Heinola ei käsittele Rinnevaaran vaatimuksia (http://www.itahame.fi/?article=403277).
Toistaiseksi.
Mutta joutuu käsittelemään.
12.11.2012 § 550, sekä 26.11.2012 § 602, myös 17.12.2012 § 644.
91 § on sen verran viaton, että se ei tarkoita, että Rinnevaaran lakimiehen oikaisuvaatimuksia olisi perusteettomia.
Se myös ei tarkoita, että Rinnevaaralla on huono lakimies.
Nyt hallitus tarttui pykälään sen takia, että vastuutta nyt voi väliaikaisesti välttää.
91 § vain antaa lisäaikaa asioiden korjaamiselle ennen lopullista päätöstä. Jos selvitysryhmä oli jäävi ja selvityksessä väristeli asioita omaksi eduksi, asia jää sellaiseksi ja sen pitää oikaista joka tapauksessa. Jälkeenpäin.
Se, että oikaisut ei tehdään nyt, ei tarkoita, että Rinnevaaran lakimies erehtyi periaatteessa.
Se, että nyt hallitus ei suostu tehdä oikaisut vedoten 91 §, voi tarkoittaa, että valmistelua koskeva päätös tulee myöhemmin lopullisesti ratkaistavaksi, joten tässä vaiheessa ei vielä ole tarvetta hakea muutosta.
Koko irtisanominen kaatuu, jos ne oikaisut vaaditaan jälkeenpäin, kun lopullinen päätös on valintakelpoinen. Se, että varsinaisen irtisanomispäätöksen perusteena oli selvitysryhmä, jonka ¾ osaa oli jäävi, voi olla ihan hyvä tekninen peruste irtisanomispäätöksen kumoamiselle.
Lain puitteissa on useita mahdollisuuksia varsinaisen päätöksen muutokseen, kuten esimerkiksi lainvoimaisen päätöksen oikaisu uuden selvityksen perusteella tai päätöksen korjaaminen. On ylimääräisiä oikeussuojakeinoja, kuten kantelu tai purku.
Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:
* päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;
* päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;
* päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe
* asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
* sille, jota asia koskee, ei ole annettu tilaisuutta tulla kuulluksi ja päätös loukkaa hänen oikeuttaan
* asiaa käsiteltäessä on tapahtunut muu menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen
* jos päätös on niin epäselvä tai puutteellinen, ettei siitä käy selville, miten asia on ratkaistu
* päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen
* asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.
* päätös loukkaa yksityisen oikeutta
* julkisen edun katsotaan vaativan päätöksen purkamista.
Mutta kun Heinolassa ensi ”hölmöillään” ja tehdään suuria mokia, ja sitten vasta avataan kukkaron, on jo jokavuotinen rutiini.
Taidottoman virkakoneiston ansiolla (en tietenkin tarkoita koko kaupungintaloa, vaan porukkaa, joka sai Mauno Kuuselan kovia moitteita) silloin tällöin Heinola saa miljoonan luokan jättisakkoja tai lisälaskuja, muuta ketä kiinnostaa?
Toistaiseksi.
Mutta joutuu käsittelemään.
12.11.2012 § 550, sekä 26.11.2012 § 602, myös 17.12.2012 § 644.
91 § on sen verran viaton, että se ei tarkoita, että Rinnevaaran lakimiehen oikaisuvaatimuksia olisi perusteettomia.
Se myös ei tarkoita, että Rinnevaaralla on huono lakimies.
Nyt hallitus tarttui pykälään sen takia, että vastuutta nyt voi väliaikaisesti välttää.
91 § vain antaa lisäaikaa asioiden korjaamiselle ennen lopullista päätöstä. Jos selvitysryhmä oli jäävi ja selvityksessä väristeli asioita omaksi eduksi, asia jää sellaiseksi ja sen pitää oikaista joka tapauksessa. Jälkeenpäin.
Se, että oikaisut ei tehdään nyt, ei tarkoita, että Rinnevaaran lakimies erehtyi periaatteessa.
