Keulapotkuritunnelin takareunaan kannattaa tehdä syvennys.
http://setsail.com/bow-thruster-detailing/
Em. kuvassa syvennys osoittaa suoraan taaksepäin.
Seuraavassa kuvassa syvennys on alaviistoon
http://3.bp.blogspot.com/_oDC8Fu7-8F4/TBbz9Vd1faI/AAAAAAAAAGw/pMvrewWPQ_k/s1600/bowthruster.jpg
Messuilla esim. Saare 41:ssä syvennys oli yläviistoon.
Mihin suuntaan keulapotkuritunnelin syvennyksen tulisi osoittaa purjeveneessä, että se olisi optimaalisin? Oma ajatukseni on, että alaviistoon oleva syvennys ohjaisi veden pienimmällä vastuksella purjeveneessä.
http://setsail.com/bow-thruster-detailing/
Em. kuvassa syvennys osoittaa suoraan taaksepäin.
Seuraavassa kuvassa syvennys on alaviistoon
http://3.bp.blogspot.com/_oDC8Fu7-8F4/TBbz9Vd1faI/AAAAAAAAAGw/pMvrewWPQ_k/s1600/bowthruster.jpg
Messuilla esim. Saare 41:ssä syvennys oli yläviistoon.
Mihin suuntaan keulapotkuritunnelin syvennyksen tulisi osoittaa purjeveneessä, että se olisi optimaalisin? Oma ajatukseni on, että alaviistoon oleva syvennys ohjaisi veden pienimmällä vastuksella purjeveneessä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ekassa kuvassa ei takareunaa ole viistetty ollenkaan, eikä tunnelin ole siinä tarkoitus olla matkavauhdilla vedessä ollenkaan. Saare 41:n viistous on sekin vain edestä katsoen otsapinnan poisto, runkomuoto saa sen näyttämään yläviistolta. Ja siinä onkin se tärkein, virtausta vastaan poikittain olevan pinnan viistoaminen.
Joakimin esitelmä aiheesta (PowerPoint-tiedosto)
http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=395&Itemid=250
Kyllähän loivennuksen suunta on molemmissa noissa kuvissa vesisinjan suunta. Alemman linkin kuva on otettu hieman yläviistosta ja veneen runko levenee vasemmalle.
Side Power manuaalissa sivulla 14 kuvassa 2 syvennyksen kulma on alaspäin ja sivulla 15 teksti kertoo, että kulma riippuu veneen muodosta ja on useimmiten hieman alaspäin. Eräässä HR:ssä se oli selvästi alaspäin ja messuilla olleessa Saaressa ylöspäin. Veneet ovat minusta kuitenkin keulaosaltaan melko lähellä toisiaan. Joten asia jäi vähän vaivaamaan.
SP30S2i-SP40S2i-SP55S2i_Manual_2006.pdf
Manuaalissa sanotaan, että tunnelin takaseinää ei saisi nähdä, kun katsoo suoraan edestäpäin ja tämä on se pääpointti. Onko se sitten yläviisto vai alaviisto, riippuu rungon muodosta. Eri veneissähän tunneli voi tulla hyvinkin eri paikkoihin runkomuodoissa, eikä manuaalissa siksi sanotakaan muuta kuin että useammin tulee alaviistoon.
Tunnelin, siis sen pyöreän osan ei pidä näkyä edestäpäin, ellei halua kunnon jarrutusta. Mutta kysymys onkin, mihin suunta tuo edestäkin näkyvä viiste viedään? Sen suunta on nimittäin aivan mahdollista leikata monella tavalla. Tuo Saaressa ollut yläviistoon menevä leikkaus näytti oudolta. Onko Kamu sen pohtinut tuolla tavalla vai mikä siinä on ajatuksena?
Ei näytä olevan yläviistoon
Täältä löytyy kuvia. Ylöspäin näyttää osoittavan kuten messuilla olleessa 41:ssä.
http://www.glommensmarina.se/index.php?page=Saare38
Mitään loivennuksen suuntaa ei ole yleensä edes olemassa.
