pois oravanpyörästä

Omaisuus sijoitetaan tuottavasti niin tuleehan sitä lisää koko ajan. Ei ikuisesti riitäkään kun elinikä on alle sata niin kunhan siihen asti pärjäävät.

yleensä ovat jo vähän vanhempia ihmisiä ja suunnitelleet asiaa jo kymmeniä vuosia,,, sitä silmällä pitäen rahaa on pantu jemmaan. Ja ovat myös sen sorttista väkeä jotta koskaan ei ole eletty kädestä suuhun tyylillä.Kyllä silloin on rahaa.Muutama vuosi ennen eläkettä menee siten ettei pääoma pienene ja sittenhän jo tuleekin se eläke.

Downshiftaus ei aina tarkoita kokonaan pois työelämästä jäämistä. Esim. me 47-vuotias aviopari ollaan tehty nyt vuosi 3-päiväistä työviikkoa. Saatiin koti maksetuksi eikä muutakaan velkaa enää ollut, joten tähän pystyi ryhtymään. Eikä olla kaduttu. On pieniä säästöjä/sijoituksia, jos alkaa tehdä liian tiukkaa. Toistaiseksi on näillä tuloilla pärjätty ihan mukavasti. Tavoitteena jättäytyä kokonaan pois työelämästä viimeistään 8 vuoden päästä.

Tätä pois oravanpyörästä hyppäämistä olen miettinyt, periaatteessa nytkin rahat riittäisivät loppuiäksi. Mutta 5 vuotta viellä pakertamalla rahat riittäisivät ikuisesti, ja pääoma vain lisäytyisi jatkuvasti itse mitään tekemättä.

Mutta miten suuriin tuloihin pitäisi tähdätä ?

Tietenkin kaikki tarvittavat asiat on jo hankittuna.

Tää taitas olla up siftausta.

Elämisen tyyli on vain sovitettava sellaiseksi, että vähälläkin tulee toimeen. Joillain se on synnynnäistä, jotkut sitä eivät opi elämänsä aikana. Ei se sen kummempaa ole.

Jos olet elämäsi ollut velaton, niin ei pitäisi olla vaikeuksia tuo tilanne saavuttaa.
Mikäli velkaa ollut opintolainoista-asti ja 50 mittarissa, niin vaikeeta tulee olemaan.

Olen saanut nuorena ja sitten vielä vähän vanhempana pienen perinnön.On kaksi sijoitusasuntoa kohtuullisella vuokralla,saan vähän asumistukea vanhaan ok-talooni ja lapsilisän.Meillä menee nyt noin 500 e kuussa,eli jää säästöönkin rahaa.Luultavasti kulut nousevat,kun lapsi kasvaa,mutta siihen varaudun jo nyt ja pieni osa-aikatyö on myös etsinnässä,jotain 5-10 tuntia viikossa olisi hyvä.Tarkoitus olisi,ettei perintöni hupenisi vaan kuluttaisin vain tuoton,että lapseni voisi myös jatkaa downsiftausta halutessaan.
Säästäväistä porukkaa edelliset sukupolvet,kai se on periytynyt mullekin.Vaikka en paljon ansiotyötä ole tehnytkään,arvostan sitä tehneitä sen verran,etten ole raskinut tuhlailla perintöjä ja tosiaan olisi tarkoitus saada ne säilymään.

Kyllä riittää.

Ikiliikkujasampo tahkoaa ilmaista rahaa maailman tappiin asti. Laite maksaa 15 vuoden menot arvosta pörssiosakkeita.

Olet yhteiskunnan loinen

Ensinnäkin helpointa on muuttaa ulkomaille - Suomihan on maailman kalleimpia maita. Ulkomailla voi tehdä kaikenlaista pikku projektia tai vähän isompaakin sikäli kun huvittaa, mutta nythän on niin että niitä säästöjäsi saati omaisuuttasi et kumminkaan kuollessasi mukaasi saa. Eli eipä niiden ikuisesti tarvitsekaan riittää!

