Olen 15-vuotias tyttö ja minulla on luultavasti kaksi narsistia vanhempina (tuntomerkit täsmää täysin). Kotona on ahdistavaa olla ja itsetunto nollissa (muutamaan otteeseen jo itsemurhan partaalla), en jaksa odottaa että pääsen muuttamaan omilleni... Voinko tehdä asialle mitään?
Narsistiset vanhemmat
15-vuotias ahdistunut
40596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Toivottavasti joku osaa antaa vinkkejä...itse olen pohtinut miten oma nuoreni pääsisi pois narsistisen isänsä vaikutusvallan alta... täällä palstalla kyllä keskustelut menee vähän ohi aiheen ja muutenkin ovat aika provosoivia!
Pystytkö hakemaan opiskelemaan johonkin missä olisi asuntola? Olisit ainakin osan ajasta "turvassa"...tai käy juttelemassa kouluterkkarin/kuraattorin kanssa.
Eipä ole tällä hetkellä mahdollisuutta vaihtaa koulua. Vasta lukion loputtua mahdolliseen yliopistoon mennessäni pääsen viimein kokonaan pois.
Enpä kuraattorilla käynnistä tiedä. Vaikka pitäisi olla vaitiolovelvollisuus, niin saattaapa soittaa kotiin (niin kävi terveydenhoitajan kanssa jutellessakin, tosin eri asiasta) enkä sitä todellakaan halua. Tulee vain lisää vettä myllyyn.
Eihän kysyvä tieltä eksy. Mutta jos olet vasta lukion ensimmäisellä luokalla, luulisi vaihdon olevan mahdollisen ainakin ammattikoululukio-yhdistelmään ja saisit ehkä jopa hyväksiluetuksi niitä ensimmäisen vuoden lukio-opintoja mitä sulla on suoritettuna.
Se ei estä myöhempiä yliopisto-opintoja.
Minusta sinulla menee jo hyvin kun tunnistat miten ihmistä pitäisi kohdella. Miten 15-vuotias tietää narsismista... sen ymmärtäisin jos tiedät alkoholismista mutta että narsismista
Selventäisitkö? En tajunnut mitä viestilläsi ajat takaa...
Sitä vaan että yleensä 15 vuotiaat käyttää twitteriä, facebookia ja mesettää, ja juttelevat koulukavereiden kanssa, eivät juurikaan kirjoittele narskupalstalle. Saatat tietenkin olla poikkeustapaus.
En tiennytkään että olisi kiellettyä, mitä selvästi viestit negatiivisen sävyisellä viestilläsi...
En juurikaan usko että kukaan samaan ikäluokkaan kanssani kuuluvista esim. fb:ssä muutenkaan asiasta mitään tietäisi saatika osaisi auttaa. Puhumattakaan, että edes voisi puhua kun kaverilistalta oikeasti tuntee kunnolla vain about 10 henkilöä.
Lisään vielä, että noistakin kymmenestä vain 2 niin että mistään vaivaavasta asiasta voisi puhua.
Ahdistuneille nuorille löytyy omia keskustelupalstoja Suomi24- valikosta. Tämä palsta ei ole sinulle hyväksi.
Mutta kun nyt ei ollut kyse ahdistuksestani vaan narsistisista vanhemmistani.
Mikäli epäilet koulukuraattorin soittavan vanhemmillesi, ota terveyskeskuksen lääkärin kautta selvää asioista, heillä ainakin pitäisi olla vaitiolovelvollisuus.
Voit mennä koulukuraattorin kanssa juttelemaan. Hyvä kun huomaat että jos asia vaivaa niin sille on syy.
Suuren luokan toimenpiteisiin ei aleta ennenkuin katsotaan kuinka vahingollinen ympäristö sinulla on.
On varmasti oman ikäisiä joille voit puhua... yleensä heitä vain nolottaa...
Jos epäilee kuraattorin soittelevan kotiin vanhemmille, niin voiko silloin todella mennä juttelemaan kuraattorille?
en tiedä voiko kenellekään mennä juttelemaan jos pelkää... mutta puhuminen ei ole koskaan vahingoittanut, puhumatta jättäminen saattaa tässä tapauksessa vahingoittaa enemmän... Ittestä kiinni... vastuuhan jokaiseen asiaan pitää olla.
