Yritetäänpäs ratkaista ikään kuin palstaäänestyksellä yksi satunnaisesti esiin nouseva kiistanaihe: mikä on matkapurjevene? Väitän, että matkapurjeveneen ominaisuuksiin kuuluu olennaisesti ja erottamattomasti asumisviihtyisyys, koska matkaveneessä oleskellaan pitkiä aikoja sekä merellä että satamassa. Toisin sanoen vaikkapa HR on matkapurjevene mutta VOR-paatit eivät sitä ole.
Samaa mieltä vai eri mieltä?
(Luonnollisesti tällainen rajanveto on silti häilyvä, sillä masokistit meillä on aina keskuudessamme. Mutta perusideana lienee kuitenkin selkeä.)
Samaa mieltä vai eri mieltä?
(Luonnollisesti tällainen rajanveto on silti häilyvä, sillä masokistit meillä on aina keskuudessamme. Mutta perusideana lienee kuitenkin selkeä.)
Vastaukset 79
Vanhimmat
Matkapurjevene on sellainen, jonka asumismukavuus on parhaimmillaan kulussa oltaessa, ei niinkään satamassa. LIsäksi perusvenettä isommat tankit (vesi ja polttoaine) on tärkeät. Sähköntuotto/kulutus järjestetty siten, että ollaan sen suhteen omavaraisia, ei laiturisähkön varassa.
Kaikki muu on toissijaista. Se matkapurjevene voi olla uppotukki tai eloisa ja vaativa purjehdittava, kunhan edellä mainitut kriteerit täyttyy.
Nää on tietysti perskohtasia juttuja, mutta mun mielestä tuossa on se olennaisin.
Tuossa on se olennaisin. Ei ihan eka kerta kun oon samoilla linjoilla Mikan kanssa.
Tämä Mikan erinomainen määritelmä vastaa omaa näkemystäni matkapurjehduksesta melko pitkälle. Vielä lisäisin, että rakenteet ja asennukset eivät ole aivan äärimmäisiä, vaan kestävät myös vahinkoja. Tällä en luonnollisesti tarkoita sitä, että ajetaan kahdeksaa solmua kiville tms. vaan, että matkaveneessä käytetyt mitoutukset ovat pääsääntöisesti numeroa suurempia.
Vene voi olla huono satamassa ja merellä ja toisinpäin. Eikä hyvä merellä ole yksiselitteistä sekään, vaan olosuhteista, miehistöstä ja mieltymyksistä riippuva.
Matkapurjevene on juuri sellainen kuin omistaja kokee tarvitsevansa matkapurjehdukseen.
Matkapurjevene on sellainen, jolla matkapurjehditaan. Ja niitä on todella monenlaisia.
Seuraavaksi varmaankin kysyt, millainen on hyvä matkapurjevene. Se on sellainen, jossa sen omistaja viihtyy ja johon hän on tyytyväinen.
Eli makuasioita.
Turvallisuus on ainut asia, josta voisi yrittää kehittää jotain absoluuttista, mutta vaikeaa sekin on.
Matkoja voi tehdä niin kovin erilaisia. Joku matkustelee purjeveneellä rannikon läheisyydessä, päiväpurjehduksia tehden. Joku toinen taas tekee yön yli purjehduksia Itämeren puitteissa. Kolmannet seilaavat valtamerillä viikkojen legejä. Kunkin venetarve voi olla myös erilainen tai kustakin veneestä voidaan varustelemalla tehdä käyttökelpoinen kuhunkin tarpeeseen. Aika selvä soppa tästä syntyikin eli määrittely mistään täydellisestä matkaveneestä voi olla aika vaikeaa. Muuttujia on paljon. Omilla valtamerimatkoillani olen nähnyt kovin erilaisia paatteja. Erilaisia ovat olleet myös veneiden kipparit ja miehistöt.
Niin no, tää on sitten sitä matkapurjehduksen määritelmän hakemista...
Mun mielestä sellainen, joka on aina yöt satamassa (luonnonsatama tai vierasvenesatama) ei ole matkapurjehtija. Hän on retkipurjehtija tai päiväpurjehtija.
Matkapurjehtija on sellainen, joka on kulussa vuorokauden ympäri. Itämerellä tai kauempana, ei väliä. Olennaista on se, että kulussa ollaan pidempään...
Helsingistä pääsee pohjanmerelle viidessä päivässä. Mutta vain, jos on kulussa ympäri vuorokauden.
No, oma näkemykseni on tuossa erilainen. Minulle matkapurjehdusta on myös sellainen, jossa useimmiten ollaan yöt satamissa, mutta yleensä ei siis palata yöksi kotisatamaan. Mutta näkyypä tässäkin että määritelmiä on monenlaisia.
Sinun määritelmäsi muuten poistaisi yksinpurjehtijat melko tehokkaasti matkapurjehtijoiden joukosta. (Okei, taas disclaimer, onhan niitä yksin valtamerillä seilaavia, mutta ei se kovin vastuuntuntoista puuhaa ole.)
No joo, kärjistin ehkä hieman liikaa. Yksin purjehtiessani saatan kyllä käydä maissa nukkumassa (varsinkin itämerellä/suomen vesillä), mutta vain nukkumasssa. Kaikki muu "eläminen" tapahtuu veneessä sen ollessa kulussa.