Olen nuorehko mies (alle 25v) ja olen jo melko hyvällä mallilla irrottautumasta suomen oravanpyörästä. Teen kesäisin ainoastaan julkisessa pörssiyhtiössä töitä (4-5tonnia/kk ylitöineen) ja syksyisin määräaikasen jälkeen siirryn ansiosidonnaiselle päivärahalle. Vietän talveni nauttien auringosta ja lihallisista iloista thaimaassa, syön 4-5kertaa ravintolassa ja urheilen paljon. Likviditeettiä varallisuutta >100k ja olen velaton, mutten omista asuntoa. Liitostakin saan nettona ~1500e, jolla pelkästään pystyn elämään hyvällä elintasolla aasiassa, ja muutenkin kaikki muutkin asiat sujuvat paremmin auringon alla pinacoladaa naukkaillen. Jokaisen omavalinta miten tehokkaasti haluaa käyttää järjestelmää hyväkseen, ja kuten arvaatte, omatuntoni jäi ensinmäisen kerran jälkeen aikuisten huvipuistoon Nanalle BKK, joten ei kauheesti mieltä paina enää tälläset moralisoinnit :)

Haha. Paskapuhetta. Olet oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan vasta 10kk työrupeaman jälkeen ja silloinkin sinun täytyy ilmottautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja et saa matkustella viikkoa pitempään.

Hyvä yritys..ja fantasia! :D

Nykyisin riittää 34vk, eli 8,5kk, ja aikaa sulla saada se 8,5kk täyteen on 28kk, eli melkein 2,5vuotta, eli toisinsanoen kahdet kesätyöt. Toukokuusta syyskuun loppupuolelle kestää yleensä määräaikaset työsopimukset mitä kirjoitetaan kesäksi. Sen jälkeen siirrän ainoastaan paperit kaverini kämppään Itä-Suomen, jossa ei vahingossakaan ole töitä tarjolla, ja työkkärissä ne kirjottaa 3kk työnhaun, jonka jälkeen soitan thaimaasta niille ja kerron tilanteeni, jolloin he jatkavat sitä pelkällä soitolla 3kk uudestaan, eli yhteensä 6kk. Sanon vain puhelimessa, että olen menossa takaisin vanhaan työpaikkaan kesäksi, ja en lähde näin hyvältä ansiosidonnaiselta tiputtamaan ansiotuloani huonopalkkaisilla töillä.

Ja kuten sanoin, tuo moralisointi, ettet saa matkustaa viikkoa pitempää ei ole tänä päivänä totta, sinun tulee olla ainoastaan tavoitettavissa puhelimella tai sähköpostilla. En kai minä nyt heille ilmoita missä vietän talveni, joten he olettavat minun olevani ahkerasti kotona väsäämässä työpaikkahakemuksia. Sanoinkin äsken että kyse on lähinnä siitä, että miten törkeästi omatunto antaa myöten hyväksikäyttää tätä järjestelmää, ja taisin myös kertoa oman omatuntoni kohtalosta :)

Ymmärrän hyvin, että sinulla ei mahdollisesti aivokapasiteetti riitä ymmärtämään, että miten helppo tätä järjestelmää on käyttää, todennäkösesti sinäkin olet vain oravan pyörässä, missä teet paskaa työtä paskalla palkalla, ja olet ylivelkaantunut mikä estää elämästä nauttimisen. Toista se on minulla, ja monella muullakin ketkä tätä järjestelmästä lisäkseni nauttivat Thaimaassa. Pojat että meillä on hyvä olla ;)

Hauskaa talvea sinulle, minun kesäni alkaa kuukauden päästä jälleen Thaimaassa, ja tulen sitten vapuksi kotiin takaisin Suomeen jatkamaan kesääni ja valmistautuen lyhyeeseen syksyyn ja uuteen talveen lämpimässä. Köyhät kyykkyyn, ja rutiköyhät vattalleen!

Jos ajatellaan perinnötöntä keskivertopalkallista "keskivertoammatissa", niin downshiftaaminen ja tulevien vuosiensa - eläkkeensä turvaaminen, sekä mahdollisiin arvaamattomiin takaiskuihin varautuminen on varsin haastava yhdistelmä, sillä toimintamarginaali on varsin kapea.

