Olen laatinut joukon vastaväitteitä euron kannattajien useimmin esittämiin väitteisiin
euron hyödyistä Suomelle.
Väite 1: Ilman euroa Suomessa olisi huomattavasti korkeammat korot.
Totuus: Tämän väitteen puolesta ei ole esitetty vielä koskaan yhtäkään
taloustieteellisesti kestävää perustelua. Syyt, jotka aikoinaan nostivat korot
Suomessa pilviin, lakkasivat olemasta jo ennen kuin olimme liittyneet edes EU:n
jäseneksi, rahaliiton jäsenyydestä puhumattakaan. Kun järjettömästä vahvan
markan politiikasta ja markan ECU-kytköksestä irrottauduttiin lopullisesti
8.9.1992 ja päästettiin markka kellumaan, niin korot lähtivät laskemaan hurjaa
vauhtia. Sama tapahtui Ruotsissa samasta syystä. Neljä vuotta myöhemmin eli
loppuvuodesta 1996 tärkein markkinakorko, kolmen kuukauden Helibor, oli
romahtanut noin kolmen prosentin tasolle, mikä oli 90-luvun maailmassa erittäin
matala taso.
http://rahajatalous.files.wordpress.com/2011/01/helibor.png
On täysin absurdia väittää, että jos Suomi olisi päättänyt jatkaa Ruotsin
tavoin omalla, kelluvalla valuutalla, niin jokin mystinen näkymätön käsi olisi
alkanut hilaamaan Suomen korkotasoa ylös samaan aikaan, kun muun maailman
korkotaso jatkoi laskuaan 2000-luvulle tultaessa. Näin ei tietenkään olisi
tapahtunut. Korot määräytyvät Suomessa aivan samoin perustein kuin muissakin
kansantalouksissa.
Väite 2: Jäsenyys rahaliitossa on tuonut Suomen talouteen vakautta.
Totuus: Kun tarkastellaan Euroopan eri kansantalouksia, niin on vaikea löytää
korrelaatiota talouden vakauden ja valuutan nimen väliltä. Saksassa ja
Kreikassa on sama valuutta, mutta kovin erilainen taloudellinen vakaus. Sen
sijaan on helppo löytää korrelaatio harjoitetun talouspolitiikan ja talouden
vakauden väliltä.
Väite 3: Jos Suomi ei olisi eurossa, joutuisimme devalvoimaan markkaa aina
silloin tällöin.
Totuus: Tämäkin on usein esitetty väite, mutta se ei suinkaan tarkoita, että se
olisi totta. Ei sinne päinkään. Kuten jo edellä totesin, markka päästettiin
kellumaan 8.9.1992. Kelluvaa valuuttaa ei tarvitse eikä oikein voikaan
devalvoida. Sen arvo määräytyy enemmän tai vähemmän vapaasti
valuuttamarkkinoilla. Toki kelluvankin valuutan arvoon voidaan vaikuttaa
keskuspankin korkopolitiikalla ja valuuttainterventioilla, mutta niillä ei ole
mitään tekemistä menneestä maailmasta peräisin olevien devalvaatioiden kanssa.
Väite 4: Euron ansiosta valuuttaa ei tarvitse vaihtaa matkustettaessa toiseen
euro maahan.
Totuus: Tämä on totta niiden kohdalla, jotka tuntevat viehtymystä käteisen
valuutan kanssa pämläämiseen ulkomaanmatkoilla. Niin ei kuitenkaan ole pakko
tehdä.
Väite 5: Euron ansiosta Suomen inflaatio on matala.
Totuus: Tämä väite perustuu ilmeisesti sellaiseen ajatukseen, että kun kerran
joskus 70-luvulla on ollut korkea inflaatio, niin kyllähän se nytkin olisi...
Tämäkin on luonnollisesti täyttä pötyä. Ruotsissa on oma valuutta, ja Suomea
nopeampi talouskasvu. Kuitenkin siellä on alhaisempi inflaatio. Kelluvan markan
Suomessa 90-luvulla oli nykyistä selvästi alhaisempi inflaatio.
euron hyödyistä Suomelle.
Väite 1: Ilman euroa Suomessa olisi huomattavasti korkeammat korot.