Saatan mennä kiinni maihin (tai vaan kuokkaan) puolen yön kieppeillä ja herätä taas aamuseitsemältä ja lähteä liikkeelle saman tien. Aamiainenkin tehdään ja nautitaan vasta kulussa oltaessa.
Tuossa alempana seppomartti kuvaa hyvin asiaa, erityisesti asuttavuutta merellä kuluussa oltaessa suhteessa satama-asuttavuuteen.
Minä en kutsuisi matkapurjehtijaksi sellaista purjeveneilijää (joita kai suuri osa on?), joka tekee 4-6 tunnin siirtymiä mahdollisimman nopeasti satamasta toiseen ja varsinainen "lomailu" tapahtuu siellä satamissa, vene on vain väline niiden välillä kulkemiseen ja toisaalta mökki jossa asuminen satamassa on mahdollisimman mukavaa.
Lue joskus edes yksi pallonkierron blogi tai kirja. Valtaosa pallonkierron ajasta vietetään satamissa tai ankkuripaikoilla. Ovat silti matkapurjehtijoita matkaveneillään.
Itse en lähtisi rajaamaan matkapurjehdusta purjehduspäivien pituuden mukaan. Jos käsitettä haluaa tarkentaa, niin sitten pitäisi pohtia, että onko kuljetulla matkalla merkitystä? Onko Saaristomeren, Tukholman vai vasta esim. eteläisen Itämeren reissu matkapurjehdusta? Kaikki nämähän voi toteuttaa joko lyhyempinä tai pidempinä päivämatkoina. Kyse on loppuviimeksi käytettävissä olevasta ajasta: työssäkäyvät joutuvat usein ajanputteen takia purjehtimaan pidempiä legejä, kuin esim. eläkkeellä olevat. Käytännössä usein kuitenkin pidemmälle asetettu kohde pidentää myös päivämatkoja.
Omalla kohdallani matkapurjehdukseen liittyy olennaisena osana myös matkustaminen - eli määränpäässä on jotain mitä haluaa nähdä ja kokea. Tämä määritelmä erottelee matkapurjehduksen esim. siirto- tai kilpapurjehduksesta.
Näköjään tulee kirjoitettua kärjistävämmin (ainakin esimerkkien kohdalla) kuin olen tarkoittanut. Ei ne päivämatkan pituudetkaan nyt niin rajaavia asioita ole, tai kohteessa kulutettu aika. Kyllähän sitä jossain mielenkiintoisessa paikassa tulee viihdyttyä pidempäänkin, kuten viimekesän balttian kierroksellanikin tehtiin.
Olennaisinta on kai se, että se purjehduksen osuus ei ole vain siirtymistä paikasta toiseen, vaan myös kulussa ollessa viihdytään ja siitäkin nautitaan. Sen purjehdusosuuden ei tarvitse välttämättä olla edes tärkeämpää kuin kohteessa oleminen, mutta se purjehdus ei saisi olla vaan välttämätön paha, pakkopulla joka vaan pitää tehdä että sinne seuraavaan kohteeseen päästään.
Tätä ehkä koitin kertoa omana määrittelynäni matkapurjehdukselle...
No joo. Sanotaan vaikka näin, että määritelmäsi on ihan sympaattinen ja vastaa tavallaan sitä, miten itse veneilyni koen. Mutta en silti suostu rajaamaan "ei-matkapurjehtijoiksi" niitäkään, joille se vene purjeineenkin on vain kulkuväline kohteesta toiseen.
Matkavene on sellainen, joka tuo perille turvallisesti, ja missä myös puoliso/perhe/miehistö viihtyy ja lähtee uudestaankin mukaan. Yksi matkapurjeveneen tärkeimmistä ominaisuuksista on riittävän iso ja luotettava moottori, koska koneajoa kertyy väkisinkin pidemmällä reissulla.
Arne Mårtensson kirjoitti kirjassaan "Back at Helm" mahdottomuudesta yhdistää veneessä taloudellisuus, nopeus ja mukavuus. Hänen mukaansa kaksi näistä voi saavuttaa, mutta kaikkia kolmea ei samanaikaisesti. Jostain on siis luovuttava. Mielestäni tähän on hyvin tiivistetty venevalinnan vaikeus. Jos valitsee nopeuden ja mukavuuden, pitää luopua taloudellisuudesta. Jos sen sijaan valitsee mukavuuden ja taloudellisuudesta, pitää luopua nopeudesta. Toki kaikki käsitteet vaativat tarkennusta ja tarkoittavat eri ihmisille eri asioita. Esimerkiksi mukavuus voitaisiin jakaa erikseen vielä merimukavuuteen ja satamamukavuuteen. Matkaveneitä näkee kaikilla kombinaatiolla, mutta suurimmaksi osaksi venevalinnassa painotetaan mukavuutta ja taloudellisuutta ja vähemmän nopeutta ja taloudellisuutta.
> Yksi matkapurjeveneen tärkeimmistä ominaisuuksista on riittävän iso ja luotettava moottori, koska koneajoa kertyy väkisinkin pidemmällä reissulla.
Kerro vielä miksi sen moottorin pitää olla iso ?
Miksei siis kohtuullisen kokoinen ja luotettava kone kelpaa ?