Se, että nyt hallitus ei suostu tehdä oikaisut vedoten 91 §, voi tarkoittaa, että valmistelua koskeva päätös tulee myöhemmin lopullisesti ratkaistavaksi, joten tässä vaiheessa ei vielä ole tarvetta hakea muutosta.
Koko irtisanominen kaatuu, jos ne oikaisut vaaditaan jälkeenpäin, kun lopullinen päätös on valintakelpoinen. Se, että varsinaisen irtisanomispäätöksen perusteena oli selvitysryhmä, jonka ¾ osaa oli jäävi, voi olla ihan hyvä tekninen peruste irtisanomispäätöksen kumoamiselle.
Lain puitteissa on useita mahdollisuuksia varsinaisen päätöksen muutokseen, kuten esimerkiksi lainvoimaisen päätöksen oikaisu uuden selvityksen perusteella tai päätöksen korjaaminen. On ylimääräisiä oikeussuojakeinoja, kuten kantelu tai purku.
Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:
* päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;
* päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;
* päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe
* asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
* sille, jota asia koskee, ei ole annettu tilaisuutta tulla kuulluksi ja päätös loukkaa hänen oikeuttaan
* asiaa käsiteltäessä on tapahtunut muu menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen
* jos päätös on niin epäselvä tai puutteellinen, ettei siitä käy selville, miten asia on ratkaistu
* päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen
* asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.
* päätös loukkaa yksityisen oikeutta
* julkisen edun katsotaan vaativan päätöksen purkamista.
Mutta kun Heinolassa ensi ”hölmöillään” ja tehdään suuria mokia, ja sitten vasta avataan kukkaron, on jo jokavuotinen rutiini.
Taidottoman virkakoneiston ansiolla (en tietenkin tarkoita koko kaupungintaloa, vaan porukkaa, joka sai Mauno Kuuselan kovia moitteita) silloin tällöin Heinola saa miljoonan luokan jättisakkoja tai lisälaskuja, muuta ketä kiinnostaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Heinolakin maksoi v. 2011 yli 800 000 euroa "sakkoa" Kelalle kun ei ole hoitanut pitkäaikaistyöttömien työllistämistä. Kaupunki maksoi Kelalle liki miljoona euroa jonka se olisi voinut sijoittaa työttömien työllistämiseen. (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/1766490/kuntien-tyollistamislaiskuus-maksaa-satoja-miljoonia)
Va. kaupunginjohtajan ensi vuoden budjettiesitys lihoo 640.000 euroa, vaikka esitykseen sisältyy jo ennestään 70.000 euroa ohjelmaan kuuluvia menoja (IH 17.11.2012).
Yhteissummaksi tulee siis 710.000 euroa, kun sosiaali- ja terveyslautakunnan lastensuojeluyksikköön pohjautuva ohjelma ei kelvannut Ahosen hallitukselle (IH 8.11.2012).
Nyt sietoraja rikki sote-kuluissa (IH 11.2.2013): tunnelmat ovat tuohtuneet Heinolassa, missä lisää maksettavaa kertyi erikoissairaanhoidosta 750 000 euroa. (http://www.itahame.fi/?article=403274)
Toisaalta, voi olla, että olen yhtä hölmö, kuin Ahonen ja totaalisesti väärässä.
Tai Seppä, joka ei ole koskaan väärässä. Muut ovat vaan väärässä, oikeuslaitosta myöten.
Kertoisko joku teistä viisaista, mikä teille riittää tai kelpaa.
Nähdäänkö me koskaan missään mitään positiivista. Voi olla että olen naivi mutta kun luen näitä juttuja, niin ihmettellen miten osaavia me ollaan täällä näppäinten äärellä. Ok ! taitaa olla vähän sinisilmäisyyttä, mutta ihan aikuisten oikeesti: eikö me löydetä mitään hyvää ? Virkamiehet, työntekijät, politiikot, kesäteatteri, lumenauraus, jne. jne. kaikista purnataan. No, joo kyllä sitä tietysti on parannettavaa, mutta kuitenkin.(omatunto) Ajattelen että jos itse olisin ton kaiken ryöpytyksen kohteena... no onneks olen kaukana, ja olen kait liian herkkä kestämäänkään. Vaan eipä tämä elo helppoa ole taapertaa, mutta:" eteenpäin, sano mummo lumessa."
