektoria, vaikka ei olisi pakko. Miksi? Se on muuttumassa loismaiseksi harvojen eliittikapitalismiksi.
Yleinen arvolaki pyrkii yhtenäistämään keskimääräistä lisäarvon suhdelukua, koska pääoma haluaa keskenään yhtenäistä voittoa ja se toteutuu niiden tahdosta riippumatta. Siksi likipitäen tavaroissa on sama suhde maksamattoman työn osuutta ja tietyllä hetkellä täsmällisesti.
Kapitalistille (sosialismille) on tärkeää tietää yksittäisen yrityksen tavaran arvo ja verrata sitä kilpailijan tuotteen arvoon ja katsoa voiton suhdeluvun kautta tuottavuuden tasoa.
Katselet asioita ilmeisesti Putkosen talousopin kautta näkemättä tuotantoruumiin jatkuvaa elämistä ja jossa hinnat muodostuvat mielivaltaisesti tahdonvaltaisesti.Mistä kapitalisti voi tietää, ettei kilpailija ole parantanut työmenetelmiään alentamatta tavaran hintaa?
Kalle voi kertoa näinkin tapahtuvan teollisuudessa. Tuotantoa rationalisoidaan ja saatu hyöty otetaan voittona eikä yritetäkään lisätä markkinaosuuksia. Tätäkin tapahtuu todellisessa elämässä ja jos marx ei sitä huomioinut niin ei hän silloin ollut mikään tiedemies sillä hän ei nähnyt tieteellisin menetelmin sitä, mistä ei vielä ollut todisteita.
Yhden tuottajan rationalisoidessa tuotantoaan niin silloin koko tuotantoalueella tehtävä yhteiskunnallisesti välttämätön työ vähenee. Jos se ei näy kuitenkaan myyntihinnassa niin silloin muut alalla vaikuttavat kapitalistit eivät saa asiasta tietoa ja näin he eivät voi tietää valmistavansa tavaran sisältämän yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrää.
..........................Marx ei osannut tienata edes omaa leipäänsä sikareista puhumattakaan joten miksi yleensä ottaa jotain oppia moisesta luuserista?
- petrus kekäläinen
"Marx ei osannut tienata edes omaa leipäänsä sikareista puhumattakaan joten miksi yleensä ottaa jotain oppia moisesta luuserista?"
Siteeraajan tyhmyys paistaa kilometrien päähän. "Marx oli tyhmä, koska hän ei toiminut kunnon poroporvarin tavoin ja luonut omaisuutta"
Tänään välikysymyskeskustelussa eduskunnassa keskeinen teema oli talous yhteiskuntaruumiin runkona. Nimenomaan tuottava teollisuus. Sielä Marrx vilahteli lähes jokaisen puhujan suusta, hänen nimeä manitsematta.
Marxin "näkymätön käsi" taloustutkimuksen muodossa näkyi kansanedustajien puheenvuoroissa. Nekin, jotka muistivat kerjätä huomiota kieltämällä sosialismin, asettivat teollisuuden talouselämän perustaksi.
Marxin edelliseen liittyvä perusasettamus tuli myös esille. Työttömyyden kiro. Työttömyys ei näet luo mitään. Toisin sanoen edustajat todistivat Marxin näkemyksen että työvoiman kulutus (kansankielessä lyhennettynä:työ) luo aineelliset arvot ja sen hintamuodossa rahan määrän.
Pidemmälle edustajat eivät päässeet. Työttömyys jatkuu, saanee jatkua.
Kolmas Marxin perusteesi tuli kokoomuslaisen ministerin Jan Vapaavuoren pohdinnassa Turun telakan jutun yhteydessä. Hän pohti sitä, onko kannattavaa sijoittaa palkkatyöläisiltä kerättyä verorahaa riskialttiiseen yritystoimintaan. Emme puutu tässä hallituksen linjan oikeellisuuten.
