Mieti itsesi työnantajaksi. Sinulle tulisi haastatteluun kaksi saman koulutuksen omaavaa pätevää henkilöä. Työ olisi haasteellista niin henkisesti kuin myös fyysisestikkin siinä mielessä että siinä joutuisi paljon matkustamaan. Kumman palkkaisit mielummin? Lihavan vaiko normaalipainoisen. Pelkäisitkö että lihava saattaisi hyytyä fysiikkansa puolesta? Tai että hän sairastelisi ja toisi näin lisäkustannuksia firmalle. Entä yleinen jaksaminen työssä?Eli mitä mietitte tälläisestä asemasta. Tarkoitus ei ole haukkua lihavia eikä laihojakaan. Haluan kuulla ajatuksia mitä oikeasti miettisitte ja vaikuttaisiko toisen hakijan lihavuus työpaikan saantiin merkittävästi tai ollenkaan. Kuvitellaan että toinen hakija on normaalipainoinen ja toinen selkeästi reilusti lihava enkä tarkoita mitään pientä pyöreyttä vaan korostan juuri selkeää ylipainoa.
Työnantaja, kumman palkkaisit:lihavan vaiko normaalipainoisen?
Tämmöstä mietiskelyä
24399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ei asemasta vaan asiasta tarkoitin:)
Palkkaisin lihavan. Koska he ovat rehellisempiä kuin kierot kukkakepit. Eivätkä niin itsekeskeisiä kuin laiheliinit joiden maailma pyörii vai ja ainoastaan sen oman ulkomuodon ympärillä.
Sinulle ei tule muita syitä mieleen, miksi joku haluaa olla hoikka? Pelkkä ulkomuoto? Tekstisi kertoo enemmän siitä missä asioissa sinun ajatusmaailmasi pyörii.
Ja vastaaja taisi olla tämän palstan yksi lihavista laihojen ihmisten haukkujista. Mikä tekee sun mielestä normaalipainoisesta automaattisesti laihan tai kukkakepin. Läskejen ongelma on juuri se että ne näkee normaalipainoiset anorektikkoina ja laihoina. Mutta ymmärtään sen kun lihavilla ei ole muotoja, muutakun se yksi pyöreä ihrapallokroppa. Normaalipainoisella/urheilullisella on niitä naisellisia muotoja. Ja sitten vastaus aloittajalle: palkkaisin normaalipainoisen ja syy on että en voi sietää lihavia hikoilevia ihmisiä, mulle tulee lihavuudesta aina vaan mieleen ylenpalttinen laiskuus.
Vastaus: oottekko ikinä nähny läskii kultamitalli kaulassa?..eli jos siinä työssä pitäs jotain suorittaa hyvin niin valitsisin jonkun muun kun lihavan hoitamaan sitä hommaa
Käyppä tutustumassa biljardiskeneen ;D
Ehkä työnantajalla on järkevämmät kriteerit rekrytoinnissa kuin jokin yksittäinen ulkomuotoseikka. Riippuu hommista, jotkut työt vaativat fyysisiä ominaisuuksia. Onhan niitä konkurssikypsiä firmoja, missä johto ei osaa, valitettavan paljon. Niissä homma voi ollakin lapsellisen mielivaltaista.
Normaalipainoisen tietysti. Jos olisivat pätevyydessä ym täysin samalla viivalla. Näin se vaan valitettavasti menee.. Ja jos on oikein todella reilu ylipaino, mihin ap viittasi, niin matkustaminen ei välttämättä ihan joka pelillä onnistu edes..
lihavan tietty. Hän ei vaadi firman etuuksia, tekee ylitöitä kiltisti eikä sano vastaan. Raottaa tarvittaessa reisiä. Palkankorotuksetkin säästyy.
Lihava tarvii apua reisien levitykseen.
En palkkaisi lihavaa kun se vaatii kaikki mukavuudet ja sairastelee paljon enemmän kuin terve ihminen. Ja eihän lihava muita etuja tarvii kuin lounassetelit ja sellasen auton mihin laardit mahtuu. Esim mersun gl maasturi
Täällä taas teinit velloo mielipiteineen :)
Onneksi teillä on vielä pitkä tie ennen kuin olette sen ikäisiä että ihan aikuisten oikeesti pitää töitä alkaa tehdä.
Normaalissa työelämässä ei mikään noista väittämistä pidä paikkaansa. Lihavat ihmiset hoitavat työnsä juuri yhtä hyvin kuin laihemmatkin. Viimeksi kun lääkärillä kävin olin ainut lihava siellä, laihat yleensä kansoittavat lääkärien odotushuoneet. Itse en olisi mennyt mutta pakko joskus käydä lakisääteiset kokeet ja tarkastukset. Olen koko aikuisikäni painanut yli 100 kg enkä juuri koskaan syö päivällä mitään. Että hukkaan menisi lounassetelit. Yksi lämmin ateria riittää vuorokaudessa.