No sanotaan sitten, että omiin tarpeisiin (ja purjehdusalueelle) riittävän kokoinen kone.
Aiot sitten mopottaa yli itämeren ja atlantin, onnea vaan. Kone purjeveneessä on nimenomaan apukone lyhyisiin käyttöhetkiin eikä mikään päävoimanlähde. Jos ei pää kestä pläkässä avomerellä kellumista, niin sitten on väärä kulkupeli alla.
Jos ei pää kestä yöpurjehdusta, ei kannata osallistua rivilläkään matkapurjehduskeskusteluun.
Yöllä kannattaa matkapurjehtian levätä, koska usein siihen on mahdollisuus.
Kun lähdet Suomesta ja purjehdit esimerkiksi Kanarialle, joudut kulkemaan varsin hankalan Euroopan länsirannikon tai Englannin kanaalin kautta. Haasteina ovat hiekkasärkät, vuorovesi, virtaukset ja vastatuuli. Oletettavasti haluat poiketa satamissa, jolloin joudut kamppailemaan joskus erittäin kovissa virroissa. Kryssiminen ei aina ole mielekästä noissa olosuhteissa ja siksi tarvitset voimakkaampaa konetta kuin täällä tasavesialueella.
Nuo poikkeavat olosuhteet täytyy itse käydä kokemassa, jotta tietää mistä on kyse.
Edellä on käynyt ilmi, ettei ole vain yhdenlaista matkapurjehdusta. Ei myöskään yhtä matkavenetyyppiä. Itse mielessäni nimittelen nykyisin yleisintä matkavenevenetyyppiä satamaveneeksi. Sillä seilataan lyhyitä matkoja satamasta satamaan ja sitten asutaan pienen asunnon kokoisissa tiloissa. Varustustaso tavoittelee kotimukavuutta. Mukavuus ja tilavuus satamassa onkin erinomainen. "Satamaveneessä" on mahdollisimman väljä salonki= merellä turvaton ja joskus vaarallinenkin. Pari perähyttiä leveine bunkkineen= yhdellekin hankala nukkua paitsi toisella halssilla. Lee cloth hankala tai mahdoton. Salongin soffat on kauniisti kaarevat= ei saa meribunkkaa sinnekään. Keulassa leveä V-vuode= sama ongelma. Ei myrskylaitaa eikä suoraa pintaa nojattavaksi nukkuessa. Lisäksi kryssissä muutenkin mahdoton. Wc toisella reunalla poikittain= luuvartissa käyttökelvoton kun ei saa huuhteluvettä. Leessä tulvimisvaara. Usein myös pukeutumiseen liian ahdas kun kallistuu kunnolla. Pesualtaat laidalla= leessä tulvimisvaara. Kauniit avohyllyt laidoilla= tavarat lentää lattialle kryssissä tai knock downissa. Kaapistot ilman ulosluikumista estävää korkeaa listaa= luuvartista avattaessa tavarat tulee lattialle. Joskus jopa saranat ovat kaapin oven yläosassa!. Moottorin mittaritaulu somasti avotilan laidalla matalalla = vanhemmiten oikosulussa kun kunnolla roiskii. Vesi- ja polttoainetankit perässä ja keulassa= puskee aaltoon Jne.
Jos veneen on tarkoitus olla kulussa pitkiä aikoja niin silloin kannattaa harkita vanhan ison Swanin kaltaista sisustusta. Vaikea vaan löytää nykyaikaisista rungoista. Kuvailemaani "satamavenettä" ei voi modifioida oleellisesti erilaiseksi.
Purjeveneitä onkin siis kolmea tyyppiä: kilpaveneitä, matkaveneitä ja satamaveneitä.
Niinhän on moottoriveneitäkin. (Vain soutuveneistä puuttuu kolmas kategoria.)
Näin jokainen löytää sellaisen venetyypin jota toivoo. Eikös juuri näin pidä ollakin?
Matkapurjehduksista suurin osa menee satamissa tai ankkurissa oloon. Esimerkiksi 3 v pallonkierrosta matkapurjehditaan vain 25 % ajasta, valtaosa ajasta ollaan satamissa tai ankkurissa. Siksi hyvät asumistilat ja iso avotila ovat matkaveneessä ne tärkeimmät. Ja CE A luokitus.
Avohyllyt purjeveneessä kyllä ihmetyttävät. Voiko kaappien rakentaminen olla niin kallista? Alla olevasta kuvasta näkyy miten omassa 30 v vanhassa halpisveneessä on yhdestä levystä tehty kaapisto ja ovet. Tavarat pysyvät hyvin paikoillaan kallistelusta huolimatta.
http://tinyurl.com/cpan2c7
Avohyllyistä; edellisessä veneessä oli kaapistot ja uutta ostaessani otti silmään salongin laidoilla olevat hyllyt. Ensimmäisenä ajatuksena oli rakentaa kaapistot. Nyt muutaman kesän jälkeen onneksi en hosunut. Kunnon syvät hyllyt (laita 30 30cm) on osoittautunut erittäin käyttökelpoisiksi niin merellä kuin satamassa. Miinus on esteettinen, ettei tavarat ole kaikki "piilossa", mutta käytettävyys on suuri plussa.
http://purjehdus.omasivu.fi/files/2013/01/Sisä1.jpg
Nyt sopii mennä venenäyttelyyn katsomaan hyllyjä. Näkyy monia kauniita tasoja, joilla on mainoskuvissa koriste-esineitä tms. Mutta raunat ovat niin matalat, ettei tasolla pysy mitään kun ollaan liikkeessä. Keulan avohyllyt tyhjenee rajummassa kryssissä joka veneessä. Peräkajuutassa ja keskiveneessä syvissä kouruissa tavara pysyy mutta kuvitelkaa ympärimenon jäkeistä sekamelskaa kun kaikki kama on lattialla veden seassa ja pitäisi pumpata tai äyskäröidä.
