30 kolkuttelee jo ovella ja kertaakaan ei ole vielä ollut parisuhdetta eikä seksielämää. Pari satunnaista yhden yön juttua on ollut, mutta niistä ei ole kuin häpeän tunteita muistissa.
Se vähä seksi, mitä olen harrastanut on ollut hyvin nöyryyttävää, minulle(varmasti myös toiselle osapuolellekin). Ei seiso kunnolla kun jännittää niin perkeleesti ja olen surkea suutelija.
Sitä jotenkin ajatteli, että vanhempana homma luistaa kuin tanssi. Vitut. En ole uskaltanut enää vuosiin yrittää aktiivisesti mitään vastakkaisen sukupuolen kanssa. Itseni ikäiset naiset ovat jo kokeneet vähintään yhden parisuhteen, jotkut enemmänkin. Näissä he ovat tottuneet hyvään seksiin ja säännölliseen seksielämään.
Minulla ei ole mitään käsitystä, mitä seksielämä edes on. Nyt on vielä eräs nainen kiinnostunut ja minä taasen olen kauhusta sekaisin. Pidän tätä naista erittäin viehättävänä ja haluaisin olla hänen kanssaan. Hänellä on kuitenkin muutama pitkä suhde takanaan. Minulla ei ole minkäänlaista elämänkokemusta, en ole kiinnostava persoona ja laadukasta seksiä en pysty tarjoamaan.
Eipä ole ketään kenelle kertoa asiasta.
En näe kovin valoisaa tulevaisuutta. Nuorempana tuli aina ajateltua perheen perustamisa ja lasten saantia. Nyt sellaiset ajatukset näyttävät kovin etäisiltä ja epätodellisilta. Joskus tunnen eläväni aivan eri todellisuudessa kuin muut. Ympärilläni on parisuhteita ja harrastetaan seksiä kuten normaalien ikäisteni ihmisten kuuluu.
Onkohan afrikan köyhillä lapsilla samanlainen tunne kun katsovat kuvia ja tv-lähetyksiä länsimaista? Meillä on yllin kyllin puhdasta vettä, lääkkeitä ja ruokaa, itsestäänselvyyksiä. Heille nämä asiat ovat joitakin kaukaisia ja epätodellisia.
Joskus tilanteeni teki minut surulliseksi. Nykyään olen aika turta. Ei tunnu miltään, mikään.
Se vähä seksi, mitä olen harrastanut on ollut hyvin nöyryyttävää, minulle(varmasti myös toiselle osapuolellekin). Ei seiso kunnolla kun jännittää niin perkeleesti ja olen surkea suutelija.
Sitä jotenkin ajatteli, että vanhempana homma luistaa kuin tanssi. Vitut. En ole uskaltanut enää vuosiin yrittää aktiivisesti mitään vastakkaisen sukupuolen kanssa. Itseni ikäiset naiset ovat jo kokeneet vähintään yhden parisuhteen, jotkut enemmänkin. Näissä he ovat tottuneet hyvään seksiin ja säännölliseen seksielämään.
Minulla ei ole mitään käsitystä, mitä seksielämä edes on. Nyt on vielä eräs nainen kiinnostunut ja minä taasen olen kauhusta sekaisin. Pidän tätä naista erittäin viehättävänä ja haluaisin olla hänen kanssaan. Hänellä on kuitenkin muutama pitkä suhde takanaan. Minulla ei ole minkäänlaista elämänkokemusta, en ole kiinnostava persoona ja laadukasta seksiä en pysty tarjoamaan.
Eipä ole ketään kenelle kertoa asiasta.
En näe kovin valoisaa tulevaisuutta. Nuorempana tuli aina ajateltua perheen perustamisa ja lasten saantia. Nyt sellaiset ajatukset näyttävät kovin etäisiltä ja epätodellisilta. Joskus tunnen eläväni aivan eri todellisuudessa kuin muut. Ympärilläni on parisuhteita ja harrastetaan seksiä kuten normaalien ikäisteni ihmisten kuuluu.