Mennään Rantapuistoon Jääfestivaaliin :)
Kaupunginjohtaja Rinnevaaran erottaminen on häikäilemätöntä 51 adressivirkamiehen touhua.
Kuntalakia on käytetty Suomessa kymmeniä kertoja kaupunginjohtajien erottamiseen vaikka ei ole voitu näyttää toteen syntynyttä epäluottamusta.
Heinolassa Malin tietää, miten kuntalain epäluottamuspykälää (25. §) käytetään ja miten toimitaan, jotta hän itse saa jatkaa eläkkeellepääsyyn asti vs. kaupunginjohtajana 3.000 eurolla korotetulla palkallaan.
Vs. kaupunginjohtaja Malinin, joka henkilöstöjohtajaksi valittiin, ei osannut toimia henkilöstöjohtajana. Va. Malin ei ole osannut toimia Heinolassa va. kansliapäällikkönä - tiedotus sekä ulkoinen että sisäinen - hoidettiin keräten materiaalia erottamispykän mukaisesti.
Malinia ei valittu Lahden henkilöstöjohtajaksi, ja Heinolassa kyllä tiedetään nyt, miksi ei Lahteen valittu. Malinin toimiessa henkilöstöjohtajana Heinolaan syntyi henkilöstökriisi, joka jatkuu yhä...
Malin yritti saada kasvatustiet. maisteri Romppaisen Heinolan kansliapäälliköksi siinä onnistumatta. Romppainen toivotti Malinille ja Heinolalle "rekrytointionnea". Todennäköisesti ei ole tunkua kaupunginjohtajan paikalle Malinin toimien jodosta, joten hän itse voi toimia kaupunginjohtajana. Malinia ei olisi valittu kaupunginjohtajaksi, jos hän olisi hakenut. Niinpä Malin keksi ratkaisun miten päästä kaupunginjohtajaksi § 25 ja adressivirkamiesten avulla.
Heinolassa virkamiehet ovat keskenään nokikkain. Malinin "tallin" virkamiehet saavat palkkioita (palkkakatto poistettiin) kun taas Malinin "talliin" kuulumattomat paiskivat töitä pienellä palkalla.
Samoin on Kirsi Korttilan tulosyksikössä. Työpaikkaselvitys on tehty ja todettu, että työtehtävät jakautuvat epätasaisesti: osalla ei ole töitä - muuta kuin läsnäolo-tehtävä, ja osa paiskii läsnäolijoidenkin työt. Korttila on lisäksi ollut mestari sotkemaan sote-asioita esim. ulkoistamisessa ja budjetin ylityksessä.
Hepo-ojan kulttuuritoimi on hunningolla. Kulttuurisihteerille ei löydy mistään sopivaa toimistoa vaikka sitä on etsittu jo useita vuosia. Kulttuurisihteeri ostaa pakettiauton ja suunnittelee Lontoon matkaa Hepo-ojan suojeluksessa - ilman lautakunnan päätöksiä. Kulttuurilautakunnan puheenjohtajan on joutunut käyttämään otto-oikeutta, kun Hepo-oja ja Jäppinen yrittivät kaapata Galleria Lambertin Jäppisen toimitoksi. Nyt Jäppisen toimisto on Heinolan keskustassa parhaalla liikepaikalla ja vuokran noin 20.000 euroa vuodessa maksaa veronmaksajat.
Ketäs niitä muita "huolenilmaisu" johtajia olikaan, jotka painostivat alaisiaan allekirjoittamaan huolenilmaisuadressin 25 §:n toteennäyttämiseksi.