Eli kilpaveneeseen pussit avohyllyn tilalle. Matkaveneeseen umpikaapit mieluimmin akryyli-liukuovella niin näkee mitä on ottamassa. . "Satamaveneeseen" kauniin puuovet, sarana alhaalla ja korkea lista estämään tyhjenemistä.
Ympärimeno, no just joo! Siitähän lähdetään aina liikkeelle. Eiköhän se ole suhteellisen poikkeuksellista. Kerätään sitten, ja jos tosiaan ympäri menee on sen mahdollisuudesta varmasti ollut hajua ja meriklaari tehty sen mukaisesti. Tuskin kukaan joka aamu valmistelee veneensä ympärimenon varalle, tai ehkä sm Suomen saaristossakin. Matkaveneilyä sekin.
Minulla on veneessäni sekä kaappeja (eri kokoisia)," kaappeja", joissa on kiinteä etuseinä isolla reiällä, josta erilaista tavaraa voi sinne sulloa, sekä avohyllyjä. Avohyllyt ovat erinomaisia erilaisten päivttäistavaroiden ja vaatteiden säilyttämiseen kajuutoissa, enkä ole havainnut mitään pysymisongelmia. Eikä siitä juuri haittaa olisikaan, jos esim. etukajuutan t-paitakasa tulisi alas punkalle merenkäynnissä. Eli molempi parempi, sekä-että toimii, ja yksipuolisuus on puute.
Mitä tulee termiin matkavene, laajentaisin sen matkailuveneen suuntaan, analogisesti matkailuvaunun ja -auton kanssa. Siinä on ideana matkailla kotiympäristön ulkopuolelle virkistäytymistarkoituksessa. Siksipä oleellisia ominaisuuksia on paitsi itse matkanteon miellyttävyys, myös asusteleminen määränpäässä, mikä se sitten sattuukin olemaan. Jos matkanteon miellyttävyys tai vauhdikkuus olisi pääasia, tapahtuisi automatkailu tyyliin kaksipaikkainen sportti alle, mukaan passi, hammasharja ja luottokortti ja eikun menoksi. Samalla tavalla voi painottaa veneen ominaisuuksia, jos pääasia on nimenomaan mailien kerääminen. Veneen valinnassa voi onneksi nykyään tehdä hyviä kompromisseja tinkimättä olellisesti purjehduselämyksestä tai asumismukavuudesta. Niin olen itsekin tehnyt.
Aika hyvä tuo määritys, olen pitkälle samaa mieltä. Jotkuthan puhuvat jopa halveksuvaan sävyyn "merten karavaanareista" tai mökkiveneistä. En ole koskaan ymmärtänyt, mitä halveksimista niissä olisi. Minusta karavaanarit ovat hyvä analogia nimenomaan matkaveneilylle. Ilman minkäänlaista negatiivista sävähdystä.
Just näin.
Vaikka miten pitkällä reissulla olisit, suurin osa ajasta asutaan veneessä satamassa tai ankkurissa.
Viisi solmua sivumyötäisellä on maailman merillä ehdottomasti tyypillisin etenemismuoto, eikä vene saa olla yli 15 astetta kallellaan. Paras olisi kun ei menisi yli 10 asteen.
Purjehdusominaisuuksista tärkeimpiä ovat riittävän kevyt ohjaus, hyvät reivausjärjestelyt ja sellaiset sisätilat, joissa voi liikkua ja työskennellä myös isossa aallokossa. Sekä tietenkin sillä tavoin kulkeva vene, että se ei kauheasti rullaa ja nyöki.
Tällaisia veneitä on hyvin monen kokoisia ja näköisiä. Westerlyt tuntuvat olevan yleisiä todella pitkillä matkoilla, rikkaammilla Swanit. Kevyillä tasapohjaisilla kilpaveneillä ei tietenkään kruisaile kukaan.
No jaa. Meillä on kyllä veneessä sellainen laminoitu checklist, joka käydään läpi ennen kuin köysiä irrotetaan. Esimerkiksi veden tulviminen leen puolen käsienpesualtaasta yli 20--25 asteen kallistuksilla ei ole miellyttävä, joten sen viemärihana on syytä muistaa laittaa kiinni. Tarkistuskohteita on numeroituina listassa 27... Niitä ei erkkikään muista kaikkia ulkoa. No, ehkä ympärimenon varalta ei listalla varauduta, mutta kyllä esimerkiksi akut, hella ja muu painava on juuri sillä ajatuksella kiinnitetty ja asennettu.