Tilanne on helpompi jos jo omaa vaikkapa velatoman hyväkntoisen asunnon, sekä muutaman sijainniltaan ja taloyhtiöltään hyvkuntoisen sijoitusasunnon ja omaa mahdollisesti vielä muita tuottavia sijoituksia varsinaisen ammttityönsä lisäksi.

Silloin voi helpommin ja turvallisemin toteuttaa kaasujalan kevennyksen muodossa tai toisessa. Osalle se voi merkitä osaviikkoa ammatissaan, extralomia ja / tai ylimääräisi vapaita kuukausia vuodessa.

Itsellä on tarkoitus hypätä pois työelämästä parin kolmen vuoden kuluttua, viimeistään 2016 kun täytän 50 vuotta.

Olen laskenut että silloin säästöt riittävät yhdessä työttömyyskorvaukset kanssa elämään Thaimaassa, jonne aion muuttaa. Asuntovelka on siihen mennessä maksettu, eli voin pistää sen myyntiin, ettei tule turhia vastikekuluja, kirjani siirrän kesämökilleni maalle, koska kesämökkiä en myy ennen kuin pakon edessä, lisäksi siellä ei ole varmaankaan mitään pelkoa että TE-toimisto jotain työpaikkoja ehdottaisi. Kirjat pidän tietenkin Suomessa, vaikka asunkin Thaimaassa, ainoallekaan viranomaiselle en aio kertoa yhtään mitään todellisesta sijainnistani.

Avioero ja sen omaisuusjärjestelyt ovat jo takana, ja toista kertaa en naimisiin erehdy, eli nyt voin suunnitella hommat ainoastaan itseään ajatellen.

pian loppuu:lle

Virallinen eläkeikä lienee 65v eli suunnutelmallasi tulee melko pitkä aika "keplotella" kunnes on virallisesti eläkevapailla.

Oletko laskenut miten paljon pienemmäksi tuleva eläke tulee jäämään?

Mitä tapahtuu jos pidemmällä oleskelulla / asumisella Thaimaa ei enää mielyttäisikään erinäisistä syistä?

Jotkut uupuvat maan jatkuvaan kuumuuteen, joka iän karttuessa alkaa olla myös fyysisesti raskasta. Toisilla ongelmat paikallisetan kansa kommunikoinnissa alkavat rasittaa, joskin hyvin motivoituneet alkavat opiskella paikallista kieltä.

Entä vanheten riskeeravat erilaiset teveysongelmat ja niihin varautuminen ko. asuinmaassa?

Ymmärrän toki ajatuksen ja tarpeen. Jokaisella meistä on vain yksi elämä ja vuottakaan ei saa takaisin, joten luonnollisestikin se sa pohtimaan miten omansa halua elää.

Ps. Omalla kohdallani kartoittelen eri vaitoehtoja (olen ex-pat), eli maita joissa arvopaperikaupan myyntivoitot ovat verottomia joita on myös EU-maissa, mutta silloin perus elinkustannukset ovat korkeat. Ongelmana edullisissa maissa on sitten mitalin toisella puolella monet muut ongelmat. Myöskin maan tulisi olla aikavyöhykkeeltään lähellä uroopan aikaa. Vaihtoehdot kapenevat vahvasti.

Kinkkisiä ratkaisuja eri vaihtoehtojen plussineen ja miinuksineen.

Itselleni yksi peruskriteeri maan valinnassa on se, että tulee olla hyvin motivoitunut uuden asuinmaan kielen opiskeluun, muutoin en edes harkitse. Pidemmän päälle arjen, oman mukavuuden ja itsenäisyden, sekä paikallisten kanssa kommunikoinnin vuoksi on tärkeää opetella riitävästi paikallista kieltä.

>> Anyway 50-55 vuotiaana olen suunnitellut työelämästä luopuvani, aiemmin suunnittelin jatkavani 55-vuotiaaksi, mutta päivä päivältä tuntuu enempi siltä että kyllä saa riittää 50 vuotiaana.