Marxin talousoppi osoittaa tavaratuotannon lainalaisuudet yksinkertaisen ja laajennetun uusintamisen kautta etenevän taloudellisen kehityksen.
Neljäntenä mainitsen eräiden edustajien huomion teollisuuden vastuusta ympäristön suojelussa.
Jotta eläisimme, voisimme tuottaa ja nauttia tuloksista, yleiset elämiset ehdot planeetallamme on turvattava. Ellemme näin tee, väittelijät katoaat ennenpitkää.
Huomenna eduskunnan kyselytunnilla Marx taatusti istuu lehtereillä ja kuuntelee edustajien juttuja.Mistä kapitalisti voi tietää, ettei kilpailija ole parantanut työmenetelmiään alentamatta tavaran hintaa?
Kalle voi kertoa näinkin tapahtuvan teollisuudessa. Tuotantoa rationalisoidaan ja saatu hyöty otetaan voittona eikä yritetäkään lisätä markkinaosuuksia. Tätäkin tapahtuu todellisessa elämässä ja jos marx ei sitä huomioinut niin ei hän silloin ollut mikään tiedemies sillä hän ei nähnyt tieteellisin menetelmin sitä, mistä ei vielä ollut todisteita.
Yhden tuottajan rationalisoidessa tuotantoaan niin silloin koko tuotantoalueella tehtävä yhteiskunnallisesti välttämätön työ vähenee. Jos se ei näy kuitenkaan myyntihinnassa niin silloin muut alalla vaikuttavat kapitalistit eivät saa asiasta tietoa ja näin he eivät voi tietää valmistavansa tavaran sisältämän yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrää.
..........................Mistä kapitalisti voi tietää, ettei kilpailija myy tuottamiaan tavaroita alennuksella?
Kalle voi kertoa näinkin tapahtuvan teollisuudessa. Markkinaosuuksia yritetään kasvattaa alentamalla hintaa ja näin ollen ainakin lyhyellä aikajänteellä siis voittoa pienentämällä. Tätä tapahtuukin todellisessa elämässä ja jos marx ei sitä huomioinut niin ei hän silloin ollut mikään tiedemies sillä hän ei nähnyt tieteellisin menetelmin sitä, mistä ei vielä ollut todisteita.
Yhden tuottajan alentaessa hintojaan tuotantoaan tehostamatta niin silloin koko tuotantoalueella tehtävä yhteiskunnallisesti välttämätön työ ei vähenekään. Koska myyntihinnat kuitenkin laskevat niin silloin muut alalla vaikuttavat kapitalistit saavat virheellistä tietoa ja näin he eivät voi tietää valmistavansa tavaran sisältämän yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrän pysyneen muuttumattomana hinnan alenemisesta huolimatta. Tavaraa myydään siis markkinoilla sen arvoa alempaan hintaan.
..........................
- petrus kekäläinen
"Mistä kapitalisti voi tietää, ettei kilpailija ole parantanut työmenetelmiään alentamatta tavaran hintaa?
Kalle voi kertoa näinkin tapahtuvan teollisuudessa. Tuotantoa rationalisoidaan ja saatu hyöty otetaan voittona eikä yritetäkään lisätä markkinaosuuksia. Tätäkin tapahtuu todellisessa elämässä ja jos marx ei sitä huomioinut niin ei hän silloin ollut mikään tiedemies sillä hän ei nähnyt tieteellisin menetelmin sitä, mistä ei vielä ollut todisteita."
Jälleen kerran poika on jyvällä. Marxpa huomasi sen mitä väität hänen jättäneen huomioimatta. Lukisit Marxin kirjoituksista ja jättäisit porvarein valheet silleen.
Kapitalistille tuotannon muoto tai sisältö on toisarvoinen. Tärkein on päämäärä ts maksimaalinen voitto maksimaalinen lisäarvon tuotanto.
