3.1.3 Rinnakkaiskielisyys
Yrityksissä toimivien insinöörien on kyettävä kulttuurienvälisen tuntemuksen lisäksi
hallitsemaan myös muita kieliä. Erityisesti englannin kielen merkitys on suuri. Rontu
(2010: 294) toteaa, että englannin kielen taito nähdään asiantuntijatehtävissä etenemisen
ja kehittymisen kannalta tärkeänä. Insinöörien työelämän viestintätaitoja tutkittaessa ei
voidakaan puhua enää vain suomen kielen taidosta, vaan on huomioitava myös
englannin kielen taito. Tässä yhteydessä puhutaan myös käsitteestä
rinnakkaiskielisyys. Sillä ilmennetään periaatetta, jonka mukaan maan pääkieli sekä
englanti ovat kokoajan käytössä rinnakkain (Laitinen 2006: 573). Rinnakkaiskielisyys
on tyypillistä juuri teknisen alan työyhteisöissä.
32
Rontun (2010: 294) mukaan voidaan puhua myös niin sanotusta globaalista englannin
taidosta, jolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää eri kieli- ja kulttuuritaustaisten henkilöiden
englanninkielistä viestintää ja tarpeen tullen sopeuttaa omaa englannin kieltä muille
ymmärrettävämmäksi. Englannin kieli on käytetyin vieras kieli työpaikoilla ja sen
merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään (emt.). Huhta (2010: 1) toteaa
englannin kielen olevan työyhteisön globalisoitumisen myötä jo perusedellytys, sillä
yritysyhteistyö on kansainvälistynyt ja työelämän lukeutuvat projektit monikulttuurisia.
Puutteelliset kieli- ja viestintätaidot hidastavat insinöörien uralla etenemistä (Rontu
2010: 299). Yrityksissä toimivien insinöörien viestinnällisiin osaamisvaatimuksiin
vaikuttaa myös yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, joista seuraavaksi enemmän.
http://suviverkosto.wordpress.com/2012/11/12/uusi-tutkimus-tyoelaman-odotuksista-insinoorien-viestintavalmiuksien-suhteen/
http://www.tritonia.fi/?d=244&g=abstract&abs=4652
Yrityksissä toimivien insinöörien on kyettävä kulttuurienvälisen tuntemuksen lisäksi
hallitsemaan myös muita kieliä. Erityisesti englannin kielen merkitys on suuri. Rontu
(2010: 294) toteaa, että englannin kielen taito nähdään asiantuntijatehtävissä etenemisen
ja kehittymisen kannalta tärkeänä. Insinöörien työelämän viestintätaitoja tutkittaessa ei
voidakaan puhua enää vain suomen kielen taidosta, vaan on huomioitava myös
englannin kielen taito. Tässä yhteydessä puhutaan myös käsitteestä
rinnakkaiskielisyys. Sillä ilmennetään periaatetta, jonka mukaan maan pääkieli sekä
englanti ovat kokoajan käytössä rinnakkain (Laitinen 2006: 573). Rinnakkaiskielisyys
on tyypillistä juuri teknisen alan työyhteisöissä.
32
Rontun (2010: 294) mukaan voidaan puhua myös niin sanotusta globaalista englannin
taidosta, jolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää eri kieli- ja kulttuuritaustaisten henkilöiden
englanninkielistä viestintää ja tarpeen tullen sopeuttaa omaa englannin kieltä muille
ymmärrettävämmäksi. Englannin kieli on käytetyin vieras kieli työpaikoilla ja sen
merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään (emt.). Huhta (2010: 1) toteaa
englannin kielen olevan työyhteisön globalisoitumisen myötä jo perusedellytys, sillä
yritysyhteistyö on kansainvälistynyt ja työelämän lukeutuvat projektit monikulttuurisia.