Jos syytät jotain niin pitää osata sanoa miksi
Jos terveydenhoitaja on soitellut kotiin vanhemmille, niin ei ole enää mikään ihme, jos ei halua nojata koulun tarjoamaan tukeen...
Jos pelkää.. Kait sitä pelkää, jos menee puhumaan vanhempiensa narsismin aiheuttamasta pahasta ja todennäköisenä seurauksena on puhelu kotiin niille vanhemmille!!
Haloo..
Millä tavoin vanhempiesi narsistisuus sinusta ilmenee? Mitä he tekevät tai mikä heidän arvomaailmassaan saa sinut ajattelemaan, että he ovat narisisteja?
Itselläni on sinun ikäisiä lapsia ja olen itse ollut tekemisissä narsistisen ihmisen kanssa. Tiedän, että murrosikäiset lapseni näkevät monet asiat toisin kuin minä ja minusta se on ihan normaalia ja niin pitääkin olla. Murrosikäisellä alkaa arvomaailma muodostua ja osan siitä oppii mallina kotoa, osan tuo kaverit ja osa sitten ihan oman itsen kautta. Sinä olet selvästikin jo paljon asioita ajatellut ja muodostamassa sitä omaa arvomaailmaasi, ja se poikkeaa nyt melkoisesti vanhempiesi arvoista. Vai tulkitsenko ihan väärin?
Joka tapauksessa, voisit kuitenkin mennä sille kuraattorille juttelemaan. Sano heti aluksi, ettet halua, että tästä otetaan yhteyttä vanhempiisi, eivät ne sitä tee, jos muuten hoidat asiasi kunnolla, eli käyt koulua ja et ole päihde- yms. ongelmissa. Sano että haluat vain jutella ja että joku kuuntelee. Vaadi kuraattorilta heti aluksi lupaus, että ei ota yhteyttä vanhempiisi, vaan suhtautuu sinuun luottamuksella, olet kuitenkin jo 15-vuotias. Sano kuraattorille, että sinulla ei ole muita vaihtoehtoja, joko hän luottamuksella kuuntelee sinua tai sitten pettää luottamuksesi ja jos hän luottamuksesi pettää, kun murrosikäinen hänelle avautuu, on se väärin. Kuitenkin, muista että kuraattoreilla, lääkäreillä yms, on alaikäisen kyseessä ollessa velvollisuus ottaa yhteyttä vanhempiin, jos havaitsevat jotain vakavia riskejä, jotka saattavat vaikuttaa sinuun. Sekin sinun täytyy hyväksyä, se on sinun parhaakseni.
Siltikin, jos sinulla on paha olla, puhu ja kerro siitä, se on aina parempi kuin vain vaieta siitä.
Näin minä toivoisin vanhempana, jos omat lapseni apua tarvitsisivat.
1. Jos saan kokeesta 8 tai 9, vanhempani kehuvat omaa erinomaisuuttaan kouluaikoinaan (etenkin äitini, joka oli priimus joka luokalla) ja haukkuvat saamattomaksi ja laiskaksi. Veljeni saa minua paljon huonompia (6-7, lukuunottamatta muutamia aineita) eikä torumisia. Olemme molemmat lukiossa (minä ykkönen, veljeni jo abi).
2. Jos satun saamaan kympin, ei vieläkään hyvä - olen tullut ylimieliseksi ja leijun pilvilinnassa.
3. Haukkuvat päin naamaa ja selän takana (luullessaan, että nukun tai en muuten kuule).
4. Isän suunnalta hienovaraista mutta selkeää vihjailua esim. epämiellyttävää ulkonäköäni kohtaan (vaikka näin: televisiossa "ruma muija", sanoo rumaksi muijaksi mutta kohdistaa minuun. Tiedän tämän äänensävystä ja hampaiden kiristelystä).