Jos se saa ylimääräistä lisäarvoa palkkojen alentamisesta, työ- tai ympäristöturvallisuuden laiminlyönneistä, se tekee sen. Jos rationalisointi edistää lisäarvon tuotantoa, se ottaa sen ylimääräisenä voittona.
Jos koneet tuottavat enemmän lisäarvoa kahdessa tai kolmessa vuorossa, kapitalisti tekee niin.
Missään esitetyistä tapauksista sen ei tarvitse alentaa hintoja.
Kaino kysymys.
Mistä päätteleisit, että kapitalisteja kaatuu jatkuvasti ja uusia nousee tilalle. Voiton suhdeluvun alenemistendenssi on tosiasia.
Voiko kapitalistinen tuotanto toimia, ellei kilpailu joka johtuu voitontavoittelusta, suuremmista voittohaaveista kuin kilpaileva pääoma saa, ellei se pyri maksimaaliseen voittoon?
Voiko tuotannossa kaikki kapitalistit sopia, että olemassaolevat pääomat tyytyvät osaansa ja voittoihinsa? Kysy itseltäsi, ovatko ne keskenään niin solidaarisia.
Kaava, Tavaran arvo = kiinteä pääoma palkka lisäarvo.
100 = 50 10 40 on perusteellinen kaava. Kaikki sen luvut elävät reaalisessa tuotannossa.. Kaikki suureet voivat muuttua yhtä aikaa tai erikseen.
Kaava kuvaa alan tai kaikkien tavaroiden arvoa tietyllä hetkellä. Työn tuottavuudeen nousu tai työvoiman riiston asteen kohoaminen alentaa tavaroiden arvoja ja hintoja.
Kaavaa voi käsitellä sitenkin, että se monistetaan vaikkapa sadaksi kapitalistiksi ja jolloin nähdään sen yrityksen putoavan pelistä pois, jonka kulut ovat suuremmat kuin tuotot ja jo ennenkin.
Missäkö Marx huomioi voiton suhdeluvun alenenmistendenssin ja joka on kapitalistien tahdosta riippumaton väistämätön laki.
Tavaran arvon (tavaratuotannon perussolu) käsittely n lisäksi Marx tutki yhteiskunnallista tuotantoprosessia. Se tietysti tulee esille kaikissa taloustutkimuksissa mutta aiheeseemme pääasiassa liittyvä tulee esille Pääoaman 3. kirjassa.
Yleensä ap:lla on ruusuinen kuva yritystoiminnasta. Siellähän teollisuusvakoilu laillisesti ja laittomasti on arkipäivää. Julkisia ovat tilinpäätökset ja kapitalistit osaavat niitä lukea. Eikä uudet keksinnöt nykyään kauaa ole salassa.
Marx elää. Olet kärryillä. Hintaa ei ole pakko laskea teknisten uudistusten mukana. Voiton saalistamisen laki pakottaa hintakilpailuun. Kai olet kullut hintakilpailu-sanan.Miten siis kapitalisti voi tietää, ettei
- yksikään kilpailija ole parantanut työmenetelmiään laskematta hintojaan
- yksikään kilpailija ei ole pienentänyt voittojaan hintoja laskemalla
Jos kapitalisti ei tiedä vastausta molempiin kysymyksiin niin ei hän voi myöskään tietää tavaransa valmistukseen tarvittavan yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrää.
Jos tavaran valmistukseen tarvittavan yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrä ei ole tunnettu niin silloin ei tavaran arvokaan ole tiedossa.
Jos tavaran arvo ei ole tiedossa niin silloin ei kapitalisti voi tietää, että myykö hän tavaran alle sen arvoa vastaavaan hintaan, sen arvosta vai peräti sen arvoa kalliimmalla
Ja marx ehti käsitellä elinaikanaan vainsen harvinaisen erikoistapauksen, jossa tavara vaihtaa omistajaa arvostaan.