Mistähän tällaiset havainnot ovat peräisin, Karibialtako? Niin hienoja kuin Swanit ovatkin, niitä on todella vähän pitkänmatkan purjehtijoilla. Eikä se ole cruising-väen keskuudessa edes arvostettu siinä käytössä, muuten kyllä. Rikkaammilla pikemminkin on Amelit tai jenkeillä omat cruiserinsa. Suuri enemmistö erinomaisen kaikenkirjavaa.
"Toisin sanoen vaikkapa HR on matkapurjevene mutta VOR-paatit eivät sitä ole"
HR on moottoripurjevene.VOR veneet oikeita purjeveneitä. Tämä on parempi matkapursi kuin HR:
http://lobsterone.blogspot.fi/2010/11/sticky-fingers-die-erste-whitbread-30.html
porukka näyttääkin haluavan tulla pois tuosta veneestä
No mutta! Onko se Lyssipoika?
Huomenta, Lyssipoika! Vieläkö on unihiekkaa silmissä? Nyt aamupesulle ja sitten kouluun!
purjelautailijat siinä laudan päällä rivissä : ) lapinlahden linnut
On se, aloittanut tänään spammaamisen jo ennen kolmea aamuyöllä, jotta varmasti ehtii suoltamaan tarpeeksi roskaa.
Utv.t täällä eniten roskaa ulostavat. Ei sanakaa purjehduksesta esim 14.2.2013 05:06 alkaen.
Spammia pukkaa 24/7/365.
Lyssipoikaa kiukuttaa. Tuli oikein känkkäränkkä.
"mikä on matkapurjevene? "
Purjevene, jolla tehdään matkaa. Mitä nopeammin, sen parempi, koska merellä on turhaa kellua turhaan.
Omilla reissuillani on aina ruvennut ahdistamaan kun on lähestytty kohdesatamaa. Olisin mieluummin merellä purjehtimassa. Kun viimeksi lähestyimme Englannin rannikkoa tullessamme Azoreilta, ohitimme monta hyvää englannin satamaa, kun ei tehnyt mieli maihin. Veneemme on toki miellyttävä sekä merellä että satamissa.
"Omilla reissuillani on aina ruvennut ahdistamaan kun on lähestytty kohdesatamaa. Olisin mieluummin merellä purjehtimassa"
Taitaa ahdistaa sitten missä nyt oletkin;-)
Olisiko terapian paikka, että mikä maissa niin paljon ahdistaa, etteikö voisi välillä maissa olla.
Kun merelläolo noin ahdistaa, onkin varmasti hyvä purkaa angstejaan netissä.
Se vain on niin, että mitä pidempi legi niin sitä haikeampi olo, kun matka alkaa loppua. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko muilla samanlaisia tuntemuksia. Tämä talvi menee täällä sisäsuomessa ja ahdistus merellepääsystä senkuin lisääntyy.
Mä väittäisin, että vene itsessään ei ole matkapurjevene tai kilpavene. Sen sijaan on olemassa matkapurjehdusta ja kilpapurjehdusta. Miehistö päättää kummasta on kysymys, ja venettä käytetään sen mukaan. VORin kanssakin voi harrastaa matkapurjehdusta, jos kaipaa askeettisia oloja ja kovaa vauhtia. Kilpapurjehduksessa tärkein päämäärä on saada vene kulkemaan etukäteen määrätty kilpailureitti parasta mahdollista vauhtia. Erityisesti tärkeää on kulkea nopeammin kuin muut samaan kisaan osallistuvat. Matkapurjehduksessa ei olla "numerolappu rinnassa", ja etenemisen vauhti ja suunta valikoituvat miehistön halujen mukaan, ei ulkopuolisen auktoriteetin määräämänä.
Olen vahvasti eri mieltä. Matkaveneellä ei voi tosissaan kilpailla vaan venettä hankkiessa on jo oltava ensisijainen käyttötarkoitus selvillä. Rakenne ja varustelu on täysin toisistaan poikkeava. Matkaveneilijä tuskin kaipaa hiilikuitua ja racing laminaattipurjeita tai ylipäänsä 10 purjesäkkiä riesakseen. Suurin osa veneistä omassa luokituksessani kuuluu luokkaan "C/R", "mökkivene" tai "satamavene", joita olen tahallani provosoivasti yrittänyt luonnehtia. Kompromissiveneitä, jotka eivät ole kilpapursia eikä matkapursia mutta suurimmalle osalle sopivia ja mukavia. Itse olen tällaisella yrittänyt purjehtia kilpaa ja matkaa ja soveltuvuus kompromissiveneellä on aina keskinkertainen.
"Matkaveneellä ei voi tosissaan kilpailla "
Kyllä voi, uppotukit, kuten sunwindit pärjääävät hyvin kotimaisissa lyskisoissa. Kilpaveneillä lysissä pärjääminen korkean lysluvun takia vaati nappisuoritusta ja keliä.
http://www.pbk-pvk.fi/loki/2004/2/lys.htm
http://www.valkeakoskenpurjehtijat.com/kilpailut/riuttasaaripurjehdus_tulokset.htm
http://htps.fi/a/kilpailut/tuloksia/535-tas-tulos-2012
Kaikkia veneitä voi käyttää molempiin, vaikka suoritus voikin olla keskinkertainen. Kisojakin on niin erilaisia, jollekin tärkeä on Korpo runt toiselle Route du Rhum. Jos halutaan määritellä, mikä on kilpavene, niin pitää kysyä, mikä kisa? Määrittely on pakostakin subjektiivista.