Onkohan afrikan köyhillä lapsilla samanlainen tunne kun katsovat kuvia ja tv-lähetyksiä länsimaista? Meillä on yllin kyllin puhdasta vettä, lääkkeitä ja ruokaa, itsestäänselvyyksiä. Heille nämä asiat ovat joitakin kaukaisia ja epätodellisia.
Joskus tilanteeni teki minut surulliseksi. Nykyään olen aika turta. Ei tunnu miltään, mikään.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Hei, meillä kaikilla elämä ei mene sitä ruusuista polkua pitkin. :/ Samantyyppistä alemmuudentunnetta itsekin koen. En ole niin kokenut kuin moni minun ikäinen. Läheisyys ei ole itselleni helppoa menneisyyteni vuoksi.
Sanoit, ettet muka ole kiinnostava persoona. Noh, jotakinhan se nainen sinussa näkee!!!! Älä ota paineita siitä, että kiinnostuksen kohteellasi on ollut muutama pitkä parisuhde takana. Se voi olla hyväkin asia. Se osapuoli kenellä on kokemusta enemmän, jos hän oikeasti välittää, kyllä opettaa ja antaa toiselle aikaa opetella sitä läheisyyttä. Kyllä sinä vielä sen perheenkin ehdit perustaa. Sun täytyy vaan uskaltaa.............
En tiedä olenko nyt ollenkaan hyvä vastaamaan sinulle, kun en ole kertaakaan ollu kenenkään kanssa sängyssä tai mitään muutakaan, itsetunto on latistunut siitä niin paljon, etten edes tiedä onko se mahdollista edes minun kohdallani.
Jos nainen on kerta susta kiinnostunu toi sille, varmasti ymmärtää. Ja oikeestaan naisena voin sanoa, että siitä voi tulla se teidän juttunnekin, jos hän on kokeneempi. Kokemattomuus on viehättävää ja kiihottava piirre kumppanissa (ainakin minusta), jos kumminkin on valmis kokeilemaan kaikkea ja uskaltaa kertoa asioita. Mene vaan eteenpäin äläkä jää nysväämään ajatuksiasi, kun sinuun kerta pystyy ihastumaan ja jopa rakastumaan!? kannattaa käyttää tämä tilaisuus ja katsoa onko tuo tuntemasi mimmi se jonka kanssa tulisi kunnon suhde :)
Tsemppiä
ei kannata. naiset kertoo nää jutut kaikille frendeilleen. jos käy huonosti nii sit tietää kaikki.
Onneksi todellisuus ei ole ihan noin synkkä.
Minulla on samanlainen tilanne. Olen 31 ja vain yhden naisen kanssa ollut elämäni aikana, eikä kyse ollut pitkästä ja syvällisestä seurustelusuhteesta. En pystynyt sellaiseen silloin, kun olin niin sekaisin päästäni. Tiedän kuitenkin menneistä naisjutuista, että minuun ihastutaan aika helposti. En vain koskaan käy missään, joten mahdollisuuksia seurusteluun ei tule.
Pelkään sosiaalisia tilanteita ja punastumisen pelossa en uskalla kertoa mielipiteitäni. Kaikista eniten silti haluaisin rakastaa ja olla rakastettu, tuntuu vaan niin luonnottomalta ja mahdottomalta minulle. Tuo afrikka-vertauksesi kuulostaa varsin osuvalta. Seksiäkin haluaisin paljon ja olen jo alkanut miettiä, että etsisinkö vain luotettavaa seksiseuraa jostain ja tyytyisin siihen, mutta en usko, että siitä lopulta jäisi hyvät fiilikset. Lisäksi siihen saattaisi jotenkin liiaksi tottua ja tyytyä myöhemmin huomaakin, että se rakkaus jäikin sitten kokematta.