Pinnalla on aina yksi hyvin määritelty normaalin suunta jokaisessa pisteessä, ja pinnan "suunta" eli pinna tangentin suuntia on samaan aikaan kaikissa normaalia vastaan kohtisuorissa suunnissa välillä 0 ... 360 astetta.
Mikäli kaikilla pinnan pisteillä on yksi yhteinen "pinnan suunta" on kyseessä lieriöpinta.
Ei ole mitään näyttöä, että viisteessä yleensä käytettäisiin lieriöpintaa, joten tuollaista pinnan suuntaa ei siis ole.
Annetun linkin kuvasta päätellen saare38 veneessä saattaapi olla kartiopinta kyseessä, ja kartiopinnan pisteillä ei ole mitään yhteistä tangentin suuntaa.
Pitäisikö siis puhua potkuritunneliympyrän keskipisteestä kartion huippuun kulkevan suoran kulmasta veden pinnan tasoon?
Ottamatta kantaa syvennyksiin, ihmettelen tätä suurtainoa keulapotkureihin.
Niitä on nykyään vähän joka veneessä, vaikka oikeasti niitä tarvittaan vain hyvin raskaissa ja/tai vaikeasti ohjautuvissa veneissä.
Eväkölisessä purkkarissa, jossa on iso peräsin, ei keulapotkuria todellakaan tarvita mihinkään. Silti tällaistenkin veneiden omistajat niitä asennuttavat ja sen jälkeen joka jumalan rantautumisessa huudattavat. Useimmiten vielä täysin väärin, eli ymmärtämättä, että keulapotkurilla ei voi tehdä mitään muuta kuin siirtää veneen keulaa sivusuunnassa. Sillä esimerkiksi ei voi siirtää koko venettä sivusuunnassa.
Laituriin tultaessa keulapotkuria tarvitaan harvoin, mutta kun lähdetään laiturista kovassa sivutuulessa, keulapotkurista on paljon apua. Peruutuksessa keulan ohjailu on jokseenkin mahdotonta.
Eväkölinen purkkarini painaa 8 tonnia ja siinä on kohtalaisen mittainen keulapuomi, jossa on vielä ankkuri nokassa. Ilman keulapotkuria olisi suuri riski kolhia naapuriveneitä.
Takaisin alkuperäiseen aiheeseen eli viistoukseen ala-tai yläviistoon. Yläviisto suunta voisi olla perustellumpi virtauksen kannalta. Vaden vastuksella onmerkitystä purjehtiessa eli vene on kallellaan eikä virtaus ole kölilinjan suunnassa. Keulapotkuria käyttäessä asialla ei ole merkitystä kun ei ole virtauksia ja vene on pystyssä. Jos vastus kovasti mietityttää niin eikö ole fiksumpaa rakentaa tunnelin sijaan alas laskeutuva keulapotkuri, joka ylös käännettynä sulkee aukkonsa levyllä sileäksi.
Laskeutuva keulapotkuri on paperilla hyvä idea, mutta ei hyvä käytännössä.
Jos se jää jumiin mihin tahansa auki-asentoon, ongelmat ovat hyvin suuria.
Lisäksi sitä varten tehtävä reikä on varsin suuri, ja konstruktio on omiaan heikentämään rungon rakennetta sekä lisäämään vuotojen riskiä.
Tunnelimallinen keulapotkuri on ehdottomasti parempi ratkaisu, enkä usko että keulapotkurin asentajilla ovat virtaukset ja vedenvastukset päällimmäisinä mielessä muutenkaan.
Helpoten huollettava olisi keulapiikistä kannelta teleskoopin päässä laskeutuva pyöriteltävä potkuri.
eli: ankannokka pitkärikinen perämoottori muija ohjaamaan sitä =
taas mennää vika suuntaan
"paperilla hyvä idea, mutta ei hyvä käytännössä."
Onko paljon käytännön kokemuksia (erityisesti laskeutuvista)?
"Jos se jää jumiin mihin tahansa auki-asentoon, ongelmat ovat hyvin suuria."
Mitä ovat nämä suuret ongelmat? En tunne yhtäkään suurta ongelmaa aiheuttanutta tilannetta, Laita linkkiä ja/tai kerro esimerkki suuresta ongelmasta joka on johtunut laskeutuvasta potkurista meiltä tai maailmalta, kiitos.
