Hei
Pikkuveljeni siis on diagnosoitu kehitysviivästeiseksi, ja isällä kai maniaa ja jotain siihen suntaan. Epäilen että voisi olla jotain autistismiinkin viittaavaa (tai muuta, ja en tiedä kuuluuko tänne mutta en keksinyt parempaa paikkaa ja olen huolestunut). On siis mennyt vuoden myöhemmin erityisluokalle kouluun. Matikassa todella etevä. Hän menee joka vuonna arviointiin HUS:iin, ja siellä sanotaan aina että on huolestuttavaa, mutta äitini ei koskaan kerro tosiasioita (sama omallakin kohdalla, ei koskaan ole uskaltaututunut lapsena ollessani kertoa ongelmista mitkä nyt patoutuneena vaikuttaa pas*aan mielentervets häiriöiseen elämääni). Kertomatta jättänyt mm. jatkuvan yksin puhumisen/huutamisen/kiljuimisen, itkee jokaisesta asiasta kuin vauva, ei yhtäkään ystävää koskaan ollutkaan, turvautuu joka asiassa hysteerisen itkuun, ei koskaan ole kyennyt nukkua yksin, ja aina taaperosta asti tietokoneella outoja pelin kehitys viedeoita suurimmaksi osaksi katsomassa eikä tee kuten muut lapset, on sairaalloisen takertunut äitiin. On myös äärettömän sulkeutunut ja ei osaa ilmaista millään tavalla itseään. Olen huolestunut, sillä pelottaa että loppuelämästään tulee samanlaista ellei pahempaa kuin isällään (on siis puolveljeni). Autismia siis epäiltiin, mutta koska äitini kieltänyt oireilun kotona ja manipuloinut älyttömästi koska ei halua myöntää pikkuveljeni ongelmia, niin pelottaa että ongelmat vain pahentuu hänellä ja hän ei koskaan tule elämään normaalia elämää. Pahoitteluni sekavasta teksistä, mutta omien ongelmieni takia on todella hankala kirjoittaa selvästi, ja toivon että joku osaisi asiassa neuvoa minua sillä haluaisin todella veljeäni auttaa sillä hän on ainoa ketä kohtaan osaan jossain määrin empatiaa tuntea.
Pikkuveljeni siis on diagnosoitu kehitysviivästeiseksi, ja isällä kai maniaa ja jotain siihen suntaan. Epäilen että voisi olla jotain autistismiinkin viittaavaa (tai muuta, ja en tiedä kuuluuko tänne mutta en keksinyt parempaa paikkaa ja olen huolestunut). On siis mennyt vuoden myöhemmin erityisluokalle kouluun. Matikassa todella etevä. Hän menee joka vuonna arviointiin HUS:iin, ja siellä sanotaan aina että on huolestuttavaa, mutta äitini ei koskaan kerro tosiasioita (sama omallakin kohdalla, ei koskaan ole uskaltaututunut lapsena ollessani kertoa ongelmista mitkä nyt patoutuneena vaikuttaa pas*aan mielentervets häiriöiseen elämääni). Kertomatta jättänyt mm. jatkuvan yksin puhumisen/huutamisen/kiljuimisen, itkee jokaisesta asiasta kuin vauva, ei yhtäkään ystävää koskaan ollutkaan, turvautuu joka asiassa hysteerisen itkuun, ei koskaan ole kyennyt nukkua yksin, ja aina taaperosta asti tietokoneella outoja pelin kehitys viedeoita suurimmaksi osaksi katsomassa eikä tee kuten muut lapset, on sairaalloisen takertunut äitiin. On myös äärettömän sulkeutunut ja ei osaa ilmaista millään tavalla itseään. Olen huolestunut, sillä pelottaa että loppuelämästään tulee samanlaista ellei pahempaa kuin isällään (on siis puolveljeni). Autismia siis epäiltiin, mutta koska äitini kieltänyt oireilun kotona ja manipuloinut älyttömästi koska ei halua myöntää pikkuveljeni ongelmia, niin pelottaa että ongelmat vain pahentuu hänellä ja hän ei koskaan tule elämään normaalia elämää. Pahoitteluni sekavasta teksistä, mutta omien ongelmieni takia on todella hankala kirjoittaa selvästi, ja toivon että joku osaisi asiassa neuvoa minua sillä haluaisin todella veljeäni auttaa sillä hän on ainoa ketä kohtaan osaan jossain määrin empatiaa tuntea.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Missä pikkuveljesi on alunperin diagnosoitu?
Millä perusteilla valittu erityisluokan kouluun?
Miksi HUSiin on mentävä joka vuosi arviointiin?
---
Tärkein;
1) Mikä tällä hetkellä on suurin ongelmanne/sinun ongelmasi/lapsesi ongelma?
