Seitsemän vuotta sitten Alexander Stubbia (kok) ärsytti.
"Ei pitäisi provosoitua, mutta en voi sille mitään, keskustelu Suomen nettomaksuosuudesta ärsyttää", Stubb kirjoitti blogissaan 13. 4. 2006. Nykyinen eurooppaministeri oli tuolloin oppositiopuolueen europarlamentaarikko.
"Ärsykkeenä toimii lähinnä valtiovarainministeriön tapa laskea Suomen nettomaksuosuus. Suomen EU-nettomaksua koskeva keskustelu osoittaa hämmästyttävää luottamusta niin sanottuihin virallisiin lähteisiin", Stubb kirjoitti. Hänen mukaansa valtiovarainministeriön (VM) tapa laskea nettomaksuosuutta ei "vastaa minkään muun laitoksen laskelmia".
"Suomen EU-nettomaksukeskustelussa ei enää tunneta "hämmästyttävää luottamusta" virallisiin lähteisiin. "
"Koko nettomaksukeskustelu on masentavaa juuri siksi, että se on niin mielivaltaista", Stubb murehti.
Nyt Stubbin ärsytyksen pitäisi olla laantumaan päin. Suomen EU-nettomaksukeskustelussa ei enää tunneta "hämmästyttävää luottamusta" virallisiin lähteisiin. Tällä viikolla media on ahkerasti kyseenalaistanut pääministeri Jyrki Kataiselta huippukokouksen jälkeen kuultuja lukuja Suomen nettomaksuosuuksista.
Heti huippukokouksen jälkeen Katainen julkisti vain komission luvun Suomen vuosien 2014–2020 nettomaksuosuudesta suhteessa bruttokansantuloon.
Mediamylläkän jälkeen Katainen kertoi "avoimuuden hengessä" myös toiset luvut, valtiovarainministeriön (VM) laskelmat Suomen nettomaksusta. Luvuissa on aika iso ero: komission mukaan Suomen nettomaksuosuus vuosina 2014–20 suhteessa bruttokansantuloon on 0,31 prosenttia, VM:n mukaan 0,27 prosenttia.
Suomessa on siis taas käytössä kahdet luvut. On palattu mielivaltaisuuden aikaan, jota Stubb harmitteli vuonna 2006.
Kaksista luvuista luovuttiin, kun Matti Vanhasen toinen hallitus päätti vuonna 2007 siirtyä käyttämään pelkästään komission tapaa. Näin tehtiin, koska maksujen suuruudesta oli kaksien lukujen takia epäselvyyttä ja kiistaa.
Komission ja VM:n luvut eroavat sen vuoksi, että VM ottaa huomioon eriä, joita ei käytetä EU-komission laskelmassa, kuten tullimaksuja ja hallinnon kuluja.
EU:n budjettihuippukokoukset ovat omalaatuinen instituutio. Virkamiehenäkin kokouksia aikoinaan seurannut Stubb tiivisti niiden todellisuuden toisessa vanhassa bloggauksessaan (12. 12. 2005):
"Muistan, että neuvottelujen loppuvaiheessa oli aina kaksi tavoitetta: saada mahdollisimman hyvä diili ja saada lopputulos näyttämään mahdollisimman hyvältä kotona."
"Ei pitäisi provosoitua, mutta en voi sille mitään, keskustelu Suomen nettomaksuosuudesta ärsyttää", Stubb kirjoitti blogissaan 13. 4. 2006. Nykyinen eurooppaministeri oli tuolloin oppositiopuolueen europarlamentaarikko.
"Ärsykkeenä toimii lähinnä valtiovarainministeriön tapa laskea Suomen nettomaksuosuus. Suomen EU-nettomaksua koskeva keskustelu osoittaa hämmästyttävää luottamusta niin sanottuihin virallisiin lähteisiin", Stubb kirjoitti. Hänen mukaansa valtiovarainministeriön (VM) tapa laskea nettomaksuosuutta ei "vastaa minkään muun laitoksen laskelmia".
"Suomen EU-nettomaksukeskustelussa ei enää tunneta "hämmästyttävää luottamusta" virallisiin lähteisiin. "
"Koko nettomaksukeskustelu on masentavaa juuri siksi, että se on niin mielivaltaista", Stubb murehti.
Nyt Stubbin ärsytyksen pitäisi olla laantumaan päin. Suomen EU-nettomaksukeskustelussa ei enää tunneta "hämmästyttävää luottamusta" virallisiin lähteisiin. Tällä viikolla media on ahkerasti kyseenalaistanut pääministeri Jyrki Kataiselta huippukokouksen jälkeen kuultuja lukuja Suomen nettomaksuosuuksista.
Heti huippukokouksen jälkeen Katainen julkisti vain komission luvun Suomen vuosien 2014–2020 nettomaksuosuudesta suhteessa bruttokansantuloon.
Mediamylläkän jälkeen Katainen kertoi "avoimuuden hengessä" myös toiset luvut, valtiovarainministeriön (VM) laskelmat Suomen nettomaksusta. Luvuissa on aika iso ero: komission mukaan Suomen nettomaksuosuus vuosina 2014–20 suhteessa bruttokansantuloon on 0,31 prosenttia, VM:n mukaan 0,27 prosenttia.
Suomessa on siis taas käytössä kahdet luvut. On palattu mielivaltaisuuden aikaan, jota Stubb harmitteli vuonna 2006.
Kaksista luvuista luovuttiin, kun Matti Vanhasen toinen hallitus päätti vuonna 2007 siirtyä käyttämään pelkästään komission tapaa. Näin tehtiin, koska maksujen suuruudesta oli kaksien lukujen takia epäselvyyttä ja kiistaa.
Komission ja VM:n luvut eroavat sen vuoksi, että VM ottaa huomioon eriä, joita ei käytetä EU-komission laskelmassa, kuten tullimaksuja ja hallinnon kuluja.
EU:n budjettihuippukokoukset ovat omalaatuinen instituutio. Virkamiehenäkin kokouksia aikoinaan seurannut Stubb tiivisti niiden todellisuuden toisessa vanhassa bloggauksessaan (12. 12. 2005):
"Muistan, että neuvottelujen loppuvaiheessa oli aina kaksi tavoitetta: saada mahdollisimman hyvä diili ja saada lopputulos näyttämään mahdollisimman hyvältä kotona."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näin se mieli muuttuisi Soiniltakin jos joskus pääsisi hallitukseen.
Joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään.
Hevosennaama on tyhmä.