Totuus: Tämän väitteen puolesta ei ole esitetty vielä koskaan yhtäkään
taloustieteellisesti kestävää perustelua. Syyt, jotka aikoinaan nostivat korot
Suomessa pilviin, lakkasivat olemasta jo ennen kuin olimme liittyneet edes EU:n
jäseneksi, rahaliiton jäsenyydestä puhumattakaan. Kun järjettömästä vahvan
markan politiikasta ja markan ECU-kytköksestä irrottauduttiin lopullisesti
8.9.1992 ja päästettiin markka kellumaan, niin korot lähtivät laskemaan hurjaa
vauhtia. Sama tapahtui Ruotsissa samasta syystä. Neljä vuotta myöhemmin eli
loppuvuodesta 1996 tärkein markkinakorko, kolmen kuukauden Helibor, oli
romahtanut noin kolmen prosentin tasolle, mikä oli 90-luvun maailmassa erittäin
matala taso.
http://rahajatalous.files.wordpress.com/2011/01/helibor.png
On täysin absurdia väittää, että jos Suomi olisi päättänyt jatkaa Ruotsin
tavoin omalla, kelluvalla valuutalla, niin jokin mystinen näkymätön käsi olisi
alkanut hilaamaan Suomen korkotasoa ylös samaan aikaan, kun muun maailman
korkotaso jatkoi laskuaan 2000-luvulle tultaessa. Näin ei tietenkään olisi
tapahtunut. Korot määräytyvät Suomessa aivan samoin perustein kuin muissakin
kansantalouksissa.
Väite 2: Jäsenyys rahaliitossa on tuonut Suomen talouteen vakautta.
Totuus: Kun tarkastellaan Euroopan eri kansantalouksia, niin on vaikea löytää
korrelaatiota talouden vakauden ja valuutan nimen väliltä. Saksassa ja
Kreikassa on sama valuutta, mutta kovin erilainen taloudellinen vakaus. Sen
sijaan on helppo löytää korrelaatio harjoitetun talouspolitiikan ja talouden
vakauden väliltä.
Väite 3: Jos Suomi ei olisi eurossa, joutuisimme devalvoimaan markkaa aina
silloin tällöin.
Totuus: Tämäkin on usein esitetty väite, mutta se ei suinkaan tarkoita, että se
olisi totta. Ei sinne päinkään. Kuten jo edellä totesin, markka päästettiin
kellumaan 8.9.1992. Kelluvaa valuuttaa ei tarvitse eikä oikein voikaan
devalvoida. Sen arvo määräytyy enemmän tai vähemmän vapaasti
valuuttamarkkinoilla. Toki kelluvankin valuutan arvoon voidaan vaikuttaa
keskuspankin korkopolitiikalla ja valuuttainterventioilla, mutta niillä ei ole
mitään tekemistä menneestä maailmasta peräisin olevien devalvaatioiden kanssa.
Väite 4: Euron ansiosta valuuttaa ei tarvitse vaihtaa matkustettaessa toiseen
euro maahan.
Totuus: Tämä on totta niiden kohdalla, jotka tuntevat viehtymystä käteisen
valuutan kanssa pämläämiseen ulkomaanmatkoilla. Niin ei kuitenkaan ole pakko
tehdä.
Väite 5: Euron ansiosta Suomen inflaatio on matala.
Totuus: Tämä väite perustuu ilmeisesti sellaiseen ajatukseen, että kun kerran
joskus 70-luvulla on ollut korkea inflaatio, niin kyllähän se nytkin olisi...
Tämäkin on luonnollisesti täyttä pötyä. Ruotsissa on oma valuutta, ja Suomea
nopeampi talouskasvu. Kuitenkin siellä on alhaisempi inflaatio. Kelluvan markan
Suomessa 90-luvulla oli nykyistä selvästi alhaisempi inflaatio.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Taijat puhua paskoo...saisit tehä sen kyllä vähä lyhemmin. Mie en jaksa lukkee noin pitkiä sepustuksia.
no niin, siellä joku esittää "näppärää".
väite 1) liittyen korkoihin. ohje mene suomen ylen teksi-telkkarin sivulle 173. sieltä löytyy euroon liittyvät euribor-korot. yhden vuoden korko oli 15. helmikuuta oli 0,593. tähän lisää marginaali joka on 1 - 1,5 prosenttia.
sitten menet ruotsin telkkarin vastaavalle sivulle 231. sieltä löytyy ruotsin eri pankkien korot yhdelle vuodelle. matalin on Skandiabankenin korko joka on 2.99. yleisin korkotaso on kuitenkin noin 3.10 prosenttia.
kysymys: onko 2 pronsenttia suurempi luku kuin 3.10 prosenttia?
väite 2) liittyen talouden vakauteen. väiteelläsi ei ole mitään tekemistä kokonaiskuvan kanssa. se ei huomio millään tavalla esim jenkeistä lähtenyttä finassikriisiä tai sitä totuutta että kyse on koko maailmantaloutta. suomi on länsimaista kaikkein eniten riipuvainen maailmankaupasta. jos maailmalla menee huonosti niin silloin myös suomella menee huonosti.