2) Millaista apua/tukea tarvitsisitte?
Älä syytä itseäsi. Kaikki ei ole sinun syytäsi, myös muista voi löytyä syitä siihen, että asiat ovat menneet juuri noin.
Mikäli tahdot keskustella ongelmistasi koskien autisminkirjoa tai muuten vain kirjon problematiikasta enemmän, jatka tänne kirjoittamista. Täältä myös voit saada vertaistukea silloin kun sitä eniten tarvitset.
Tahtoisitko, että joku ottaisi yhteyttä puolestasi uudelleen HUSiin, mikäli sieltä et ole tarvitsemaasi tukea saanut tai jos epäilet, etteivät he osaa tehdä oikeanlaisia diagnooseja?
Kiitos että vaivauidit vastata. Siis siksi sinne alunperin meni, sillä vauvasta asti aina itkuinen eikä toimeen muiden lasten kanssa, oppi puhumaan mutta lopetti sen vuodeksi noin kolmi-neljä vuotiaana. Koska isällä ollut samankaltaisia juttuja mutta mielisairauksiin johtanut, niin sinne varmaankin sen takia äitini sinne sen halusi, vai olisiko päiväkodista sinne HUS:iin haluttu, en ole täysin varma, sillä minulle hän nyt koskaan ole kertonut totuutta mistään, koska äidillä jotain psyykkisia ongelmia. Haluaisin että saisin veljelleni apua, ja että hänellä voisi olla normaalimpi elämä, sillä tunnen valtavaa sääliä häntä kohtaan kun istuu aina vain yksin kotona koneen ääressä, ja itse yritän saada tähän kontaktia joka on todella hankalaa sillä ei vain kuuntele, vaan häntä kiinnostaa omat asiansa ainoastaan. Tahtoisin todellakin että joku voisi ottaa yhteyttä HUS:iin ja kertoa perhe asioistamme ja muista sinne, mutta se on äitini takia hankalaa sillä hän on millainen on. Sillä siellä tietenkin ilmi tullut hankalat kommunikointi ongelmat, mutta mielestäni oikeaa diagnoosia on hankala tehdä, kun "pää" huoltaja ei kerro tosi asioita. Toivottavasti tästä teksistä sai jotain selkoa.
"Haluaisin että saisin veljelleni apua, ja että hänellä voisi olla normaalimpi elämä"
Autismi-ja Aspergerliiton puh. (09) 7742 770
Pyydä yhdistämään palveluneuvontaan, josta voidaan ohjata sinut eteenpäin.
Jaksamista sinulle ja läheisillesi. Toivottavasti saatte mahdollisimman pian apua ongelmiinne.
Niin ja tuohon väliin unohtui lisätä, että siis alkoi puhumaan uudestaan puheterapioiden avulla, mutta heikkoahan tuo on, ja tuntuu että itse olen ainoa joka häneen eniten saa yhteyttä, sillä tunnen "perheemme" ongelmat, ja miten tämä kaikki ympärillä oleva häntä manipuloi.
Mitä tarkoitat tuolla "alkoi puhumaan uudestaan"? Kuinka hän oli aiemmin kommunikoinut? Milloin hän ensikertaa lopetti puhumisen? Johtuiko puhumattomuus jostain lapsuudentraumasta, jota hän ei osannut vielä varhaislapsuudessa käsitellä välttämättä oikein puolustusmekanismiensa vuoksi. Tässä tapauksessa kyseeseen voisi tulla varheisen vuorovaikutuksen ongelmat eli kyse siitä juontavatko autisminkirjon häiriöt juurensa perimästä vaiko ympäristötekijöistä vaiko näiden yhteisvaikutuksesta.
Mikäli puheterapian avulla saat lapsesi puhumaan, ei hän todennäköisesti kuulu autisminkirjoon, sillä autististen henkilöiden käytännön problematiikka perustuu neurologiseen poikkeavuuteen eli keskushermoston yliherkkyyteen käsitellä aistinsäätelyjärjestelmää suhteessa ympäristöönsä.
No puhui kokonaisia lauseita ja sanoja selvästikin ja osasi jotenkuten sanoin ilmaista mitä haluaa, mutta sitten alkoi kausi jolloin vain osoitti asiaa mitä haluaa, jolloin itki ja huusi muunmuuassa. Reagoi muutenkin todella herkästi kaikkiin tiettyihin pieniin esimerkiksi tietokoneen ääniin joita en itse kuule (alkaa pitämään korvista kiinni ja pelosta itkemään). Haluaisin juuri itse ymmärtää olisko tähän joku traumapohjainen syy todennäköisemmin, vai johtuuko tälläiset yleensä vain siitä perimästä, sillä se voisi olla isänsä puolelta todella todennäköistä itseni mielestä, mutta en ole koskaan vain kuullut vastaavaa puheen loppumista keskenkaiken tuolla tavoin. Haluaisin todellakin tietää onko ympäristö voinutkin olla se tekijä tässä, vaikka osatekijä voisin sen uskoa ehkä olevan. Lähinnä yritän saada selville onko tämä olla jonkinasteista autismia, ja miten voisin tähän itse vaikuttaa alaikäisenä isosiskona?
