Anteeksi jos kyselen tyhmiä..

Suosittelen Beckin testin tekemistä.

Ei ne testit ole luotettavia. Itse sain siitä paljon yli 40 pistettä, ja 30 oli vakavan masennuksen raja. Eihän se voi olla totta.

Kyllä masentuneeksi itseni koen, mutten sentään noin paljon. Vai tietääkö tuo sitten enemmän kuin minä, hm.

Tässä jotain.
Mikään ei tunnu enää miltään. Joskus katselit töllöä, kykenit vielä tuntemaan
jotain sieltä näkemistäsi ohjelmista, vaan et enää.
Ehkä kävit aiemmin kapakoissa ja tunsit edes jollain tapaa itsesi eläväksi,
mukanaolevaksi - eipä ole sitäkään tunnetta jäljellä.
Saatoit käydä joskus jossakin, ehkä hieman jopa matkustella, sekin on jo
kaikki taaksejäänyttä, et enää kykene juuri huoneesta missä oleskelet
poistumaan kovin pitkiksi ajoiksi mihinkään.

Toisia ihmisiä näet enää harvoin, etkä jaksa heidän kanssa ollakaan joten
parempi niin. Kenties sinulla oli joitain harrastuksia, joidenka parissa vietit
aikaasi aiemmin. Etpä jaksa enää niitäkään, kaikki tuommoinen on jo
taakse jäänyttä elämää.
Saatoit myös kokea itsesi joten kuten terveeksi, mennyttä sekin.
Päiväsi täyttyy pakollisista rutiineista jotka on vaan pakko tehdä, jaksoit tai
et. Viikko vierähtää, kuukausi, vuosi, yhtä ja samaa, tavallaan on kuin
vankilakakkua lusisit, paitsi että tämä kakku ei pääty määräaikaan
mennessä.

Olet kuin kävelevä zombie, kaikki yhtä ja samaa tasapaksua harmaata
pötköä koko jäljellä oleva elämä.
Se elämä mitä sinulla joskus ehkä oli, se on mennyttä. On kuin ympärilläsi
olisi ylitsepääsemätön, korkea muuri, sinun elämäsi on siellä muurin
takana suljettuna, vailla poispääsyä, vangittuna niihin pieniin ympyröihin.
Etkä omaa enää voimavaroja kiikkua sen muurin yli, vapaaksi.
Et koe enää tätä nykyistä elämää, olotilaasi elämisen arvoiseksi,
vaikka se loppuisi samantien, sillä ei olisi sinulle oikeastaan mitään väliä.

Samoja asioita lääkärikin kyselee kuin nuo testit. Kanntaa kertoa myös lääkärille noista pistemääristä. Ainakin psykiariaa ymmärtävät lekurit ovat tutustuneet noihin yleismpiin testeihin. Kun terveyskeskuskäynneillä ei ole paljon sitä aikaa potilasta kohden niin pääsee lääkärinkin heti jyvälle, missä mennään?

Hyi kamala, sick'n tired, tuo osui vähän liian hyvin. Kammottavaa luettavaa toisen kirjoittamana, mutta noinhan se elämä nyt menee.

Ei ollut ..ttuilua, pottuilua tai kettuilua minkäänsortin. Kohtalaisella tarkkuudella
vaan omia tuntemuksia männä vuosilta ja nykyisyydestä, miltä oma elämä
maistuu. Hieman poissaolevassa muodossa tosin, aivan niinkuin allekirjoittanutkin.