Ymmärrän hyvin. Omaa elämäänsä on hyvä ajatella ja suunnitella eteenpäin ja jos mahdollista, niin olla polttamatta itseään loppuun ja ollen sitten tilanteessa jossa eläkevapauden koittaessa ei enää ole terveyttä ja mahdollisuutta nauttia vapaudesta. Mahdollisimman hyvä terveys mahdollisimma pitkälle on ideaali.

Mainitsemallasi pääomalla sen hyvin hoitaen se olisi mahdollista myös laittaa tuottamaan ja jopa kasvattaa pääomaa. Tietysti sitten herää kysymys miten sitää säätää ja samalla hyödyntää jos itsellä on perillisiä joille haluaisi jotakin jättää. Ilman perillsiä on sitten oma lukunsa laskea pääoman käyttö / taloudellinen turvallisuus ja samlla ettei mahdollinen jäljelle jäävä mene minne vain.

No, taiteiluahan tämä on. Rahaa ja pääomaa tarvitaan elämiseen ja samalla rahan olisi hyvä pysyä orjana, ei päinvastoin ;-)

Oravanpyörästä hyppäminen ei onnistu kuin tuurilla.

Otetaan esimerkiksi se mitä itse olen.

ikä 40-50v, työtön, asuu vuokralla, yksin.

Jos haluan hypätä oravanpyörästä olisi saatava napanuora kelaan poikki. Se vaatii tulonsiirron sijaan jonkun jackpotin.

Jos vaikka pitäs 25-40v elää eteenpäin, nii pitäs saada joku 600 000e käteistä. Sillä ostaa omaa asunto ja budjetoida joku 250-400e kk hoitorahaa ja n. 1000e/kk käyttörahaa josta sitten maksetaan ruoka, vaatteet, liikkuminen, terveys yms. menot. Jokaisen kuukauden kohdalta pitäs ottaa tavoitteeksi joku 15% säästö.

Pelkällä säästämisellä ja pihtaamisella ei paljoa eletä tulevaisuuteen.

Ja huom. Jos minä yksin eläsisin 30v eteenpäin tuolla n. 600 000e budjetilla, niin kaksi ihmistä saattaisi elää yhdessä alle 1 000 000 e budjetilla.

Tuossa vaiheessa elämää jos ei ole tehnyt mitään sen asian eteen, että pääsisi pois oravanpyörästä, niin en näe muuta mahdollisuutta kuin tosiaan tuon jackpotin, valitettavasti.

Jos sinäkin olisit nuorena aloittanut systemaattisesti tekemään asioita sen eteen, että pystyt itse vaikuttamaan ajankohtaan jolloin oravanpyörä saa jäädä, olisit tuossa iässä todennäkösesti hyvin lähellä (5-10v) tavoitettasi.

Tuo edellä mainitsemasi laskukaava ei juuri pidä paikkaansa, koska varmastikkin jokainen joka osaa rahaa käsitellä ymmärtää laittaa esimerkiksi tuosta 600 000e vähintää 500 000e tuottamaan, ja hyvin sen tehdessäsi pystyisit elämään pelkillä tuotoilla, jolloin pääoma ei juuri pienenisi. Miljoonalla pystyisi jo vaurastumaan pysyvästikkin.

Jos haluat esimerkkiä sijoitusleikittelystä, niin esimerkiksi sijoittamalla miljoonan Helsingin pörssin OMX indeksiin 2012 keväällä sen ollessa 5000-5500 haurkassa, olisit saanut 1,5v aikana 30-40% tuoton tähän päivään, kun se pyörii 7150 nurkilla kirjoitushetkellä.

Olisit siis saanut 300-400 tonnia tuottoa 1,5vuodessa, jolla ostaisit asunnon ja jäisi silti karkkirahaa satojatuhansia se miljoona jatkaisi tuottamistaan

>> Helsingin pörssin OMX indeksiin 2012 keväällä sen ollessa 5000-5500 haurkassa, ...

Jälkikäteen on aina helppoa havaita milloin ja mihin olisi ollut tuottavaa sijoittaa.