Näköjään pienen laituriseuran sisäisissä kisoissa santulla pärjää mitalin syrjään. Pärjää, vaikka vastassa on Lohi34:ää, Helmsman 23:a sun muuta raaseria ja alle 10 venettä kaikkiaan. Isomman pursiseuran koitoksissa voi kupsahtaakin sitten kolmanneksi viimeiseksi. HTPS:n linkittämissäsi tuloksissa eka näytti olevan folkkari ja X-35 kakkosena. Tasoitukset on siis toimineet melkoisen hyvin.
Veneet saavat potentiaalinsa mukaisen taoituksen. Kilpaveneet vain ovat herkempiä ja vaativat enemmän täyden potentiaalin esiin saamiseksi. Santtu on aika helppo purjehdittava 90 %:n tehoille. Siihen vähän onnistunutta taktiikkaa ja se puuttuva 10 % on enemmän kuin kuitattu seuratason kisassa. Ylemmillä tasoilla eivät kanssakilpailijat enää paljoa virheitä anteeksi anna.
Pitkälti samaa mieltä tästä. Itse asiassa, A.Mårtensson kirjoittaa jo alempana viitatussa kirjassaan myös aiheesta: "Over the years, I have come to the conclusion that when it comes to boats, there are no compromises. A boat that attempts to combine racing and cruise sailing is no good for either. You need to decide what you want to do with your boat."
On pilattu sillä että siitä on tehty kilpailu.
Ja sen jälkeen ne kilpailua harrastavat k.u.s.i.p.ä.ä.t luulevat olevansa ainoita oikeita alan harrastajia.
Eivät kilpapurjehtijat kusipäitä ole, päinvastoin. Kilpapurjehtijoita ei pidä rinnastaa tätä palstaa pilaavaan avohoitopotilaaseen, jodlariin. Hän on työtön ja turhautunut halvan, vanhan ja hitaan veneen omistaja jonka raivonpurkauksista saavat kaikki normipurjehtijat kärsiä.
Eihän eero ole edes kilpapurjehtija, aivan päiväretkipurjehtija vain. Kun ei ole sitä oikeutta osallistua viikkokisoihinkaan.
Tuollaisella jonkun ryhmän k-päiksi nimittelyllä muuten silläkin mikä hyvänsä harrastus pilataan.
Eivät KAIKKI kilpapurjehtijat ole kusipäitä, mutta havaintojen mukaan se on vahvasti odotusarvon ylittävä ominaisuus heidän joukossaan. Se ei ole sinänsä kovin yllättävää, koska kilpailuhenkisyys ei oikeastaan koskaan ole ihmisen henkisiä ominaisuuksia parantava tekijä.
Perää on siinäkin sanomassa, että kilpailuhenkiset pilaavat helposti minkä tahansa harrastuksen, joka on siihen asti ollut leppoisaa ja mukavaa touhua.
Varmaa on, että KAIKKI jotain tiettyä ryhmää k-päiksi sanovat pilaavat sekä haarstuksen että muunkin ympärillään. Sellaisen ihmisen (huom. siis yksilön) ympärillä ei viihdy kukaan. Tästä on jodlari uppotukkivihoineen yhtä hyvä esimerkki kuin tämä rgiuf:kin omine vihoineen.
Olet väärässä. Sellaisen yksilön ympärillä viihtyvät ainakin kaikki ne, jotka ovat hänen kanssaan samaa mieltä. Lisäksi usein monet sellaiset, joilla ei ole kyseisestä asiasta (mikä ikinä onkin kusipäisyysluokittelun aiheena) mielipidettä eikä siis syytä joutua poikkiteloin.
Se samaa mieltä olevakin voi jonain päivänä huomata, että Johtaja onkin eri mieltä hänen kanssaan. Eikä sellaisen Johtajan ympärillä viihdytä, se vain tuntuu vähemmän vaaralliselta paikalta kuin ringin ulkopuolella olo.
Jos rahaa olisi ollut, olisin ostanut veneekseni HR 36. Siinä on musta oikeat matkaveneen ominaisuudet. Ehkä vähän isommalla moottorilla, rulla isolla ja suuremmalla dieseltankilla. 1000 l dieseliä olisi mukava mahtua siitäkin syystä, että joskus sitä saa halvalla. Myötätuulipurjerikaus 2 rullaa pitkine puomeineen keulaan genaakkeri. Ohjausjärjestelyt samat kuin Snoopyssä, mutta lisää sähköntuottokapasiteettia, ehkä "perämoottorigeneraattori", jos mahtuu. Plus kaikki lelut, jotka on nyt Snoopyssä. Hintaa tälläiselle HR-veneelle ja varustelulle tulisi varmaan 1,5 x perushinta.
Uusista veneistä matkavenettä eniten muistuttaa HR 412 ja Saare 41ac siis minun mielestä. Molemmissa laipiot on laminoitu kiinni mikä minulle olisi ehdoton edellytys. Sikaliimattuja laipioita ja plexus liimattuja kölipalkkeja ei huoli. HR olisi liian kallis (550k€ varustelu), painava ja hidas. Saarepaatissa esim takakajuuttojen eritasobunkat laidan kera antaisi jo 4 merikelpoista koijaa. Näytti fiksulta. Hinta ja vauhtipotentiaalikin olisivat paremmat. Siitä voisi alkaa rakentelemaan jos ei parempia löydy.
