oph:
Suuri enemmistö (yli 90 %) suomenkielisistä ylioppilaista, joka on opiskellut
ruotsia keskipitkän oppimäärän mukaan (B-ruotsia), saavuttaa parhaimmassakin 67
tapauksessa vain tyydyttävän tason valtionhallinnon vaatimusten mukaan. Kun
ylioppilastutkinnon pistejakaumaa verrattiin eurooppalaiseen taitotasoon (Takala
2005) ilmeni, että B-ruotsin kirjoittajista vain 40 % saavuttaa asetetun B.1-tason.
Tämä koskee ainoastaan kuullun ymmärtämistä, luetun ymmärtämistä ja kirjallista tuottamista, koska suullista kielitaitoa ylioppilaskirjoituksissa ei mitata. 60 %
B-ruotsin kirjoittajista saavuttaa vain A2-tason, mikä alittaa valtion kielikokeissa vaaditun tason ainakin kahdella yksiköllä. Prosenttiluvut osoittavat, että
suuri enemmistö (yli 95 %) kaikista suomenkielisistä ylioppilaista ei ilman
huomattavaa lisäopiskelua saavuta sitä tasoa, jonka julkisessa hallinnossa
katsotaan vastaavan edes tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Yhtenä syynä tä-
hän lienee se, että osa tutkintoon osallistuneista ei ollut opiskellut valtakunnallisia
syventäviä kursseja lainkaan tai oli opiskellut vain toisen kahdesta näistä kursseista. Enimmillään puolet niistä, jotka ovat suorittaneet ylioppilaskirjoitusten
kokeen pitkän oppimäärän (A-ruotsin) mukaan, saavuttavat hyvän kielitaidon, eli
2-3 % kaikista ylioppilaista."
Suuri enemmistö (yli 90 %) suomenkielisistä ylioppilaista, joka on opiskellut
ruotsia keskipitkän oppimäärän mukaan (B-ruotsia), saavuttaa parhaimmassakin 67
tapauksessa vain tyydyttävän tason valtionhallinnon vaatimusten mukaan. Kun
ylioppilastutkinnon pistejakaumaa verrattiin eurooppalaiseen taitotasoon (Takala
2005) ilmeni, että B-ruotsin kirjoittajista vain 40 % saavuttaa asetetun B.1-tason.
Tämä koskee ainoastaan kuullun ymmärtämistä, luetun ymmärtämistä ja kirjallista tuottamista, koska suullista kielitaitoa ylioppilaskirjoituksissa ei mitata. 60 %
B-ruotsin kirjoittajista saavuttaa vain A2-tason, mikä alittaa valtion kielikokeissa vaaditun tason ainakin kahdella yksiköllä. Prosenttiluvut osoittavat, että
suuri enemmistö (yli 95 %) kaikista suomenkielisistä ylioppilaista ei ilman
huomattavaa lisäopiskelua saavuta sitä tasoa, jonka julkisessa hallinnossa
katsotaan vastaavan edes tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Yhtenä syynä tä-
hän lienee se, että osa tutkintoon osallistuneista ei ollut opiskellut valtakunnallisia
syventäviä kursseja lainkaan tai oli opiskellut vain toisen kahdesta näistä kursseista. Enimmillään puolet niistä, jotka ovat suorittaneet ylioppilaskirjoitusten
kokeen pitkän oppimäärän (A-ruotsin) mukaan, saavuttavat hyvän kielitaidon, eli
2-3 % kaikista ylioppilaista."
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eiköhän vapaaehtoisella ruotsilla saavutettaisi tuo taso?
Vapaaehtoisella ruotsilla saavutettaisiin parempi taso!
Siinähän koko tämän pakkoruotsituksen järjettömyys onkin.
Hallituksen uusi kansalliskielistrategia korjaa tilannetta. Olkaa huoleti, hallituksemme lisää ruotsin opetusta ja parantaa laatua.
POIS VIRKAMIESRUOTSI!
Se on suomenkielisen enemmistön ohituskaista. Se sortaa oikeasti kielitaitoisia.
Mutta enemmistöhän päättää eduskunnassa ja siksi tuskin tämä vääryys korjaantuu. Vähemmistö saa siis edelleen elää ilman kunnollista ruotsinkielistä palvelua ja kielikyvynvynsä mukaisia virkoja.
Toinen vaihtioehto on tietysti se että ruotsinopintoja lisätään. Mutta silloin vähemmistöllekin pitäisi suunnata jotain lisäopintoja. On väärin jos joillekin suunnataan enemmän opetusta kuin muille.
Vain muutamat hörhöt eivät tajua että enemmän opetusta on parempi kuin vähemmän.
Ruotsinkokeen tekee nyt vuosittain n. 20.000 abia. Jopa alle kuulemma.
Eikö se riitä?
Ummikkoruotsinkielisiä on n. 20.000 koko maassa.
Näin heille valmistuu joka vuosi heidän lukumääräänsä vastaava joukko ylioppilaita, jotka osaavat ruotsia.
"Ummikkoruotsinkielisiä on n. 20.000 koko maassa."
Arvaa vaan kuinka paljon mielummin minäkin saisin palvelua omalla kielelläni. Sinustakin olsi tosi nastaa jutella verottajan, KELAn, lääkärin, tuomarin, hätäkeskuskesn jne. englanniksi. Eikö vaan?
Kyllä se sujuu, mutta on se paljon vaikeampaa.
Miksi sinun pitäisi saada enemmän ja paremmin omakielisiä palveluja kuin minun?
Koska, hörhö, joka et ole käynyt reserviupseerikoulua ( siinäkin valehtelet)
Me suomenkieliset maksamme veroeuroina tämän maan ylläpidon.
Teidän veroeuronne ei riitä mihinkään.
Hyvä esimerkki on YLE.
Svenska YLE , tuo käenpoika, vie YLEN budjetista n 20 % ja tavoittaa peräti 1,8% katsojista/ kuuntelijoista.
Lähde: Finnpanel
Opetelkaa maan pääkieli, suomenkieli
"Enimmillään puolet niistä, jotka ovat suorittaneet ylioppilaskirjoitusten kokeen pitkän oppimäärän (A-ruotsin) mukaan, saavuttavat hyvän kielitaidon, eli 2-3 % kaikista ylioppilaista."
Kuinka suuri osa heistä tulee kaksikielisestä kodista?
Miksi minun pitäisi antaa hurrrille enemmän palvelua hänen kielellään kuin saan sitä ruotsinkieliseltä Suomeksi, sillä se Suomea osaava palvelija on Suomenkielinen.
Samoin ruotsiksi palvelua antava on myös Suomenkielinen.
Miksi meidän suomenkielisten pitää palvella enemmän ruotsiksi kuin ruotsinkieliset palvelevat meitä suomeksi?