vai väitätkö sinä että me pärjäsimme myymällä mämmiä toisillemme? kerro myös toki mitä sinun tulojesi veropronsentille on tapahtunut sinä aikana kun suomi on ollut eu:n jäsen? minun on laskenut reilut kymmenen prosenttia. entäs sinun? vai oletko edes töissä?
väite 3) liittyen valuutan devalvoitiin. höö...siis sinusta kun valuutalla ei ole vakaata arvoa niin silloin se ei muka devalvoidu eli heikkene muihin valuuttoihin nähden? jopas oli melkoinen "kuperkeikka". kerro myös kuka hyötyy siitä että valuutta heikkenee? ja kuka sen maksaa?
vastaus: hyötyjänä ovat suuryritykset, joiden taseet parantuvat devalvoinnin myötä. maksajana ovat tavallisen kansalaiset koska tuontitavarat kallistuvat aina sitä mukaan kun maan oma valuutta heikkee. miksi et tuo tätä asiaa ollenkaan esille?
miksi et myöskään tuo esille sitä totuutta että kelluva valuutta on suurten maiden käyttämä järjestelmä? talouden heikkoina aikoina pienen maan kelluva valuutta on kuin lastu laineilla. on täysin vastuuntonta talouden epävarmoina aikoina esittää "pientä" valuuttaa kellumaan.
lisäksi on historiallinen totuus että suomi joutui kalliiden työmarkinaratkaisujen vuoksi devalvoimaan markkansa aina kymmenen vuoden välein. tämä on siis historiallinen fakta eikä mikään "luulo". mikä ihme maailmantaloudessa olisi muuttunut niin jyrkästi, että pieni maa ei joutuisi vastaavaan turvautumaan vastaavaan temppuun myös tulevaisuudessa?
väite 4) liittyen valuutan vaihtoon. meneppäs kysymään vaikka koneen pomoilta olisiko heistä hyvä asia että saisi maksaa myös valuuttavaihtokustannukset aina ison kaupan yhteydessä?
kyse kun on sadoista miljoonista jolloin vaihtokustannukset ovat todella melkoiset. niilläkin rahoilla kone ja muut yhtiöt voivat laajentaan plus työllistää lisää väkeä.
on siis kyse aivan jostain muusta kuin siitä että mennään ruotsinlaivalle ja vaihdetaan satanen kruunuksi ja ostetaan tulijaisviinat.
väite 5) liittyen alhaiseen inflaatioon. ilmeisesti sinulla on helvetin huono muisti plus katkeileva ymmärrys. kun kelluvan valuutan myötä tuontihinnat nousevat niin siitä seuraa automaattisesti vaatimus palkkojen noususta. tästä seuraa taas hintojen nousu josta seuraa palkkojen nousu jne.
Kukahan täällä leikkii näppärää.........kysyjä kirjoittaa ilmeisesti tuliaisviinoissaan kun teksti on vielä huonompaa kuin normaalisti. Noin heikko ulosanti hurmoksellinen saivartelu euron puolesta ei anna uskottavaa kuvaa ihmisen talouspoliittisesta ymmärryksestä.
Kysyjän tekstiin sisältyy jälleen kerran valtavan suuria yksinkertaistuksia. Hän sotkee sekaan heittoja, joilla ei ole mitään tekemistä aloittajan esittämien argumenttien kanssa.
Kysyjä lienee jossain kytköksessä Koneeseen, kun tuo firma tuppaa tulemaan esille joka tekstissä. Jos sitten näitä kysyjän tuotoksia voi teksteiksi kutsuja. Pikku vinkki: perehdypä alkajaisiksi vaikkapa Koneen tuotantolaitosten sijaintipaikkoihin ja liikevaihdon jakautumiseen eri maissa olevien yksiköiden kesken. Äläkä takerru saivartelemaan pelkästään emoyhtiön sijaintimaasta: kansainvälisessä bisneksessä on kysymys suuresta määrästä erilaisia toiminnan kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Joten eipä yksinkertaisteta. Kun firma on noin rakas, siitä olisi hyvä olla perillä pikkasen tarkemmin.
höö...kuule vastaa nyt ensin kysymykseen että onko 3,1 pronsenttia vähemmän kuin 2 prosenttia? aloita vaikka tästä ja yritä sen jälkeen saada kuuden sentin halkaisijan pallo neljä kertaa neljä reikään.