Puutteelliset kieli- ja viestintätaidot hidastavat insinöörien uralla etenemistä (Rontu
2010: 299). Yrityksissä toimivien insinöörien viestinnällisiin osaamisvaatimuksiin
vaikuttaa myös yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, joista seuraavaksi enemmän.
http://suviverkosto.wordpress.com/2012/11/12/uusi-tutkimus-tyoelaman-odotuksista-insinoorien-viestintavalmiuksien-suhteen/
http://www.tritonia.fi/?d=244&g=abstract&abs=4652
Vastaukset 21
Vanhimmat
Vain maamme svekoille on yllätys, että englanti on maailmankaupan kieli.
Myöskin ruotsalaiset käyttävät sitä.
Olet oikeassa. Kyllä ruotsalaiset käyttävät englantiakin, kuten suomalaiset.
Suomalainen käyttää kuitenkin mieluummin suomea, kuten ruotsalainenkin käyttää mieluummin ruotsia.
Etkö tiennyt?
Suomalainen käyttää suomen kieltä toimiessaan toisen suomalaisen kanssa. Sama asia on kaikkien muiden maiden kansalaisten kohdalla.
Mutta kun toimitaan yli kielirajojen, niin käytetään englantia. Myös ruotsalaiset käyttävät englantia muunmaalaisten kanssa.
Etkö tiennyt?
”Mutta kun toimitaan yli kielirajojen, niin käytetään englantia. Myös ruotsalaiset käyttävät englantia muunmaalaisten kanssa”
Aivan oikein.
Joskus vaan toimitaan yli valtionrajojen, mutta ei yli kielirajojen.
Tuli vaan mieleen kun aikaisemmin kirjoitit ”maamme svekoille on yllätys, että englanti on maailmankaupan kieli”
Vielä voin kertoa sinulle että ei ole.
Kyllä Suomen ja Ruotsin välillä toimitaan myös yli kielirajojen, paitsi surujen tapauksessa.
Ja oikeastaan myös surujen tapauksessa. Nimittäin riikit puhuvat mieluummin englantia myös surujen kanssa. Sen verran kaukana puhekielet ovat toisistaan.
Eräs kirjoitti palstalle, kuinka ruosu joutui olemaan tulkkina surun ja riikin välisessä keskustelussa! ;)
”… sen verran kaukana puhekielet ovat toisistaan”
Näinhän usein väitetään… jos ei osa ruotsia.
”Eräs kirjoitti palstalle, kuinka ruosu joutui olemaan tulkkina surun ja riikin välisessä keskustelussa”
Eräs toinen kirjoitti palstalle miten PS on Suomen pakolaisystävällisin puolue.
”Eräs kirjoitti palstalle, kuinka ruosu joutui olemaan tulkkina surun ja riikin välisessä keskustelussa”
Ei tarvitse olla kovin ihmeellinen ruotsinkielen taitaja ymmärtääkseen, että väite on pelkkä PA-ta
Ruotsalaisten kanssa työkieli on aina englanti.
Tämä on karua faktaa rkp:lle.
”Ruotsalaisten kanssa työkieli on aina englanti”
Ei vaan ole. Suomessa on valtavasti ruotsalaisia yrityksiä joiden työkieli on ruotsia.
Suomessa oleviin tytäryhtiöihin Suomen ruotsinkielisellä alueella pidetään yhteyttä nimenomaan ruotsiksi.
Pitäisikö eri maissa olevat ruotsinkieliset henkilöt keskenään puhua englantia? Naurettava väite.
Jos ulkomaalla ei osata ruotsia, kuten asia on usein Suomessakin, puhutaan englantia. Täysin luonnollista.
Ruotsalainen osaa paremmin ruotsia kuin englantia.
Miten se muuten liittyy RKP:hen?
"Suomessa on valtavasti ruotsalaisia yrityksiä joiden työkieli on ruotsia".
Ei ole valtavasti vaan vähän eikä niiden työkieli edes ole ruotsi vaan englanti.
"Suomessa oleviin tytäryhtiöihin Suomen ruotsinkielisellä alueella pidetään yhteyttä nimenomaan ruotsiksi."
Ei Suomessa ole mitään ruotsinkielisiä aleita.
