Mikäs sua niin

Mä nauran itselleni, kun kuvittelen, että sä olisit täällä ja ikävöisit mua. Kuvittelen, että merkitsin sulle jotain...ja katsoit mua jotenkin eri tavalla ja olit kiinnostunut. Tämä siis mun tapauksessa pistää hymyn kyynelten läpi huulille.

niin hauska ja kaikkea. Sitäkin, kiellettyä. Hyvää YstisPäivää vaikkei niin virallisesti ystäviä ollakkaan.

mua ei naurata, mutta hymyilyttää, aina :) Se on uskoakseni tosi hauska. Ajattelen myös, ettei se varmaan ota itseään turhan vakavasti, vaikka onkin vakavastiotettava.

muuta voi. Ikinä en ole törmännyt vastaavaan kuin nykyisessä työpaikassani. Siellä eräs, joka ei osaa tätä kieltä kunnolla ja pitäisi kommunikoida. eikä yhteistä kieltä ole. Jommankumman yrittäessä puhua toisillemme alamme molemmat nauramaan ääneen (loppua ei meinaa tulla!) kun kumpikaan ei ymmärrä toisiaan :D Onneksi hän on tosiaan huumorintajuinen tyyppi ja osaa ottaa tämän vitsinä. Tänään hän tuli iltavuoroon ja toisemme nähtyämme ennen kuin sanaakaan oli lausuttu, niin kumpikaan ei voinut muuta kuin nauraa ääneen työkavereiden ihmetellessä vieressä. :) Tästä tulee jo romaani,,, mutta kerran iltavuorosta lähtiessämme (22.30 paikallista aikaa) hän pyysi kyytiä ja istui autooni. Autossa en kuitenkaan saanut selvää, mihin olin häntä viemässä (ilm jollekin pysäkille) ja lopulta pyysin häntä kirjoittamaan osoitteensa navigaattoriin ja 12 kilometrin päähän hänet kuskasin, vaikka aamulla taas seitsemäksi tultiin töihin..Teillekin oli tämä pakko kertoa, vaikka tätä joillekin olen jo naureskellut. Monikulttuurisuus on tosiaan rikkaus! :D.D