Sinullahan on nyt kuitenkin hyvä tilanne. Kumpa minullakin olisi tällä hetkellä joku kiinnostava nainen tuttuna, pääsisi edes vähän harjoittelemaan sitä, mitä muut tyypit kokee jo joskus 15-vuotiaina. Seksihän on kuitenkin yksilöllistä ja vaikka olisitkin harjoitellut sitä 10 naisen kanssa, niin ne kikat välttämättä toimisi tähän kyseiseen naiseen, jota tapailet. Kaikkien kanssa pitää opetella erikseen.
Kannattaa aloittaa kokeilu homojutuilla, löytyy paljon vanhoja, riettaita miehiä, jotka haluavat opettaa nuorempiaan. Vaikkei se "peräreiän rassaus" tuntuis kovin houkuttelevalta, kannattaa sitä kuitenkin kokeilla ihan kokemuksen keräämiseksi.
Olen itse "porannut peppuun" 48v miestä, joka ei ollut kokenut seksiä koskaan aiemmin. Oli yllättävän kiihottavaa korkata tuo mies. nyt olen parisuhteessa itseäni nuoremman naisen kanssa, ja seksielämä kukoistaa!
Itse koin ekan seksijutun 33-vuotiaana vanhan homon kanssa.
Kannattaa katsoa vaikkapa:
http://www.iskuri.net/index.php?s=0&osp=1&hsp=1
Olen lähes samasssa tilanteessa kuin aloittaja. Olen hieman nuorempi, mutta en ole myöskään päässyt yhtä pitkälle naisten kanssa. En ole ikinä edes suudellut. Monta vuotta on nyt mennyt käytännössä täysin passiivisesti naisten suhteen, ja sen kyllä huomaa, ei todellakaan ole ketään, joka olisi minusta kiinnostunut. Miksi olisikaan, ei minulla ole mitään tarjottavaa kenellekään. Olen jo heittänyt kirveen kaivoon.
Itse olen norm. tavalinen mies 50v ja pari avioliitoa ja muutamia seurustelusuhteita takana ja sanon näin että opetelkaa en sin rakastamaan itesänne pitäkää omasta niin fyysisestä kuin henkisestä kunnostanne huolta. Silmät auki elämälle, harrastakaa nautikaa elämästä. Älkää pitäkö sitä naista selaisena kapistuksena joka on välttämätön että tulisitte onneliseksi. Meinaan jos asenne on se että ette voi olla onnelisia ilman sitä naista niin ette ole onnelisia vaikka sellainen olisi ainakaan kuin pienen hetken. Ja parempi yksin kuin huonossa parisuhteessa
kiva
Hyviä neuvoja.
rikkaatkin aina puhuu ettei se raha tee onnelliseks. sie puhut paljon saaneena ettei se tee onnelliseks. kiva tietää. kyllä nyt päivä piristää. oon ilonen etten oo saanu.
Kuule ei tuolla asenteela mitään saakaan jos ei yritä. Sillä lailla se rahakin tehdään yritämällä ja tekemällä sen eteen töitä ei kitisemällä.
Naiset ovat sellaisia, että ne usein haluaa jo eka treffeillä kokea kaiken, mitä miehestä irtoo. Muistan itsekin, kun olin jo 32v kokematon jörrikkä eka treffeillä kirjeenvaihdon jälkeen ja kuinka meninkään häntä hieman rutistelemaan, niin jo olisi sänkyyn tahtonut. Onneksi sain sanottua, että ei kai sitä vielä eka kerralla sentään.
Ei se mitään, vaikkei oo saanukkaan kolmeenkymppiin mennessä; emmäkään oo, hädin tuskin suudellukkaan. Jokaista ei oo säädetty naimisoituvaiseksi, eli kaikilla ei oo kykyä tai kyllix halua mennä naimisiin, eli heidät on vähän ku siltä riesalta säästetty
Naisen tyydyttäminen on mun alaani. Kumpa nyt löytyis se kumppani äkkiä ettei tarvii omaan käteeni turvautua.
Eka postaus on melkein kuin katsoisi peiliin, sillä poikkeuksella ettei itselläni ole ollut yhdenyönsuhteita, tai minkään muunkaanlaista kontaktia naisiin (ei edes suutelua.) Itse olen luopunut jo pari vuotta sitten toivosta, en kumminkaan löydä ketään / saa ketään kiinostumaan, miksi edes yrittää.