Joten meidän kapitalistimme ei hyödy marxin opeista yhtään eikä hän pysty edes laskemaan työläisten hänelle tekemän työn arvoa joten miten ihmeessä hän pystyisi edes teoriassa maksamaan työstä sen arvon mukaisen palkan edes klumppisummana - puhumattakaan, että hän tietäisi jokaisen yksittäisen työläisen tekemän työn arvon.
Marxia ei voi soveltaa käytäntöön joten mihinkähän sitä voisi käyttää?
Ainakin se pitäisi painaa pehmeämmälle paperille niin silloin sille voisi olla jotakin käyttöäkin.
.........................."Kaava, Tavaran arvo = kiinteä pääoma palkka lisäarvo.
100 = 50 10 40 on perusteellinen kaava. Kaikki sen luvut elävät reaalisessa tuotannossa.. Kaikki suureet voivat muuttua yhtä aikaa tai erikseen."
Niin.
Sinä tunnut osaavan marxin opit joten kerrohan Kallelle, joka ei ole yhtä oppinut, että mistä kapitalistin voitto muodostuu.
Otetaan esimerkki, jossa tavara myydään sen arvoa korkeampaan hintaan - otetaan esimerkiksi yllä oleva esimerkkitavara, jonka myyntihinnaksi on saatu 110, siis 10 yli sen arvon.
Kapitalistin voitto on myyntihinnan ja kustannusten ero, joka tässä tapauksessa on 110-(50 10)=50.
Työläiseltä riistetty työnarvo on 40 joten toten kysymys kuuluu, että mistä tulee tämän riistetyn lisäarvon ylittävä voiton osuus, siis 50-40=10. Se ei tule työläisen työn tuloksista sillä niiden arvo on vain 50, josta työläinen saa 10 ja lisäarvoa jää 40.
Mitä sanoo marx?
Mistä ilmeistyi tämä lisävoitto tavaran vaihtaessa omistajaa sen arvoa korkeampaan hintaan?
Ja viittaus marxin tekstiin mukaan - nyt et selviä väh
emmällä sillä Kalle väittää, ettei marx käsitellyt ko. tapausta lainkaan eikä siinä syntyvää lisävoittoa ja sen lähdettä.
Marx ei tainnut kiireiltää ehtiä elämänsä aikana käsittelemään kuin sen erikoistapauksen, jolloin tavara vaihtaa omistaa sen arvon mukaisesta hinnasta.
No, ei kai marx kaikkeen ehtinyt ryyppäämiseltään, ei edes töihin elättääkseen perheensä.
.................."Kaava, Tavaran arvo = kiinteä pääoma palkka lisäarvo.
100 = 50 10 40 on perusteellinen kaava. Kaikki sen luvut elävät reaalisessa tuotannossa.. Kaikki suureet voivat muuttua yhtä aikaa tai erikseen."
Niin, kuten Kalle tuossa aikaisemmin osoitti niin koska tavaran arvo ei ole tiedossa joten ei lisäarvoakaan voida tietää.
Mihinkähän tätä kaavaa voi silloin käyttää käytännössä - yksi yhtälö, neljä tekijää ja niistä neljästä kaksi tuntematonta?
Kerrohan, että mihin sitä voi käyttää ja miten.
Mihin sinä sitä käytät?
...................- kalle paniikissa..
Heitit sitten kalleen taas kerran sinne kuuluisaan kuoriämpäriin jorinoineen päivineen.
Nyt kalle sitten yötä päivää ihan paniikissa suoltaa palstalle omia jorinoitaan.
Mutta ei auta.Kalle se taas otti pahasti selkäänsä.Kiitos siitä sinulle. kalle paniikissa.. kirjoitti:
Heitit sitten kalleen taas kerran sinne kuuluisaan kuoriämpäriin jorinoineen päivineen.
Nyt kalle sitten yötä päivää ihan paniikissa suoltaa palstalle omia jorinoitaan.
Mutta ei auta.Kalle se taas otti pahasti selkäänsä.Kiitos siitä sinulle."Kaava, Tavaran arvo = kiinteä pääoma palkka lisäarvo.