Kuitenkin silloin kun omilla säästöillään tekee sijoutspäätöksiä näkemyksellään tulevaisuutta ennustaen, niin homma onkin haastavampaa ;-)

Tuo oli kuitenkin aivan hyvä esimerkki siinäkin mielessä, että monestikin ideksiosuussijoittaminen on helpompaa, tressittömämpää kuin suorat osakesijoitukset. Lisäksi sen kulurakenne on kevyt.

Toisekseen hyvin harva kokenutkaan sijoittaja hajautetulla salkulla pidemmällä aikavälillä peittoaa peittoaa verrokki-indeksin.

Äkiseen ei tule mieleen yhtään laadukasta ideksisijoittamisesta kertovaa kirja.

Ps. Surprimekriiisin alkuvaiheessa ölyn (Brent) laskiessa hiukan alle 40 dollariin, niin mielessä kävi myydä salkku tyhjäksi ja laittaa all in johonkin öljyindeksiin. Ajatus / kiusaus olisi kannattanut realisoida ;-)

Huomisesta eteenpäin myös päästään seuraamaan case Talvivaara, huomenna ajatuksenani ostaa 4-5tuhannella erä jos saadaan yhtään positiivista tietoa jatkuvuudesta, ja tottakai ajatuksella holdaus ja isot voitot 2-7v sektorilla.

Tuon summan kuitenkin pystyn myös häviämään kokonaan, sen enempää ei kannata laittaa siihen mitä ei pysty menettämään.

Seuraavaksi kannattaa myös muiden hakea sijoituslainaa kun saadaan indeksi joskus alle 5,5k, jonka jälkeen seuraavaan nousuun muutkin mukaan, indeksi on yleensä myös melko matalariskinen pitkänjänteen sijoituksena, kyllä sieltä omat saa useasti takaisin pitemmästäkin lamasta huolimatta.

Sääntö nro 1. Älä koskaan ota lainaa. 2. Kuluta vähemmän kuin tienaat.

Näin matalan koron aikoihin on melko riskitöntä ja helppoa tehdä lainarahalla rahaa, jos sijottaminen on jollain tapaa hanskassa. Ei lainanottamista kannatta pelätä, varsinkin jos siitä osaa rahallisesti hyötyä.

2. sääntösi pitänee paikkansa :)

Itse täytän parin vuoden päästä 40 V. Talo tulee suurin piirtein samalla maksettua pois.

Ajatuksena ollut että hyppään työelämästä pois viimeistään 45-vuotiaana. Saan talovelan jälkeen säästöön 5 vuodessa ehkä sen 100 Teur. Siihen lisäksi nykyiset säästöt.
Työttömänä meinasin oloneuvoksen urani aloittaa, enintään jos aika käy pitkäksi niin meinasin että jotain parin kuukauden pätkiä alan tekemään. Mihinkään vakituiseen työhön en enää sen jälkeen mene, sillä oravanpyörästä ei todellakaan ole ihan helppoa hypätä pois.
Onneksi oma ala on katoavaa kansan perinnettä niin todennäköisesti minun ei edes tarvitse 5-7 vuoden päästä hypätä pois oravanpyörästä vaan ala yksinkertaisesti tyrehtyy Suomesta pois.

Jos löytyy maalaistalo ja metsää sekä säästöjä.

Pitää tietenkin olla velaton, se kassa ok ja tekee tulosta ja sen mukaan.

Siinäpä se .

Kyllä ne riittää, sori siitä.

säästäminen tietysti, suhdanteet ei vaikuta eikä aina koveneva verotus.

oma työ on verovapaata, budjetin negatiiviset kassavirrat kertovat mihin raha menee, sieltä löytyy ne säästöt.

kiinteät kustannukset alas, muuttuvat samoin.