-T-;lle ja muillekkin kokemattomille tiedoksi että rohkeutta peliin!
Uskaltakaa tavata naisia ja kun sitten pääsette itse asiaan niin kertokaa kokemattomuudestanne -järkevä nainen kyllä ymmärtää ja arvostaakin sitä.
Ei pidä paikkaansa, olen just se tyyppi jolle aina sanotaan:" oot tosi mukava, mut en oo vielä valmis uuteen suhteeseen yms. ja kyllä tuollainen mies sen oikean löytää " No niin varmaan, kyllä kyllä.. Miten sitten kun on sitä rohkeuttakin mut ei niin ei. Kokemattomuus on sama naisille kuin pelko susille, ne haistaa sen kilometrien päähän.
Kokemattomuuden pelko uuden ihmisen kanssa on meillä ihan jokasella. Jokanen suhde on erilainen, se on sitä niin henkisesti ku fyysisestikkin. Aina kun edellinen suhde päättyy, ja uusi alkaa, opetellaan kaikki asiat tän uuden ihmisen kanssa alusta alkaen. Jokanen tykkää eri asioista, ja näissä etsitään tapaa josta molemmat pitää, joka tulee molemmilta luonnostaan.
Olen itse 29-vuotias nainen, ja takana useita suhteita. Alle parikymppisenä oli paljon yhdenillanjuttuja, ja myöhemmällä iällä kolme pitkää suhdetta. Tällä hetkellä olen avoliitossa. Tapanani on ollut siirtyä suhteesta toiseen lennosta, ja tämä ei ole kovin hyvä asia. On todella tärkeää osata olla myös yksin, kuten joku täällä jo kirjottikin. Yksinäisyys on asia, jota tulee tarvitsemaan sitten myöhemmin elämässä, ellei sitä ajoissa koe, ja osaa siitä nauttia.
Aina uuden suhteen alkaessa on pelko siitä, miten uuden ihmisen kanssa pitäisi olla, mistä se tykkää, teenkö jotain väärin. Vielä jos kumppani on eritysen tärkeä, ja on tähän palavasti ihastunut, tulee ekoilla kerroilla sängyssä vahvakin pelko siitä että mokaa homman jotenkin. Se on ihan normaalia, ja me kaikki podemme sitä uuden ihmisen kanssa.
Eka kerta uuden kumppanin kanssa tuntuu lähes aina "siltä ekalta kerralta". Se hyvin harvoin sujuu odotusten mukaan, puolin ja toisin. Paras seksielämä on kun on vuosia saman kumppanin kanssa opetellut, mistä juuri se ihminen tykkää, miten koskettaa ja miten tehdä asiat juuri sen ihmisen kanssa.
Yhden illan jutuista tuskin kellään on kovin hyviä muistoja juurikin tästä syystä. Ainakaan itelläni ei ole ainuttakaan.
Kokemattomuus sinänsä ei todellakaan ole huono asia! Olis ihan mahtava tunne jos olisin ollut mieheni ensimmäinen! Ei kukaan toivo että se oma kumppani olis ollu sängyssä useen ihmisen kanssa, ja jo heti ekalla kerralla yrittäis tehdä jotain ihme temppuja.
Oot vielä nuori, kolmekymppinen ei todellakaan ole vielä vanha. Nauti siitä yksinolosta, itestäs ja elämästä. Ihan varmasti ehdit kokea kaiken.
Kun käy säännöllisesti maksullisissa naisissa niin paneminenkin onnistuu luonnostaan kun tapaa jonkun kivan naisen. Mä olen ainakin harjoitellut riittävästi.
En mä nyt ilman seksiä ala elämään vaikka olen yksinäinen meinaan
kun sitten tapaat tämän "kivan naisen" niin kuinka selität hankineesi taitosi-luonnonlahjanako?