100 = 50 10 40 on perusteellinen kaava. Kaikki sen luvut elävät reaalisessa tuotannossa.. Kaikki suureet voivat muuttua yhtä aikaa tai erikseen."
Niin, kuten Kalle tuossa aikaisemmin osoitti, että koska tavaran arvo ei ole tiedossa niin ei lisäarvoakaan voida tietää.
Mihinkähän tätä kaavaa voi silloin käyttää käytännössä - yksi yhtälö, neljä tekijää ja niistä neljästä ainakin kaksi tuntematonta?
Kerrohan, että mihin sitä voi käyttää ja miten.
Mihin sinä sitä käytät?
...................- höpö höpö..
antipunikki kirjoitti:
"Kaava, Tavaran arvo = kiinteä pääoma palkka lisäarvo.
100 = 50 10 40 on perusteellinen kaava. Kaikki sen luvut elävät reaalisessa tuotannossa.. Kaikki suureet voivat muuttua yhtä aikaa tai erikseen."
Niin, kuten Kalle tuossa aikaisemmin osoitti, että koska tavaran arvo ei ole tiedossa niin ei lisäarvoakaan voida tietää.
Mihinkähän tätä kaavaa voi silloin käyttää käytännössä - yksi yhtälö, neljä tekijää ja niistä neljästä ainakin kaksi tuntematonta?
Kerrohan, että mihin sitä voi käyttää ja miten.
Mihin sinä sitä käytät?
...................Raha on vain pelkkä maksuväline. Se on vain vaihdon vastike.
Rahan historiahan on sangen nuori Homo Sapiens lajin 200.000 vuotisessa historiassa ja on noin 4.000 - 5.000 vuotta vanha.
Sitä ennen tavaroita vaihdettiin toisiinsa suoraan. Miten tarvaroiden arvoa mitattiin toisiinsa?
Jos kivikirves ja litra vehnän jyviä olivat vaihdettavissa keskenään, niillä täytyi olla jotain yhteistä niin erilaisia kuin ne tavaroina käyttötarkoituksiltaan olivatkin.
Vaihdon vastikkeellinen peruste ei voinut olla käyttöarvo vaikka tavaroissa vaihdetaan käyttöarvoja. Kumpaankiin tavaraan sisältyi yhtä paljon työtä ts työvoiman kulutusta. Keskimäärin näin.
Viljelyn, karjanhoidon ja käsityön eriydyttyä ja paikallisen asutuksen vakiintuessa kauppa kehittyi ja vaihto lisääntyi. Vaihdon vastikkeeksi ts. tavaroiden arvon yleisvastikkeeksi kehittyi jokin yleinen tavara esim. nauta ja johon muiden tavaroiden arvoa verrattiin.
Seuraava aste oli pelimerkki, joka nykyisinkin on vaihdon yleisvastike, metalliraha. Sinä toimivat kupari-, hopea- ja kultaraha. Kulta harvinaisena metallina sai erityisaseman. Tietty määrä rahaa (kultana tms) vastasi kaikkien tavaroiden perusarvoa, siihen esineellistynyttä työtä.
Ostaja ja myydä saattoivat verrata siihen missä maassa hyvänsä tuotettua tavaraa. Jos esim. vehnälitra maksoi yhden hopeakolikon, ostaja nosti karvat pystyyn, mikäli muualta tuodusta vehnälitrasta pyydettiin 3 kolikkoa.
Samalla kun raha etäännytti tajunnan konkreettisesta vaihdosta, raha ikäänkuin etääntyi työvoiman arvon mittaamisen mitasta ja rahalle tuli ulkopuolinen "jumalallinen" mahti. Raha alkoi fetissinä hallita ihmisen tajuntaa ja sen mahdin alla ihmiset tunsivat itsensä voimattomiksi.