Huomaatteko miten röyhkeitä svekot ovat? He kutsuvat kaksikielisiä alueita ruotsinkielisiksi alueiksi ikään kuin he omistaisivat nuo alueet.
"Pitäisikö eri maissa olevat ruotsinkieliset henkilöt keskenään puhua englantia? Naurettava väite."
Surut saavat toki puhua ruotsia, mutta suomenkieliset puhuvat englantia.
"Ruotsalainen osaa paremmin ruotsia kuin englantia."
Huomaatteko, että svekojen isänmaa on Ruotsi; he ajattelevat Ruotsin etua.
Suomenkielisten etu on, että ruotsalaisten kanssa puhutaan englantia, koska osaamme paremmin englantia ja ruotsalaiset osaavat hyvin englantia. Kommunikoinnissa on aina kaksi osapuolta.
”Ei Suomessa ole mitään ruotsinkielisiä alueita”
Olet oikeassa. Ruotsinkieliset alueet ovat hyvin pieniä ja tarkoitin oikeastaan kaksikieliset alueet.
Kun minä kirjoitin: ”Ruotsalainen osaa paremmin ruotsia kuin englantia"
sinä vastaat: ”Huomaatteko, että svekojen isänmaa on Ruotsi; he ajattelevat Ruotsin etua”
Mitä hemmetin ”Ruotsin etua”? Väitteeni on itsestään selvä. Jos sinulla ei ole siitä mitään järkevää kommentoitavaa, anna olla kokonaan kommentoimatta.
”Suomenkielisten etu on, että ruotsalaisten kanssa puhutaan englantia, koska osaamme paremmin englantia ja ruotsalaiset osaavat hyvin englantia”
Sekin on itsestään selvä. Onko joku väittänyt vastaan?
Oletat että olen ruotsinkielinen ja silloin mielestäsi kuuluukin olla eri mieltä. Muista kuitenkin että järjen käyttö on silloinkin sallittu.
”Ruotsalaisten kanssa työkieli on aina englanti”
Nimimerkki Päivänselvä kirjoitti :"Ei vaan ole. Suomessa on valtavasti ruotsalaisia yrityksiä joiden työkieli on ruotsi."
Joitakin yksittäisiä yrityksiä voi olla, muttei kovin montaa. Niissä suomalaisissa yrityksissä, joilla on toimipisteitä ulkomailla ja jotka satsaavat vahvasti vientiin, työkieli on yleensä englanti. Työntekjät voivat luonnolisesti puhua keskenään suomea, mutta kirjalliset dokumentit kirjoitetaan järjestään englanniksi, ja siiten niistä saatetaan tehdä suomenkieliset käännöksetkin, jos aika antaa myöten. Uskon, että ruotsalaisomisteisissa monessa maassa toimivissa yrityksissä on samanlainen käytäntö eli että työkielenä on englanti.
Päivänselvä:"Suomessa oleviin tytäryhtiöihin Suomen ruotsinkielisellä alueella pidetään yhteyttä nimenomaan ruotsiksi.
Pitäisikö eri maissa olevat ruotsinkieliset henkilöt keskenään puhua englantia? Naurettava väite."
Ensimmäinen väitteesi saattaa pitää paikkansa. Jälkimmäisen väitteesi kohdalla puhut aidanseipäästä kun pitäisi puhua aidasta. Kyllähän ruotsinkieliset työntekijät varmaan puhuvat toisten ruotsinkielisten kanssa ruotsia, mutta kysehän on siitä, mitä kieltä he käyttävät ei-ruotsalaisten kanssa. Olen itse kirjoitellut ja saanut satoja sähköpostiviestejä aiempien ruotsalaisten asiakkaiden kanssa, ja aina se tapahtui englanniksi. Jos heti alussa olisin kijoittanut heille ruotsinkielisen viestin, niin he kenties olsivat jatkaneet sillä kielellä, mutta ongelmana oli se, että siellä oli pari maahanmuuttajtaustaista henkilöä, jotka eivät hallinneet järin hyvin ruotsia, eivät ainakaan it-slangia ruotsiksi. Siksi kaikkia meitä kehotettiin väärinkäsitysten välttämiseksi käyttämään englantia.