Käytännössä ongelmat ovat useimmin huoltamattomuudessa, väärässä käytössä ja huonoissa kytkennöissä (samat kuin tavallisissakin keulapotkureissa). Väärät systeemiasennukset sitten vielä erikseen
"Lisäksi sitä varten tehtävä reikä on varsin suuri ja konstruktio on omiaan heikentämään rungon rakennetta sekä lisäämään vuotojen riskiä."
Kokemukseni mukaan tunnelipotkurin reiät ovat pinta-alaltaan hieman yli 60% suuremmat kuin laskeutuvan potkurin (johtuen osin jo näistä em viistouksista). Mihin laskelmiin perustuu laskeutuvan potkurin heikompi konstruktio? Vuodot ovat käytännössä aina ammattitaidottomien väärissä olosuhteissa, väärin menetelmin aikaan saatuja tee-se-itse-ongelmia, eikä suinkaan heikosti suunniteltujen konstruktioiden.
"enkä usko että keulapotkurin asentajilla ovat virtaukset ja vedenvastukset päällimmäisinä mielessä muutenkaan."
Asiakashan sen laskeutuvan keulapotkurin valitsee, eikä asentaja, useimmiten päällimmäisenä kriteerinään purjehdusominaisuuksien säilyttäminen mahdollisimman hyvinä. Lisäksi liikkeessä laskeutuva pysyy Asentajalle nuo ovat ykslöstä (veneestä) riippuen suunnilleen sama työ.
tuli sählättyä jotain :D
2: vika lause siis ."Lisäksi liikkeessä laskeutuva keulapotkuri pysyy rungon sisäpuolella turvassa irtotavaralta"
Entäs reiän etureunaan "kasvatettu " spoileri? Olisiko parempi ratkaisu kuin pelkät reiät?
se mikää spoileri oo vaa bulbi.
Pelkkä reikä on huonoin ja yleisin ja huonoin ratkaisu. Ajettaessa kuulee veden voimakkaan solinan potkuritunnelissa.
Reiän edessä oleva spoileri sopii nopeisiin moottoriveneisiin, joissa tunneli on ajon aikana suuren osan ajasta veden pinnalla.
Paras ja kallein ratkaisu on syvennyksen tekeminen tunnelin takaosaan. Hyvin toteutettuna potkuritunneli on purjehdittaessa täysin äänetön ja veden vastus vähäisin.
Hydrodynaamisesti parasta olisi sulkea tunnelin aukot läpällä, kun keulapotkuri ei ole käytössä, siis ilman rungon viistoamista.
Aika yksinkertainen mekaniikka riittäisi sellaisen toteuttamiseen, joten jos virtausvastus oikeasti kiinnostaa, niin sellaista teettämään.
Googlen kuvahaulla läppäventtiili löytyy mallia, nyt vaan tarvitaan ulkopinta tasaiseksi ja läpän kääntöakseli ei ole aivan ulkopinnassa, vaan niin ulkona kun se vaan mahtuu. Koska läppä sulkee putken viistosti, eikä kohtisuoraan, tulee läpän muodoksi ellipsi ja akselin suunnaksi lyhyemmän puoliakselin suunta eli lähes pystyyn se tulee. Tällöin etu/ala puoli läpästä mahtuu kääntymään putken sisälle, kun läppä avataan keulapotkurin käyttöä varten. Eniten sisäänpäin kääntyy siis kohta, jossa potkuritunneli on lyhimmillään ja vastakkainen puoli vastaavasti kääntyy ulospäin.
Putken halkaisja on siis vakio, eli sitä ei tarvitse tehdä kartioksi, kuten kohtisuoralla läpällä tarvitsisi, ellei jätä rakoa elastiselle tiivisteelle. Viistolla läpällä ja oikealla akselin suunnalla tiivisteitä ei tarvita ja toleranssit voivat olla juuri niin pienet kuin valmistustekniikka sallii.
Älkää työ tämmösiä miettikö....kuiteskaa ,ette ymmärrä niistä mittää!