Raha tavaroiden arvon mittana siihen käytetyn yhteiskunnallisesti välttämättömän työn mittaajana kehittyi samoihin aikoihin kun kyläyhteisöt ja lähisukulaisheimot muodostivat valtion ja rahan arvo heijastaa tavarataloutta edelleen mainitulla periaatteella.
Porvarilliset talousfilosofit pyrkivät kiistämään tämän yksinkertaisen perustotuuden ja heillä on siinä pääomien yksityisomistuksesta lähtevä "lehmä" kainalossa.
- petrus kekäläinen
16 kertaa on selostettu saman asia. Hinta voi olla alle tai yli arvon. Tavaroiden kokonaismäärässä arvo ja hinta vastaavat toisiaan.
Jos kapitalisti haluaa lisätä voitto-ouuttaan kiinteän pääoman ja palkan pysyessä ennallaan, tavaran hinnan täytyy kohota yli arvonsa. Hinnan laskiessa alle arvon niin silloin voitto-osuus alenee.
Mikä siinä on vaikeata! Kapitalisti ei silti ole tehnyt tavaraa vai heiluuko sijoittajat tuotannossa ja työläiset lepäilevät Kanarian saarilla?
Hinta ja arvo kohtaavat toisensa aikavälillä kaikkien tavaraoiden kohdalla että tietyn alan tavaroiden kohdalla.
ps. Mikäli kaikki kapitalistit tai suuri osa korottaa esim. kulutustavaroiden hintoja se merkitsee kääntäpuolella palkkojen alenemista. Tällöin areenalle astuu inhimllinen tekijä, toinen Marxin näkymätön koura, työväenluokka ja muutkin palkkatyöläiset. He pistävät tuotannon seis, vaativat palkankorotusta, voittavat kisan ja kaava lähenee taas keskiarvoa.
Jos taas kapitalistit eivät pysty enää edistämään tuotantoa, toimivat jatkuvasti tappiolla, tavaroiden arvo nousee, tuotanto pienenee, kansa kurjistuu, työväenluokka muine palkkatyöläisineen tulee taas kaduille ja ottaa tuotannon haltuunsa ja palauttaa etenevän kehityksen."16 kertaa on selostettu saman asia. Hinta voi olla alle tai yli arvon. Tavaroiden kokonaismäärässä arvo ja hinta vastaavat toisiaan."
Olkoon niin. Mutta ei tästä nyt siitä ole kysymys.
"Kaava, Tavaran arvo = kiinteä pääoma palkka lisäarvo.
100 = 50 10 40 on perusteellinen kaava. Kaikki sen luvut elävät reaalisessa tuotannossa.. Kaikki suureet voivat muuttua yhtä aikaa tai erikseen."
Niin.
Sinä tunnut osaavan marxin opit joten kerrohan Kallelle, joka ei ole yhtä oppinut, että mistä kapitalistin voitto muodostuu.
Otetaan esimerkki, jossa tavara myydään sen arvoa korkeampaan hintaan - otetaan esimerkiksi yllä oleva esimerkkitavara, jonka myyntihinnaksi on saatu 110, siis 10 yli sen arvon.
Kapitalistin voitto on myyntihinnan ja kustannusten ero, joka tässä tapauksessa on 110-(50 10)=50.
Työläiseltä riistetty työnarvo on 40 joten toten kysymys kuuluu, että mistä tulee tämän riistetyn lisäarvon ylittävä voiton osuus, siis 50-40=10. Se ei tule työläisen työn tuloksista sillä niiden arvo on vain 50, josta työläinen saa 10 ja lisäarvoa jää 40.
Mitä sanoo marx?
Mistä ilmeistyi tämä lisävoitto tavaran vaihtaessa omistajaa sen arvoa korkeampaan hintaan?
Ja viittaus marxin tekstiin mukaan - nyt et selviä väh
emmällä sillä Kalle väittää, ettei marx käsitellyt ko. tapausta lainkaan eikä siinä syntyvää lisävoittoa ja sen lähdettä.