Vielä 180 kg painavanakin mahduin tavalliseen hekilöautoon, ei mitään erikoiskuljetusta tarvinnut. Nyt on painoa 30 kg vähemmin eikä istuin ole edes takimmaisessa pykälässä. Ihme tuubaa nuo jutut että ei mahdu eikä pysty. No täytyy myöntää että Fiat Uno ja Nissan Micra, ainakin vanhimmat mallit niistä ovat liian ahtaita, mutta en muutenkaan niitä huolisi.
Ihmisen naamasta näkee minkälainen hän on luonteeltaan ja itse en palkkaisi kieroilijaa tai vittuilijaa. narsistia ja rasistia. Siinä ei paino vaikuta mitään.
Mun isäni oli laiha koko ikänsä ja hän sairastui sepelvaltimotautiin 39 vuotiaana ja kuoli 42 vuotiaana. Tunnen myös ison joukon muita hoikkia tai normaalipainoisia jotka ovat sairastuneet, kuolleet tai vammautuneet sekä joutuneet työkyvyttömiksi. Laiskuuskaan ei painoa katso vaan heitä löytyy kaiken kokoisista. Minulle ylimielinen virne nuoren vetelyksen naamassa kertoo asennevammasta ja laiskuudesta.
Joku mainitsi että lihava raottaa reisiään helposti. Siis lihava mieskö? Vai onko tässä jutussa koko ajan puhuttukin lihavasta naisesta työnhakijana?
Mihin ihmeeseen tuo perustuu tuo väite, että lihava sairastaa enemmän kuin laiha? Minulla on BMI 31 ja olen viimeksi ollut kipeänä kokonaisen vuorokauden joulukuussa 2011. Silloinkin olin viikonloppuna onneksi, että sain perjantaina illalla antibiootin homeperäiseen silmä-keuhkoputki ja korvatulehdukseen ja maanantaina olin taas töissä. Puoli päivää olin siis poissa. Meillä on töissä hometta ja on kuin olisi keuhkotautiosastolla töissä. Suurin osa ihmisistä on useita kertoja vuodessa sairaslomalla. Itse onneksi en, kun en vaan sairastele, Ennen joulukuuta 2011 taisin olla kipeänä vuonna 2009. Olen hoitanut puolisoani, jolla oli noro, en saanut sitä vaikka suutelin ja nukuin vieressä. Sama juttu nyt, kun hän on ollut seitsemän viikkoa sairaana kovassa influenssassa. Olen hoitanut ja lääkinnyt ja välttynyt tartunnalta. Hän on hoikka ja urheilee päivittäin. Minä urheilen mukana, mutten vaan jostain syystä laihdu. Minä olen tyypillinen kiltti lihava. En ole poissa töistä ja teen ylimääräisiä töitä jatkuvasti, ylitöitä kertyy niin paljon, että ne eivät mahdu siihen järjestelmäån vaan leikkaantuvat pois.
Saako kysyä minkä ikäinen itse olet kun kommentoit, että teinit täällä velloo..? Ehkäpä jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Ja oikeus myös vastata siihen mitä ap kysyi. Eikö näin?
Lihavien naisten pierut ja pimppi haisee ihan hampurilaiselle ja peräreikä ranskalaisille. Suu kokikselle. Lihavat pieree vienoja pieruja pikaruokakäynnin jälkeen päivittäin
Olen jo vuosia tuntenut lihavia ihmisiä. Ja täytyy sanoa että lihavan mihen/naisen silli-anjovis pierut ei ole niitä parhaimman hajusia aromikkaita peräfarttinkeja.kunnon peräfarttaus vaatii älyä ja kananmunia sekä palasen americanopizzaa. Sillä reseptillä lähtee aidot ulon hajuiset kananmunapierut. Mädän savipierun saa jysäytettyy parhaiten perärööritähystyksen jälkeen leikkauspöydällä, silloin tuoksu on yleensä mätä sillä monet rauhoittavat tekevät tuon mädän hajuisen kaasun , tämä siis perustuu omaan peräfarttinki kokemukseen. Peräfarttinkeja voi järjestää kaikki ja tärkeintä on että hommaa alusta alkaen oikeat välineet.
Hiihtoloma. Tällä viikolla ei tänne kannata tulla ainakaan asiallisen keskustelun toivossa.
Mulla tuli just kauheet sepelit housuun ja kauheet turaukset lens pitkin seniä. Kakalla leikkiminen kuuluu minun ruokapötätapoihun. Piereskelen joskus muös autossani ja tänään tuli savet farkkujen läpi penkille. Kauheet mötikät ja murkulat lentää pyllystä ja reva haisee.