Joskus muinoin, kun jenkeissä purjehdittiin SORC-kisat, oli veneet jaettu kahteen luokkaan, tavalliset ja avoin luokka raasereille. Yleisö keksi sen yksinkertaisen eron: avoimessa luokassa on avovessa. Eiköhän tuo kelpaa toisaalta edelleen matkaveneen määritelmäksi, jos vessassa on seinät ja ovi, se on matkavene. Optimaalinen matkavene on sitten jotain muuta, jokaisen oma valinta. Kunhan siis on ne seinät.
Lienee hieman sama asia kuin kysyttäisiin onko purjehdus urheilua vai ei.
Nimittäisitkö esim. Silja lehtistä tai Sari Multalaa urheilijaksi vai purjehtijaksi. Lienee ovat kumpaakin.
Entäpä jos esim. Inferno 31 ottaa sipoonselällä tiukkaa kisaa Siesta 32.sen kanssa molempien ollessa lomapurjehduksella. Matkavene vai kilpavene? Entäpä samat veneet Hangon regatassa kaikesta ylimääräisestä riisuttuna.
Eli ei ole järkeä määritellä jotain venettä kategorisesti jompaankumpaan luokkaan, vaan jako menee senhetkisen käyttötarkoituksen mukaan.
.....Tai jotain....
lehtisen veneessä tarpeet tehdään mereen
Siesta ja Inferno eivät minun luokituksessani muutu matkaveneiksi eikä kisaveneiksi vaikka joskus lyssiäkin kisailisivat. Tai kävisivät Maarianhaminassa tai Visbyssä. Minusta ne on sitä yleisintä kategoriaa eli mökkiveneitä, asuntoveneitä, satamaveneitä, Kruiseri, C jne mitenkään väheksymättä kyseisen kategorian käyttökelpoisuutta. Itsekin omista pari kpl.
Minusta sinun matkavenemäärittelyäsi leimaa nyt sellainen kapeakatseisuus, että selvästi vaadit matkaveneeltä valtameriveneen ominaisuuksia. Mielestäni Itämeren tai vaikka vain ihan Suomen rannikon puitteissa tapahtuva veneily voi yhtä lailla olla matkaveneilyä.
Aika hauskaa.
Olen Infernollani harrastanut matkapurjehdusta itämerellä joka kesä. Ja nimenomaan matkapurjehdusta, en mökkiveneilyä. Tuolla alussa kuvaamallani tavalla. Juurikin noita usean vuorokauden yhtämittaisia legejä ja harvemmin muulloinkaan kuokassa/laiturissa. Pääasiassa omavaraisena aina. Ja se mun Inferno on sentään vaan 29, ei edes matkapurjehdukseen paremmin alkuaan soveltva 31 kolmekolmosesta nyt puhumattakaan.
Toki talvisin sitten isommalla veneellä isommilla vesillä, mutta se on toinen juttu.
Oman veneeni olen vaan modifioinut matkapurjehdukseen *minulle* soveltuvaksi. Olisiko sittenkin niin, että mikään vene ei sellaisenaa (siis venetyyppinä) ole sen enempää mökkivene/matkavene/kisavene kuin mikään muukaan? Vaan omistaja/kippari omalla käytöllään sen määrittelee, onko matkaveneilijä vai ei?
"mikään vene ei sellaisenaa (siis venetyyppinä) ole sen enempää mökkivene/matkavene/kisavene kuin mikään muukaan? Vaan omistaja/kippari omalla käytöllään sen määrittelee, onko matkaveneilijä vai ei? "
Tästä olen vahvasti eri mieltä. Ideaalisen matkavene ja kisavene ovat niin pahasti erilaisia vaatimuksiltaan, ettei omistajan mielihaluilla voida muuttaa toista toiseksi tyypiksi. Suurin osa meistä purjehtii kompromissiveneillä, jotka eivät ole ihan hyviä missään ominaisuudessa. Tuleehan niilläkin toki toimeen.
Nyt hypättiin mielestäni aivan toiseen asiaan, ideaaliseen matkaveneeseen. Eihän siitä ollut kyse, vaan matkaveneestä. Pitäydyn sen suhteen ylempänä esitetyssä, vene on matkavene, jos sen vessassa on seinät, mieluummin ovikin. Hyvä verhokin menettelee.
Mites sitten esim. Hait, Folkkarit yms. jotka ovat olleet aikanaan todellisia matkaveneitä (ja ovat tietty vieläkin).?? Ideaalinen matkavene on tietty eri asia tosiaan, kuten alla mainittiin...
Matkavene muuttuu kisaveneeksi kun ottaa vessan oven pois ja palaa kisan jälkeen matkaveneeksi kun ovi pistetään takaisin. En osaa ajatella noin yksinkertaisesti. Ihan onnellista jos tällaiseen voi tyytyä.
Luit ja ymmärsit tahallasi väärin. Eihän edes määritelmällisesti ollut ovesta, vaan seinistä kiinni. Ja takuulla ymmärrät halutessasi sen eron perusfilosofiassa.