Minulla ei ole mitään prostituutiota vastaan mutta hyväksi rakastajaksi heidän kanssaan ei opi. Kas kun se on heidän työtään teeskennellä nautintoa vaikka mies olisi millainen räpeltäjä.
No miten ihmeessä huoran kans vois jotain taitoja saada? Ihan päinvastoin siinä käy. Koko homma on kylmää suoritusta, se tehdään maksusta, ja ihan sama mitä teet, on naisen työtä näytellä pitävänsä siitä. Just päinvasoin siinä todennäkösemmin käy, ja tää ainut "opittu taito" on lopulta vaan toi kylmä jyystö.
Pornolla ja huorilla ei oo mitään tekemistä parisuhteessa harrastettavan seksin kanssa.
Jea, siinä oppii paljon paremmin, kun räpeltää jonkun muun kuin prostituoidun kanssa, nainen dissaa ihan avoimesti kaikista virheistä.
No kyllä tarvii naisella aika suuri itseluottamus omiin taitoihinsa olla, ja muutoinkin senverran ylimielinen tapaus, että harvassa on naisia jotka tuolla tavoin miehelle sanois. Jos nyt uskoisin että ylipäänsä kukaan niin tekis...
Luuletko et yhdyntä on vain ja ainoastaan miehen "hoitama" homma? Siinä on kaksi ihmistä mukana, tiedoksesi...
Hei, luin tätä ketjua mielenkiinnosta ja tulin kovin surulliseksi. Olen nyt kännissä aika lailla että jos virhettä pukkaa niin voi voi. Mietin omaa elämääni, sain pillua vähän ennenkuin täytin 20v. Toki sormipillua tuli ja olis sanut mitä vaan jos olis uskaltanu.
No, maailma muuttu ja elämä sen myötä. Ikää karttui ja kokemusta sen myötä.
Nyt on tullut naitua sitte viimesen päälle, mutta onnellisuus, sitä ei oo näkyny
pelkkä pimppi ja mekaaninen seksi ei tee onnelliseksi. Mutta ehkä toiselle ihmiselle näkyväksi ja tärkeäksi tuleminen voi sen tehdä? Siksi ap:nkin kannattaa nähdä se kiinnostunut nainen muunakin kuin mahdollisena seksikumppanina. Ehkä alottaa tutustumalla ihmiseen, joka mahdollisesti voi olla vielä joskus tärkeintä ap:n maailmassa, eikä vain "hetken pillu".
käy huorissa !
Samassa veneessä ollaan.. ikääkin vielä aika lailla saman verran.
Joskus haaveilin löytäväni itselleni sen oman kullan jonka kanssa perustaa perhe.. nyt olen tainnut huomata että aika on tällä rintamalla ajanut auttamatta ohitseni. töissä olen aivan huikea persoona, hauska ja juuri sellainen mihin muutamat työpaikan naiset sitten ovatkin ihastuneet, ja joihin itse olen ihastunut..
Noissa ihastumisissa olenkin sitten mennyt ihan paniikkiin.. pelottaa jotenkin niin helvetisti ja tähän asti sitten kaikki ihastukset ovatkin kuihtuneet.. johtuen täysin itsestäni.. kokemattomuuteni ehkä jollain tasolla hävettää minua valtavasti.. ja sitten...
Vaikka töissä olenkin mainitsemani huikea persoona joka saa likimain kaikki nauramaan, kotona olen kuitenkin vain syrjäytynyt.. mulla ei yksinkertaisesti ole mitään muuta elämää kuin työ.. kavereita nään harvoin koska ovat perheellisiä.. oikeastaan yksi kaveri käy kylässä ehkä kahden viikon välein.. ja baareissa tulee temmellettyä aina viikonloppuisin.. sekin on toki muuttunut niin, että en läheskään aina jaksa edes sinne raahautua..
uimassa käyn välillä ja kävelyllä silloin tällöin... sosiaalinen elämäni on aika surkeaa... pääasiassa olen yksin kotona...