Artturi Noitalahti
30.10.2010, klo 16:34permalink
niin ja jos tämä on sama artturi noitalahti joka kirjoittelee tälläisia iltalehden kolumiin vastauksena, niin ymmärtää kyllä hyvin että leikkikalut ovat olleet kovasti pieniä silloin lapsuudessa. tässä siis näytettä:
"Jiri Keronen: Jumalan laki on aina maallista lakia ylempänä. Jos Eduskunta esim.tyhmyyttään hyväksyy sukupuolineutraalin avioliitto lain ja näin rikkoo Jumalan tahtoa,se ei alenna Jumalan ylivertaisuutta piirun vertaa.
Elämämme on kilvoittelua läpi elämän,ei lakien laadinta tee tästä poikkeusta.Olkoon laki mikä tahansa,jos se loukkaa Jumalan pyhyyttä se on aina epäonnistunut.Lain säätäjillä on vastuu Jumalan edessä,kuin kenellä tahansa ihmisellä omista tekemisistään.
Tällaista tekstiä suurin osa kansasta nimittää,Fundamentaliseksi Hihhuliksi.Se sallittakoon heille, sananvapauden nimissä."
että siis kaksituhatta vuotta sitten jossain aavikolla teltassa kirjoitettu kirja määräisi kuinka tätä päivänä pitäisi elää, niin siihen ei voi sanoa muuta kuin että "puhalla huiluun".....
Tuskin on saman ihmisen kynästä. Erilainen tapa kirjoittaa. Ehkä hän on napannut nimmarin joltain muulta.
Onko EU:ssa pakko käyttää jytkytappia?
Kysyjälle vastauksia.
"kysymys: onko 2 pronsenttia suurempi luku kuin 3.10 prosenttia?"
Kumpi noista korkoprosenteista sinun mielestäsi kuvastaa paremmin tervettä taloutta?
väite 2) Totta ihmeessä Amerikan finanssikriisi vaikutti Eurooppaankin, mutta jos täällä olisi ollut taloudet terveellä pohjalla ja kelluvat kansalliset valuutat, niin toipuminen olisi ollut nopeampaa.
"vai väitätkö sinä että me pärjäsimme myymällä mämmiä toisillemme?"
Tässä on tyypillinen EU-uskovaisen kommentti. Kun argumentit loppuu, niin se on sitten tätä... Firmat myisivät tuotteitaan sekä koti että ulkomaisille asiakkailleen aivan kuten tekivät ennen EU-jäsenyyttä. Ja kyllä, tuloveroprosenttini on laskenut. En vain osaa yhdistää sitä EU-jäsenyyteen.
väite 3) Tietenkin kelluva valuutta devalvoituu talouden heiketessä ja revalvoituu vahvistuessa. Kuinka muuten pitäisikään olla? Olet varmaan tietoinen, että Ruotsi toipui paljon nopeammin ja paremmin finanssikriisistä kuin Suomi? Täältä tuhoutui kymmeniä tuhansia vientiteollisuuden työpaikkoja, kun ei ollut kansallista valuuttaa, joka olisi devalvoitunut voimakkaasti juuri oikeaan aikaan.
"on täysin vastuuntonta talouden epävarmoina aikoina esittää "pientä" valuuttaa kellumaan."
Olet siis sitä mieltä, että markan päästäminen kellumaan syksyllä 92 oli virhe?
" lisäksi on historiallinen totuus että suomi joutui kalliiden työmarkinaratkaisujen vuoksi devalvoimaan markkansa aina kymmenen vuoden välein."
Näin on. Sellaista se oli suljetun talouden vuosikymmeninä ja kiinteän valuuttakurssin aikana.
Myös se on historiallinen fakta, että autot pantiin aikoinaan veivillä käyntiin.
väite 4) Jos valuutanvaihtokustannukset olisivat oikeasti joku ongelma, niin miksi ruotsalaiset firmat eivät vaadi suureen ääneen maansa liittämistä rahaliittoon?
väite 5) Miten niin kelluvan valuutan oloissa tuontihinnat nousevat? Ei ne mihinkään nouse, jos valuutta vahvistuu. Jos taas valuutta heikkenee, niin silloin taas talouskasvukin on hidasta, mikä on omiaan alentamaan inflaatiopaineita. Siitä sinä nyt et pääse mihinkään, että Ruotsissa on Suomea alhaisempi inflaatio, vaikka maa ei kuulu rahaliittoon.
Soinin käsky: Palstan hampuusit: Yhtykää!!
Kai se on sitten toteltava?
Täällä on yllättävän vähän euron puolustajia, kun ei syntynyt tämän kummempaa debattia?