No kisavenemaailma on tas oma juttunsa. Oon ajanut mm. Arcona 37 -veneellä näitä itämeren avomerikisoja, Gotlant runttia ja Suursaarta. Ja se vene ei kai ole kategorisesti kuitenkaan kisavene? Mutta tämä yksilö on dedikoitu ihan vaan kisakäyttöön, mitään muuta sillä ei tehdä. Siksi pidän sitä kisaveneenä. Ja btw, ei lyssissä...
Pääsääntö matkaveneeksi on seppomartilla tuolla ihan alussa hyvin määritelty. Mutta pääsäännöstä voi olla myös poikkeuksia.
Muiden veneiden arvostelu on vastemielistä. Arcona 370 konstruktiona on minun silmissä tyypillinen kompromissiluomus- varmasti ihan hyvä sellainen.
Eikö kaikki veneet ole kompromissejä monien asioiden suhteen? Tietysti noin matka-kilpavene -linjalla joku VOR- tai AC-vene on puhtaasti kisavene ja vastaavasti taas vaikkapa Nauticat on puhtaasti ei-kisavene. Silti molemmissa on monia kompromissejä.
Mikä tekee jostain muusta sitten enemmän matkaveneen kuin Arcona 370 tai vastaava C/R-vene? Se, että vene on nopea ja sillä voi myös kilpailla ei mielestäni lähtökohtaisesti tee siitä huonoa matkavenettä. Eri juttu on sitten, jos veneessä ei ole riittäviä tiloja tai se ei ole riittävän turvallinen/mukava/helppo merialueella, jossa on tarkoitus matkapurjehtia.
On tietysti absurdia ajatella että jakoa voisi tehdä vain matka- ja kisaveneiden kesken. Tai lisätä sinne määritelmiä mökki tai satamavene. Kompromisseja kaikki tyynni.
Otetaan kuvitteellinen esimerkki joka ei tietenkään ole tosielämässä mahdollista
Sikagovaraaseri, joka on kaikkein nopein kisassa johon se osallistuu. Se on optimoitu vain olemaan nopea siinä yhdessä kisassa johon se osallistuu. Sen ei tarvitse kestää enempää, koska sitä pitäisi vahvistaa liikaa, jolloin paino lisääntyisi eikä se olisi enää välttämättä nopeampi muita. Siis äärimmäinen raaseri mitä voi vain kuvitella.
Sitten matkaveneeksi hyperultraturvallinen ja kestävä ja äärimmäisen vakaa vene. Ei hetkauta hurrikaanit tai mummosateet. Kulkee toki sairaan hitaasti koska massaa on vain niin perkuleesti koska mikään paikka ei hajoa, ja tankkitilavuus on sellainen että voi olla omavarainen vaikka puoli vuotta jne.jne.
Kaikki muut ovat sitten kompromisseja. Niin myös ne Jodit ja arconat tai hallbergnajadäksäcolinarchersunwindit.
Näille kompromisseille sitten kippari vaan keksii, miten hän sitä venettään käyttää.
No ensimmäiseksi poikittain sijoitettu WC ja styyrpuurin hallsilla vain yksi bunkka käytössä kryssissä. Huonoja piirteitä sekä kisassa että reissussa= raskas mutta yleinen kompromissi.
Omassa veneessäni on liki identtinen sisustus. Olen tehnyt siihen neljä meripunkkaa verkkokankaasta: takakajuutan molempiin laitoihin ja salongin molempiin sohviin. Matkakäytössä voi vaikka kaikissa nukkua ja kisakäytössä on kaksi kunnolla toisella laidalla, mutta toisella laidalla toinen meripunkka on vain niukasti keskikohdan tuulenpuolella.
Tuota poikittain olevaa vessaa en ole kokenut kummoiseksikaan ongelmaksi. Suurempi ongelma on ollut vessan huuhteluveden otto liian korkealta, jolloin pumppaus ei onnistu hyvin toisella halssilla.
Jokainen tykkää omastaan. Niin minäkin. Aikanaan, kun en ollut vielä niin ikäloppu kuin nyt, kryssäsin 16 m/s tuulessa paatillani Itämerellä aivan tyytyväisenä. Nyt nuoremmat täällä luonnehtivat semmoista venettä uppotukiksi. Eipä vain ole minun paattini uponnut, vaikka tapahtumia on ollut.
Nyt veneily on sitä, että käyn keittämässä totivettä ja muistelemassa. Veneestä olisi vielä vaikka mihin, mutta kun semmoinen ei ole nyt taas 'muodissa'. Pitänee testamentata vaikka Meripartiolaisille.
60-luvun sopuisat viikonloppuseiluut vaikkapa Hesasta Sipoon suuntaan ovat muisto vain. Viimeksi kun kävin jossakin Hangon - Helsingin välin parkkipaikoissa, illanvietto muodostui 10-vuotiaiden pärinäjollakuskien surfailun seurailusta.
Rannat ja siellä olevat parkkipaikat alkavat olla täynnä. Matkapurjehtijoiden rauhallinen paikka alkaa olla vain Itämeri. Sielläkin täytyy vähän etsiä aluettaan. Esim. Utösta Saarenmaalle kulkiessani Suomenlahden laivaliikenne tarkoittaa sitä, että parikymmentä laivaa on samaan aikaan näkyvissä ja väisteltävänä.