5. Muutenkin arvostelua muitakin kuin minua kohtaan juuri esim. televisiossa esiintyvät henkilöt.
6. Ei vastaan väittämistä missään asiassa edes perustelluin argumentein.
7. Tekevät johtopäätöksiä tietämättä asioiden koko konseptia, ovat silti aina oikeassa; taaskin turha selitellä mitään.
Tässä nyt tärkeimmät, ja varmaan yleisimmät piirteet... Tiedän kyllä mahdollisen syyn tähän käytökseen ja tavallaan ymmärrän heitä, ja minusta tuntuu pahalta osittain vihata heitä... Tai pikemminkin juuri heidän käytöstään. Mutta silti on älyttömän paha olla.
Unohdin mainita, että nimittävät minua usein narsistiksi jos joskus uskaltaudun vastustamaan jotain.
Ok, selvästikin et koe saavasi arvostusta vanhempiesi taholta. He vertaavat sinua itseensä, ehkä yrittävät täydentää omia toteutumattomia haaveitaan esim, koulumenestyksessä sinuun, mikä on tietenkin väärin. Luonnollisesti täytyy nyt tehdä erottelu että sinä olet sinä ja isäsi ja äitisi - varsinkin äitisi, kun hänet noin mainitsit - te otette kaikki eri persoonia ja teitä ei voi verrata keskenään.
Oikeastaan sinulla on asiat hyvin, jos koulu menee ihan ok ( ei tarvi olla priimus kaikessa, eikä oikeastaan missään), ongelma ei ole sinussa mitenkään vaan vanhemmissasi, joilla on epärealistisia odotuksia, odotuksia, joista he ja sinä ette ole sopineet mitään, odotuksia, joita heillä ei ole oikeutta odottaa. Ei, vaikka kuinka priinuksia olisivat itse olleet.
Ja tuo ulkonäkö, mikä on ruma? Sekö, joka seisoo omilla jaloillaan ja jolla on omia mielipiteitä? Nuo ulkonäköasiat on näinä aikoina - varsinkin tyttölapsille - ihan utopistisia. Ei sais olla sitä eikä tätä ja pitäis olla sitä ja tätä. Unohda ne! Unohda oikeesti ne! Kyllä se sisin kuitenkin se vahvin valtti on yhäkin, usko pois. Ulkonäkö on avu, jota toisilla on ja toisilla ei, se ei kuitenkaan tee kenestäkään mitenkään huonompaa.
Jos vanhempasi arvostelevat muita ihmisiä, se kertoo heistä vain sen, että ovat kovin kovin epävarmoja omista itsestään. Sinä et ole sellainen, olet sen osoittanut jo kirjoittamalla tänne. Sinä olet hyvä sellaisena kuin olet ja tärkeä ja merkityksellinen ihminen tässä maailmassa.
Tottakai se soittaa tai sosiaalitantat soittaa siitä ei pääse yli eikä ympäri!!!!
Asia tutkitaan perinpohjin... Suomen lastensuojelu on huippua ja asiat selvitetään AINA perheen kanssa perinpohjaisesti.
Se että lapsi otetaan pois perheestä on vasta viimeinen temppu, ennen sitä tehdään kaikki mahdolliset avohuollon toimenpiteet.
Aloittajan kannattaisi hankkia ystäviä ja harrastuksia... Siitä on sinulle hyötyä vaikket usko
Missään vaiheessa en sanonut olevani erakko... On minulla ystäviä, muttei se paljoa auta kun kuitenkin lähes joka päivä kotona tulee lisää moittimista ja pahaa oloa.
Eikä ystäviä noin vain hankita, varsinkaan kun lähes olematon itsetunto ja arvostelua muualtakin kuin vanhemmilta.
Miksi sitten mainostaa "vaitiolovelvollisuutta" jos se todellisuudessa on olematon? Minä en ainakaan mene puhumaan yhtään mitään kun tilanne vain pahenee jos asia selviää vanhemmilleni.
Voit soittaa myös itse lastensuojeluun :) Ei se sijoitus ole mikään viimeinen temppu, voi sitä kysyä, että onko mahdollista päästä pois kotoa ja voivatko he auttaa mikäli sinulla ei ole muuta paikkaa/muita sukulaisia lähettyvillä.