Tuo sinun itse pitää pystyä määrittelemään mistä tuossa kaikessa on todellisuudessa ollut kyse, neuvoja et voi siihen toisilta saada.
Mistä itku johtui? Osaisitko perustella väittämääsi tarkemmin?
Siis ihan taaperosta asti aina itkuinen ja hysteerinen joka tilanteissa, ja nykyäänkin pienestäkin muutoksesta alkaa itkemään. Kaikista äänistäkin, mitä muut eivät kykene kuulemaan, itse hän kyennyt minulle jotenkin selittämään "sähkön sattuvan äänen", ja siis itse osaan ottaa aika hyvinkin kontaktia autistisiin lapsiin joiden kanssa ollut tekemisissä, jota monet ihmetelleetkin. Edes äitini ei ymmärrä lähes koskaan mitä veljeni yrittää ilmaista, mutta itse ymmärrän sen voisiko jopa sanoa lähes aina. Itseni on todella vaikea määritellä mitään, sillä itselläkään ei ihan kondiksessa kaikki asiat, en nyt niistä sen enempää tässä kun veljeeni kohdistaen tämän ketjun aloitin.
Tuosta jos on ollut pienestä asti itkuinen tai hysteerinen ei voi vielä vetää johtopäätöksiä siitä, että olisi autisminkirjon häiriöistä välttämättä kyse. Se, mitä lapsen ympärillä tapahtuu hänen ollessaan alle kolmivuotias eli juuri tämä varhaislapsuus merkitsee persoonallisuuden kehityksenmuodostumisen kannalta suurimman osan siitä kuinka lapsi tulevaisuudessa tulee ympäristöönsä reagoimaan poissulkematta neurologisia tekijöitä, jotka hyvin suuressa määrin vaikuttavat ympäristötekijöiden ohella autisminkirjolaisten kykyyn suhtautua ympäröiviin aistiärsykkeisiin. Edellisen vuoksi persoonallisuushäiriöiden ja autisminkirjoon kuuluvien neuropsykiatristen poikkeavuuksien selvittelyn kannalta olisikin epäselvissä tapauksissa syytä ottaa yhteyttä johonkin ammattitaitoiseen neuropsykiatrian alan ammattilaiseen.
Tein tästä ketjusta yhteenvedon Autismi-ja Aspergerliitolle koskien varhaisen vuorovaikutuksen problematiikkaa eli sitä kuinka tärkeää mahdollisimman varhain olisi hyvinkin tärkeää puuttua lapsen persoonallisuuden rakentumisen kannalta tärkeisiin yksityiskohtiin lapsenkasvatuksessa, jottei ehtisi kehittyä persoonallisuushäiriötä kaikin tavoin erityisen herkälle autisminkirjolaiselle.
;)
Neuromental kiinnostui asiasta.
Etkö sä ke vois ottaa suoraan yhteyttä Neuromentaliin? Niiltä vois löytyä sulle vaikka etätöitä..
Soilejanan viestin perusteella ei ole kyse autisminkirjon häiriöistä.
Pitääpä jäädä odottelemaan ovatko tietyt yksityiset palveluntarjoajat diagnosoineet asiakkaitaan väärin..
;))
Tämä ketju olisi ehkä syytä jättää tähän. Tässä kirjoittaa siis ihan täysikänen aloittajan sisko ja sivuhistoriasta tämän ketjun satuin löytämään. Siskollani on psyykeessään tällä hetkellä ongelmia, ja on juuri psykoterapian aloittanut, eli pyydän ettei tätä suurenneltaisi entisestään. Veljemme on siis kehitysviivästeinen ja lievää autismia on epäilty, mutta sitä tuskin on vaikka on jossain kerrotuissa asioissa perää mutta niitä on selvästi liioiteltu. Hän kyllä on pikkuhiljaa alkanut kehittymään puhe ja toimintaterapian avulla, ja HUS:issa häntä arvioidaan mielestäni aina hyvin, ja aina todettu kommunikaatiossa vaikeita ongelmia, mutta niin kauan kuin kehitystä tapahtuu niin mielestäni kaikki ok.
Liiton Palveluneuvonta toimii näköjään öisinkin..
Kasvatustieteilijä...hmm