Olen ollut yksinäinen muutaman vuoden ja olen kasvanut henkisesti aika vahvaksi ja rohkeaksi. Minuun ei ota kukaan yhteyttä koskaan ilman että haluavat minulta jonkun palvelun tai haluavat lainata minulta jotakin ajallista asiaa.
Se vahvuus tulee siitä kun saa/joutuu esim matkustelemaan yksin.
Matkoillani en yleensä hakeudu ainakaan kenenkään suomalaisen puheille.
Se vahvuus tulee siitä kun saa/joutuu esim matkustelemaan yksin.
Matkoillani en yleensä hakeudu ainakaan kenenkään suomalaisen puheille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tämä totta.
Tottakai joutuu sopeutumaan uuteen ympäristöönsä.
Aivan. Yksinäisyys poistaa turhamaisuutta ja yleistä haihattelua, tasoittaa mieltä.
Yksinäisyys vahvistaa itsetuntoa. Ei tarvi kilpailla kenenkään kanssa maallisissa asioissa.
Yksinäiset ovat geneettistä pohjasakkaa, jonka kuuluu kuolla pois. Se on luonnonlaki.
En yhtään ihmettele yksinäisyyttäsi
Jos anataa itsestään hyvin vahvan ja itsenäisen vaikutuksen niin helposti tulee kartetuksi. Sellainen käytös ahdistaa ja ei houkuttele ja rinnallaoleva kokee olevansa päätä alemmalla tasolla. Ystävyys on tasavuoroista kumppanuutta: siinä jaetaan puolin ja toisin, ei olla auttaja ja palveltava suhteessa.
Jospa et olekkaan niin "vahva" vaan roolisi on enemmänkin oman torjunta- ja puollustusmekanismisi tuotosta: Silloin se on jotenkin epäaitoa ja se toinen vaistoaà. Jos olet todella vahva, lunnostaan niin vahvuuttasi ei vaistota uhkana ja saat kavereita. Tavallaan roolivahva viestittää koko ajan että on varuillaan ja ei päästä toista lähelleen kuin ommilla ehdoillaan vaikkapa olemalla sitten valmis auttamaan. Itsekkin annat ymmärtää, että et kaipaa ketään suomalaista kumppaniksi ja kaveriksi mutta kuitenkin koet yksinäisyyttä. Ulkomaailaisen kanssa voi luovia sitten erti tavalla kun ollaan eri kulttuureista. Ehkä pelkäät ottaa ihmisiä tasaverataisesti ja et ainakaan uskalla lähestyä mielestäsi itseäsi rohkeampaan?