Päivänselvä :"Jos ulkomaalla ei osata ruotsia, kuten asia on usein Suomessakin, puhutaan englantia. Täysin luonnollista.
Ruotsalainen osaa paremmin ruotsia kuin englantia."
Ruotsinkielinen myös kuulee toisen puhujan kielestä oitis, hallitseeko tämä ruotsin vai onko se aivan pakkopullaa. Jälkimmäisessä tapauksessa ruotsalaiset vaihtavat diplomaattisesti englantiin. Myönnän, että tämä on kuulopuhetta, koska itse käytän aina ulkomailla englantia. Sillä pärjäilee ainakin jollain tavalla.
Pakkoenglanti pois ja tuplasti lisää pakkoruotsia - siinä SUOMEN hallituksen viesti globalisaation kiroukseen.
Samaa mieltä, pakollisten suomen ja ruotsin lisäksi ammattilainen osaa vähintään englantia ja saksaa!
eiköhän se ihan riippu missä on töissä?? Vai onko fenno jotenkin vajaa??
Kohderyhmänä ovat työelämän asiantuntijat kuudesta eri yrityksestä: Wärtsilä, The Switch, Vacon, Kemira, ABB ja Citec, joista jokainen on tyypillinen teknisen alan työnantaja. Kysely suoritettiin keväällä 2011, ja sen kautta kerättiin yhteensä 20 vastausta. Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Eihän fenno ole kovinkaa vajaa vaan on kysymys vaasalaisista kansainvälisillä markkinoilla toimivista yrityksistä joissa kielitaitovaatimuksena on ennenkaikkea hyvä englannin osaaminen, ei siis tönkköruotsia.
Onko kyseessä pakkoenglanti vai oikea englanti?
Tästä huolimatta lainsäädännössä englanti ei ole pakollinen kieli, mutta paljon vähemmän tarvittu ja merkityksettömämpi ruotsi on pakollinen kaikille.
Mitkä ne pakkoruotsin perusteet olivatkaan?
Vastausta siihen saat tuskin tällä palstalla, vaikka ymmärrän kyllä että sitä et odotakaan.
Sinun kannattaa kuitenkin kysyä maan päättäjiltä.
Pakkoruotsinet väittää: "Tästä huolimatta lainsäädännössä englanti ei ole pakollinen kieli, mutta paljon vähemmän tarvittu ja merkityksettömämpi ruotsi on pakollinen kaikille."
Milloin englanti on Suomessa muuttunut vapaaehtoiseksi?
Persut ovat ihan pihalla englannin opiskelun kanssa. Vaikka sinällään englantia ei ole pakko ottaa A1 kieleksi, käytännössä näin on. Noin 90%:tia kunnista tarjoaa englantia ainoana vaihtoehtona ja se näkyy opiskelijamäärissä. Yli 90% valitsee englannin. Jatkossa ammatillisessa koulutuksessa, AMk:ssa ja yliopistoissa englanti on pakollinen. Joka ei tällä opetustuntimäärällä opi englantia on todellinen persu.
"Kielivalinnat vuosiluokilla 1-6
A1-kielten valinnat
Yleisin A1-kieli on edelleen englanti. Vuonna 2010 oppilaista lähes 90,5 prosenttia valitsi ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen englannin. Seuraavaksi suosituimpia kieliä ovat suomi (5,2%) saksa (1,3%), ruotsi (1,0%), ranska (0,9%) ja venäjä (0,2%). Oppilasmäärät (3. vuosiluokka) ovat seuraavat: englanti 51 585, suomi 2 974, saksa 733, ruotsi 553, ranska 545, venäjä 107, muu kieli 62. Yhteensä 56 559 oppilasta."
http://www.sukol.fi/medialle/kielivalinnat/tilastotietoa_kielivalinnoista