Marx ei tainnut kiireiltää ehtiä elämänsä aikana käsittelemään kuin sen erikoistapauksen, jolloin tavara vaihtaa omistaa sen arvon mukaisesta hinnasta.
No, ei kai marx kaikkeen ehtinyt ryyppäämiseltään, ei edes töihin elättääkseen perheensä.
.................."Hinta voi olla alle tai yli arvon. Tavaroiden kokonaismäärässä arvo ja hinta vastaavat toisiaan."
Miten tämän voi tietää vaikka tavaroiden arvoa ei pysty edes laskemaan?
.......................- Pystyypäs
antipunikki kirjoitti:
"Hinta voi olla alle tai yli arvon. Tavaroiden kokonaismäärässä arvo ja hinta vastaavat toisiaan."
Miten tämän voi tietää vaikka tavaroiden arvoa ei pysty edes laskemaan?
......................."Miten tämän voi tietää vaikka tavaroiden arvoa ei pysty edes laskemaan?"
Marxin mukaan tavaran arvo = kustannushinta voitto, ja kaavana : W = k p. Pystyypäs kirjoitti:
"Miten tämän voi tietää vaikka tavaroiden arvoa ei pysty edes laskemaan?"
Marxin mukaan tavaran arvo = kustannushinta voitto, ja kaavana : W = k p."Marxin mukaan tavaran arvo = kustannushinta voitto, ja kaavana : W = k p."
Saisiko vielä lainauksen sekä lähdetiedoista, jossa marx väittää tavaran arvon olevan kustannushinnan ja voiton summa?
Tiesitkö kaavan olevan voimassa vain siinä harvinaisessa erikoistapauksessa, jolloin tavara myydään sen arvoa vastaavaan hintaan. Mutta eihän marx tainnut kiireiltään ehtiä käsitellä asiaa yleisemmin vaan hän ehti syventyä vain yhteen todella harvinaiseen erikoistapaukseen.
Näin marx sanoi vuonna 1865:
"Tavaran arvon määrää siihen sisältyvä työn kokonaismäärä."
Tässä ei puhuta mitään voitosta tai kustannuksista vaan tavaran arvo on siihen kiteytyneen yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrä.
Valitettavasti kukaan ei ole palstalla pystynyt kertomaan, että miten moinen yhteiskunnallisesti välttämättömän työmäärän saa laskettua esim. lumikolalle.
Joten marxin opit osoittautuvat taas kerran olevan vain paperitiikeri, jota ei voi soveltaa käytäntöön.
......................
- petrus kekäläinen
"Sinä tunnut osaavan marxin opit joten kerrohan Kallelle, joka ei ole yhtä oppinut, että mistä kapitalistin voitto muodostuu................Se ei tule työläisen työn tuloksista sillä ......."
Tässä kallen filosofia luurailee. Ehdotan koetta.
Kalle menee kiltisti mihin tahansa yritykseen alkaen yhden kansalaisen yrityksestä ja katsoo tarkkaan yrityksen työtilaan.
Sen jälkeen kalle tulee ja kertoo palstalla, missä yrityksessä syntyi työn tuloksia ilman että siellä oli yhtään työläistä. Kalle kertoo osoitteineen missä "pikku-ukot" loivat tavaroita ja työläiset Kanarialla kapakoissa vinkuivat olemattomasta työstä palkkaa.Sinähän olet yhtä etevä lainauksien väärentäjä kuin Änkyrä OmaanPesäänPaskojakin.
Kalle sanoi näin:
"Kapitalistin voitto on myyntihinnan ja kustannusten ero, joka tässä tapauksessa on 110-(50 10)=50.
Työläiseltä riistetty työnarvo on 40 joten toten kysymys kuuluu, että mistä tulee tämän riistetyn lisäarvon ylittävä voiton osuus, siis 50-40=10. Se ei tule työläisen työn tuloksista sillä niiden arvo on vain 50, josta työläinen saa 10 ja lisäarvoa jää 40."