Kyllä mä työnantajana palkkaisin henkilön, jonka kanssa tulee toimeen parhaiten. Jos molemmat osaa hommat yhtä hyvin, niin toki kannattaa palkata se, jonka kanssa synkkaa paremmin. Laihatkin sairastelee siinä kuin lihavatkin, joten ei kannata luottaa siihen, että se normaalipainoinen ei sairastele :D
Itse oon tehnyt enemmän tai vähemmän stressaavaa, fyysistä työtä ja olen huomattavan ylipainoinen. 3 vuoden aikana olen sairaslomaa pitänyt alle viikon. Samaan aikaan muut nuoremmat kundit ovat sairastalleet tämän tämän... Nämä minua paljon hoikemmat ja mukamas hirmu hyvässä kunnossa olevat. Tosin sairastelu voi johtua nuoresta iästä ja siitä, ettei osaa vielä kantaa vastuuta työstä, jossa on...
Työhaastattelussa ei kovin kattavaa vaikutelmaa ihmisestä saa, ja siinä tilanteessa ulkonäkö varmasti vaikuttaa. En tiedä onko se sitten kiintiöt vai mitkä seikat joilla me miehet työpaikkamme saamme, ulkonäköhän se ei voi olla.
Kuitenkin jos ajatellaan se tilanne, että kaksi yhtä pätevää hakijaa hakee samaa paikkaa, toinen on selkeästi lihava ja toinen normaalipainoinen, niin onhan se fakta että luotu ensivaikutelma on normaalipainoisella parempi. Sekin on tilastollinen tosiasia, että lihavat sairastavat enemmän.
Sitten vielä se, että millainen ihminen ei pidä itsestään huolta? Taustalta löytynee joko mielenterveyden ongelmia, vanhoja tai yhä ilmeneviä, tai sitten välinpitämättömyyttä ja mukavuudenhalua, joita niitäkään tuskin kukaan työnantaja kaipaa taakakseen.
Työhaastattelu on niin lyhyt ja intensiivinen kohtaaminen, että lähinnä sosiaalisuus ja ulkonäkö ovat ne ominaisuudet, joilla voi edukseen esiintyä. Tosin jo oletus siitä, että olisi kaksi sisällöltään käytännössä identtistä cv:tä joista toinen lihavan ja toinen laihan, lienee varsin utopistinen.
Aina tulee viittaus johonkin mystiseen tilastoon jonka mukaan lihavat sairastavat enemmän :)
Myös tuo väite että lihava ei pidä itsestään huolta. Paremmin varmaan itsestään huolehtii hoikka joka vetää pikaruokaa nassuun joka päivä, tupakoi ja juo alkoholia.
Minä olen ollut koko ikäni lihava mutta en sairasta juuri koskaan. Erittäin hyvä yleiskunto sekä tavallista kotiruokaa, vihanneksia, marjoja, hedelmiä joka päivä. Täysjyväviljaa ja rasvattomia maitotuotteita sekä rypsiöljyä.
Tyttäreni on lihavuuteen taipuvainen ja kaikki ylimääräinen varastoituu. Hän on myös aina terve ja syö terveellisesti, ei juo muuta kuin vettä ja kahvia eikä tupakoi. Poika on hoikka, syö mitä sattuu. Usein suklaata, karkkeja, pizzoja, kebabeja, hän on perheemme heikoin lenkki. Aina jos mikä tauti on liikkeellä hän saa sen.
Työkaveri joka on normaalipainoinen on myös aina sairas. Hän saa kaikki mahdolliset tartunnat. Hänelle on iän myötä tullut muutama kilo lisää painoa ja sillä varjolla hän piinaa itseään nälässä viikkokausia. Sitten taas tulee repsahdus ja menee kermamunkkia, irtokarkkia, lihistä. Lihava hän ei silti koskaan ole ollut mutta huono yleiskunto vaivaa.
En lähtisi painon perusteella luokittelemaan ihmisiä hyviksi tai huonoiksi työntekijöiksi.
Suoraan sanottuna tilanteessa, jonka aloittaja kuvasi palkkaisin normaalipainoisen. Tässä päätöksessä painaa nimenomaan tuo fyysinen osuus työssä, vaikka kyse onkin vain matkustamisesta.
Toisaalta jos kyse olisi ihan vaikka toimistohommista, jossa ei ole fyysistä merkitystä, niin palkkaisin sen joka vaikuttaa mukavemmalta ja synkkaa paremmin.
Teen itse fyysistä työtä, ja pärjään paremmin = teen enemmän kuin ylipainoiset miehet, ja olen nainen bmi 19
Itse palkkaisin sen joka on pätevin. Täysin samalla viivalla olevia ei ole. Toinen on parempi toisessa ja toinen toisessa. Se mitä pätevyyttä haen, ratkaisee.
On aivan pakko mainita keskustelun avaamiseen liittyen. Meitä oli 38 hakijaa vastuulliseen työhön. Kuusi valittiin "päätesteihin". Niistä neljä oli juppi tyyppisiä nuoria...en sano pyrkyreitä:)...kaksi meitä naispuolisia. Nuori, hoikka ja kaunis "sihteerityyppi" ja minä tanttatyyppi. Sain paikan ja kymmenes vuosi juuri pyörähtää käyntiin ilman sairauslomia.