Jos lastensuojelu on niiiin mahtavalla tasolla tässä maassa, 15-vuotiaan hyvin perusteltu toive päästä pois kotoa otetaan kuuleviin korviin. Tai luulisi otettavan..
Vietä aikaa enemmän muualla? Kirjastossa esimerkiksi, harrastusten parissa?
että jos ahdistuksesi ja paha olosi tulee vanhempien tietoon, niin sun tilanne pahenee?
Niin, plus se, että olen mennyt muualle valittamaan asioitani. Tekee minusta epäkunnioittavan ja kiittämättömän heitä kohtaan ja pitäisi sitten jälkeenpäin anteeksi pyydellä. Kokemusta on.
He pitävät nykynuorien masennusta muutenkin paskapuheena, meillähän kun ei tunnetusti ole todellisia ongelmia.
Vaitiolovelvollisuus on ja pysyy, se ei poistu. alaikäisten kohdalla siinä vain on omat kuvionsa. Mutta älä silti menetä uskoasi vaitiolovelvollisuuteen, se kyllä on ja pysyy ja on olemassa.
sinä haluat miellyttää vanhempiasi, vaikka olet ahdistunut ja voit pahoin ja olet jopa miettinyt itsemurhaa? Et halua apua itsellesi, vaan sinusta tärkeämpää on se, että et ole kiittämätön vanhempiasi kohtaan?
Olen miettinytkin soittamista. Mutta toisaalta pelko, etten pääsekään pois on olemassa. Ja vaikka haluaisinkin pois, en halua tuottaa vanhemmilleni pahaa oloa vaikka ovatkin niin tehneet minulle. Kun kuitenkin tiedän heidän tilanteensa, mikä tekee asiasta hieman inhimillisemmän. Sen lisäksi meillä on hyviäkin hetkiä. Jos koko kotonaoloni olisi noita hetkiä, elämä olisi ruusuilla tanssimista. Silti vapauttavinta olisi pois pääsy...
Haluan toki apua, mutta... Niin.
Ruusuissakin on piikkinsä :)
Keskusteluapua saatat tarvita, jos ei muuhun niin tilanteen aukaisuun, vaikka et ihan heti olisikaan pois pääsemässä vanhempiesi ikeestä.
Oletko miettinyt ammattikouluun vaihtamista toiselle paikkakunnalle, asuntolaan? Tai ammattikoululukion - yhdistelmään? Sitä kautta saisit etäisyyttä vanhempiisi tuhoamatta kuitenkaan kaikkea, tavallaan vaivihkaa vanhemmiltasi.
Asuntolat ovat valvottuja ja siellä on mahdollisuus tutustua muihin nuoriin samalla.
Niin ja unohdin sanoa, suhtaudu varauksella kirjoituksiin, mitä tällä palstalla on ja mitä vastauksia saat. Täällä on kaikenlaisia ihmisiä.
Osaan odottaa, mutta ainoa paikka mikä tuli mieleen. Tänne kun voi tulla anonyyminä ajatuksia ja tunteita purkamaan, vaikka saisikin osittain negatiivista palautetta.
Jokaisen murkun mielestä vanhemmat ovat sietämättömiä.
Aika harvinaista kyllä että kumpikin vanhemmat olisi narsisteja. Yleensä on vain se yksi valtaa pitävä ja muut vikisee
Ei vaan, yleensä juuri narsistit ovat kimpassa. Koska ymmärtävät toisiaan, normi-ihminen ei lähtisi narsun kanssa kimpaan. Yleensö psyko löytää toisen psykon.
Ei pidä paikkansa. Narsismi ilmenee yleensä vasta aikojen kuluessa, narsistit ovat erittäin, erittäin hyviä näyttelemään normaaleja ihmisiä. Näyttelevät kaikki tunteensa, manipuloivat pahaa aavistamattomat muut täysin normaalit ihmiset ja valehtelevat täysin häikilemättämästi. Vaikka se toinen olisi kuinka normaali tahansa, siinä ei auta mikään. Moni ns. normaali ihminen on joutunut narsistin pahan pauloihin. Pikkuhiljaa hälytysvalot alkavat välkkyä, pikkuhiljaa alkaa havahtua, mutta tämä ei todellakaan tapahdu hetkessä. Osa tajuaa asian, tajuaa paeta ja selvitytyy, osa ei ja he uhriutuvat. Valitettavasti.