Jos työläiseltä riistetty työn arvo on 40 ja voitto on 50 niin miten koko voitto on voinut tulla työläiseltä?
Ja yritähän ensi kerralla lainata niin, että asiasisältö säilyy sillä väärin tehty lainaus saattaa lainaajansa epärehelliseen valoon - vaihtoehtoisesti lainaaja näyttää tyhmältä. Oletko mieluummin tyhmä vai epärehellinen?
...................
- petrus kekäläinen
Ap sekosi ja rupesi son...aan housuihinsa.
Sitten hän sekoilee ristiin rastiin omien selostustensa suhteen. Niitä on mahdoton kommentoida.
"Tässä kallen filosofia luurailee. Ehdotan koetta.
Kalle menee kiltisti mihin tahansa yritykseen alkaen yhden kansalaisen yrityksestä ja katsoo tarkkaan yrityksen työtilaan.
Sen jälkeen kalle tulee ja kertoo palstalla, missä yrityksessä syntyi työn tuloksia ilman että siellä oli yhtään työläistä. Kalle kertoo osoitteineen missä "pikku-ukot" loivat tavaroita ja työläiset Kanarialla kapakoissa vinkuivat olemattomasta työstä palkkaa."
Kallen kaikki yritykset kiistää työvoimatavaran riisto ovat rauenneet tyhjiin.Kalle sanoi näin:
"Kapitalistin voitto on myyntihinnan ja kustannusten ero, joka tässä tapauksessa on 110-(50 10)=50.
Työläiseltä riistetty työnarvo on 40 joten toten kysymys kuuluu, että mistä tulee tämän riistetyn lisäarvon ylittävä voiton osuus, siis 50-40=10. Se ei tule työläisen työn tuloksista sillä niiden arvo on vain 50, josta työläinen saa 10 ja lisäarvoa jää 40."
Jos työläiseltä riistetty työn arvo on 40 ja voitto on 50 niin miten koko voitto on voinut tulla työläiseltä?
Osoitahan nyt marxin tietosi vahvuus ja anna Kallelle terävä vastaus. Typerät ja asiaan kuulumattomat vastaukset tulkitaan helposti niin, että sinulla ei ole antaa Kallen asialliseen mutta - ah - niin kiperään kysymykseen vastausta.
Ja älä suotta yritä valehdella palstalla Kallen sanomisia sillä se on hyvin rumaa ja halveksittavaa ainakin punikkilan ulkopuolella - punikkilan tavoista Kalle ei mene sanomaan mitään.
"Kallen kaikki yritykset kiistää työvoimatavaran riisto ovat rauenneet tyhjiin."
Tämä on puhdasta valetta ja raukkamaista panettelua. Sinulla ei ole mitään todisteita siitä, että Kalle olisi marxin määritelmän mukaisen riiston kiistänyt. Mutta riiston ja palkan summa ei voi olla suurempi kuin tehdyn työn arvo.
Etkö sinäkään pysty keskustelemaan marxista pysymällä totuudessa - vaatiko marxin opit opetuslapsiaan valehtelemaan vai mistä tässä on kysymys.
Ja missä luuraa toveri s.partacus, joka halusi keskustella marxin opeista?
Taisi punikki ottaa jalat alleen ja lähti kiireesti käpälämäkeen kun totuuksia marxin opeista alkoi tulla palstalle.
...................
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2242265
Ei enää ulkoteltta ruokaa.
Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,521332Jos sussa toisessa on yhtään miestä
Ja kadut tekemisiäsi niin menet poliisin puheille, paljastat kaiken oman osuutesi ja kerrot mitä kaikkea se toinen on te1861167- 811006
En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen
Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää56891- 76875
- 100812
Mitä eroavaisuuksia sinulla on
kaivattusi kanssa? Esim. luonteessa. Haittaavatko erot vai ovatko vain rikkaus?77757Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL
Martina on kasvattanut fiksun tyttären.360741- 40731