Itse olen kyllä töissä mutta en ole ottanut asuntovelkaa, voin kuvitella miten sellainen jättisumma velkaa stressaisi elämää että saako sen maksettua ennen seuraavia YT-neuvotteluja ja jos tulee potkut niin kerkeääkö saada töitä ennen ansiosidonnaisen loppumista tai vasaran alle joutumista.
Vuokrakin pysyttelee jo kolmatta vuotta ennallaan joten ei ole kiire vaihtaa edullisempaan vuokra-asuntoon vielä.
Lisäksi pienimuotoisesti osakkeita joista osinkotuloa sekä rahastosäästöjä mutta nämä on kyllä niin pientä että pelkästään näillä tuloilla ei pärjäisi millään.
Perinnötön pienipalkkainen on kyllä systeemin orja, oravanpyörässä juoksija ja aasi joka juoksee itseensä kiinnitetyn porkkanan perässä. Pienistä tuloista ei voi sijoituksiinkaan laittaa niin paljoa että siitä kerkeäisi elinaikana muodostua elämiseen riittävää pottia.

Osa kirjoittajista käyttää tai aikoo käyttää hyväkseen sosiaaliturvaa. Hävetkää !! Tuollaisten luuserien takia muiden verot on sikamaiset. Toivottasti sille tulee loppu ja loppuhan tulee kun rahat loppuvat.

Meikäläinen voisi jäädä vaikka heti pois työelämästä. Pelkät vuokratulot 10k€/kk. Yritykseni jauhaa tasaista tuloa tämän päälle. Jos ajan yritykseni alas tai myisin sen niin tilille tulisi 2-5M€. Ikää alle 50 ja kaikki tienattu omalla työllä. Perintöä olen saanut 8k€.

Niin, pankin velka on velkaa, rahan hinta on korko ja lainan kulut. Hirvittävää se meininki oli 90-luvun laman aikaan. Nyt korkotaso on tosin matala.

Laskuille ei voi mitään, ne on maksettava. Korko näyttää olevan 7 %!.

Verottaja verottaa sitten tuloja.

Pieni ihminen on aika heikoilla tässä maailmassa,valitettavasti.

Vakavaraisuus,maksuvalmius,tulos -kulut ja verot ja se budjetti.

Säästäminen ei ole riippuvainen suhdanteista, eikä siinä ole kuluja eikä veroja.

Onneksi olen poikamies ja velaton, perheen kanssa en olisi pärjännyt mitenkään.

Onko säästäminen sitten ainut mitä pystyy tekemään, kiitos mm.kovan autoveron,verotuksen yleensä näköjään. Koulutusta on työhön ja talouteen.Työt jää tekemättä mm. alan taantuman takia.

Siltä näyttää että tämä unelma tulee rojahtamaan pahasti kun korot nousee. Vienti pitäisi saada tukittua kotimaan tuotannolla.

Herrat pitää huolta toisistaan.90-luvun lama näkyy vielä pitkälle, mm.metsänhoitotyöt romahti täysin.

Ei taida onnistua. Voisin myydä talon ja kuitata velat pois. Vaan jossain pitää asua. Talosta saadut rahat menisivät halvemman asunnon ostoon maalta. Vaan säästöön jäisi liian vähän. Sen turvin ei eläisi eli työelämässä taitaisi kuitenkin joutua olemaan. Työssä on tappotahti. Pelkään, että uuvun ennen aikojani.

Jos työelämässä oleva työikäinen reilusti alle 60v ja työkykyinen lopettaa työt, niin menettää myös työeläkkeen. Ei todellakaan kannata ihan kevyellä perusteella tehdä lupumispäätöstä, sillä se voi olla tyhjän päälle kohtalokas. Vaikka olisi viiden vuoden palkat jemmassa, niin pärjääkö edes kolmea vuotta sillä työelämässä saadulla hyvän elintasoltaan josta ei ole valmis tinkimään.

Ei yli 50-vuotiaan tarvitse enää säästää mihinkään jos on ennestään tuolloin jo monta sataa tonnia varallisuutta. Yli puoli milliä riittää loppuiäksi kun voi aina myydä omaisuuttaan tarpeen mukaan ja muuttaa lopulta vuokralle kun alkaa rahat olemaan 100k-200k välillä siinä eläkeiässä ja laitaa ne muovikassiin jemmaan ja alkaa esittämään perseaukista niin saat kaikki yhteiskunnan tuet ja kuitenkin voi elää normi elämää jemmarahoilla.

Siinä teille vastaus.