Narsistin pitkän liiton salaisuutena on aina se, että sillä toisella on mielenterveysongelma (esim. läheisriippuva, jotka käyttäytyvät myös narsistisesti)
Ei ole olemassa pitkää suhdetta, jossa pareina olisi narsisti ja "normaali" ihminen.
En tiedä onko vanhempasi narsisteja, mutta ilmeisesti heillä on jonkinlainen persoonallisuushäiriö (kaikki persoonallisuushäiriöiset käyttäytyy narsistisesti).
Yritä välttää kanssakäymistä mahdollisuuksien mukaan ja lähde kotoa heti kun on mahdollista ja katkaise välit.
Älä välitä näistä kaikista kommenteista ja haukuista :)
Täälläkin on pari persoonallisuushäiriöistä vaki kirjoittajaa, joiden elämä on tänne kirjoittaminen.
minä sanoisin niin, että älä välitä tuosta edellisestä kirjoittajasta. Lopullinen välien katkaisu ei ole mikään ratkaisu, varsinkin,kuin kukaan meistä täällä olijoista ei tiedä, ovatko vanhempasi mitenkä häiriöisiä.
Sanon vielä senkin, että hae apua. Ehkä vanhempasikin sitten heräävät tilanteen vakavuuteen. Tai sitten he oikeasti ovat erittäin häiriöisiä ja polttavat päreensä. Mutta oli sitten niin tai näin, lopputulos on, että sinä saat apua, mikä on kaikkein tärkeintä sinun itsesi kannalta. Kyllä nuoren elämä pitäisi olla suurimmaaksi osaksi huoletonta ja onnellista, vaikka niitä huonojakin hetkiä ihmisten elämässä on. Ja jos esimerkiksi olet oikeasti masentunut, se tutkitaan ja saat siihenkin apua. Jos oikein hyvä tuuri käy, pääset säännölliseen terapiaan ja sitten saat todella kertoa kaiken mikä vanhemmissasi mättää, eivätkä he saa koskaan tietää mitä siellä oikein puhut (ellei kyseessä ole vakava pahoinpitely tai muut laiminlyönnit tai vieläkin vakavammat asiat, silloin on asiaan pakko puuttua).
Moikka aloittajalle.
Neuvoisin aluksi tarkkailemaan että kumpi näistä vanhemmista on narsisti ja kumpi hännystelijä. Narsisti ei avioidu toisen narsistin kanssa, vaan hän etsii itselleen hännystelijän. Hännystelijän tehtävä on ensisijaisesti pönkittää narsistin itsetuntoa ja hän on myös uhri vaikka käyttäytyykin todella huonosti, kuuluu kuvaan. Seuraa kumpi vanhempasi on menettänyt kaikki kaverinsa koska narsisti aiheuttaa sen uhrilleen.
Narsisti vanhempi on valinnut itselleen oman eliitti seuraaja eli ilmeisesti veljesi koska sinua sorretaan. Pahoittelen, mutta olen itse samassa tilanteessa. Ala tarkkailla pitävätkö he lupauksesi sinulle ja miten on veljesi laita? Uskon että he antavat sinulle lupauksia mitä he eivät aiokkaan pitää ja jos sanot asiasta niin keskustelut eivät johda mihinkään vaan he väittävät ihan päättömiä asioita ja syyttävät sinua niistä. Seuraa pyrkivätkö he eristämään sinut sukulaisistanne. Ala vaatimaan että haluat mennä eri sukulaisien luokse ja tarkkaile erityisesti tämän narsistivanhemman reaktiota. Vastaus on ilmeisimmin "mitä sinä siellä teet" tai mitä vaan jotta sinun vierailu siellä estyy.
Selvitä nuo ylläolevat ja kommentoi niin voin antaa lisää vinkkejä.. ja kannattaa olla niihin sukulaisiin yhteyksissä koska jos tilanne on siellä kotonasi erittäin paha niin niistä sukulaisista voi saada apua.