lähdeppä siinä nyt sitten tapailemaan tälläistä ihastusta jolla on jo parisuhde alla, ja jonka elämä on täynnä kaikenlaista.. sellaista että monina päivinä lähtee aamulla kotoa ja ehtii takaisin vasta illalla myöhään töiden ja kaikkien muiden aktiviteettien jälkeen...
niin, seksikokemukset rajoittuu itsellä myöskin aika lailla muutamiin keroihin.. sille voit kuitenkin tehdä jotain.. itse hain viagran korviketta, koska juuri tuosta lerpahtamisesta kärsin itsekin, halut on kovat mutta jännittää niin valtavasti.. resepti oli helppo saada..
no, yhden yön jutut nyt ei juurikaan kiinnosta kyllä edes, mutta ompahan ainakin noita pillereitä sitten valmiina.. jos sitä nyt sitten joskus vielä sattuisi tutustumaan naiseen jonka kanssa haluaisi jotain muutakin kuin seksiä...
komppaan vahvasti tätä viestiä. itsellä sama tilanne. töissä juttu lentää ja osaan olla sosiaalisessa kanssakäymisessä. siviilissä ei tuu mitää siitä. en käsitä mistä johtuu.
Neitsyys ei ole kuin painetta korvien välissä. Kaksi luontokappaletta nai ilman opetustakin. Muistan toki itsekkin, sama suorituspaine sitä oli itselläkin aikaisemmin. Nyt asiaa ei jännitä, omaa kroppaa ei häpeä, eikä toisen vartalon koskettelu tunnu kuin mahtavalta. Jännittäminen katosi sen ensimmäisen kerran jälkeen eikä meno ole kuin parantunut.
Ei naista, ei töitä. Koulut o käyty: Lukio, ammattikoulu, ammattikorkeakoulu, yliopisto (DI lisensiaatti). Se siitä sit, turha tässä elämässä enää mitn yrittää, ku o ruma pärstä...
Miehelle naisen kiinnostavimmat puolet ulkonäössä on hoikkuus ja pitkät hiukset. Naiselle taas miehen kiinnostavimmat puolet on leveät hartiat ja hyvä kroppa. Tohon vielä lisäks huumorintaju, ni varmasti on vientiä. Ja noi on ihan jokasen saavutettavissa. Ja lisäks terveellistäkin.
Ei ole omaa ukkoanikaan komeudella siunattu, mut noiden käsivarsien väliin nukahtaminen on ihaninta maailmassa... Joka ilta rakastun uudelleen.:)
Et siis ole yksinäinen. Painu v*ttuun täältä ukkoinesi.
Itse en ole lihava, ei tosin mitään sikspäkkiäkään ole, leveistä hartioista on tullut kommenttia miehiltäkin joskus. Muuten kroppa on täysin mitätön. Lyhyt ja tikkujalat. Ja ruma naama. On mulla huumorintajua mutta olen kyllä helvetin epäsosiaalinen.
Silti tai juuri edellä mainituista seikoista johtuen on läpi koko elämän tuntunut että naiset halveksii. Ei minkäänlaista kontaktia lähes 27 vuoden aikana. Muutenkin olen niin yksinäinen että olen tosissani ajatellut töiden jättämistä ja maailmankiertueelle lähtöä. Saisipa elää lyhyessä elämässä ainakin jotain mielenkiintoista, vaikka parisuhde jääneekin saavuttamattomaksi unelmaksi.
Näillä eväillä ei pitkään eletä.
samat haaveet täälläkin. toivon joka päivä että saan potkut ja voin lähteä maailmalle. sen vertaa munaa ei ole että ottaisin loparit. kuten sanoit, tulispahan jotain tehtyä edes.
Sama täällä, perustetaan ryhmä "Saamattomat" ja lähetään valloittamaan maailma!
Mukana!
Omasta kokemuksesta voin sanoa että ei onnistu pariutuminen enää. Olen kohta 36 eikä minkäänlaista seurustelu kokemusta, ei edes ensi suudelmaa. Syynä syrjäinen asuinpaikka ja ujous. Nyt olen nettideittiä kokeillut ja kaikki yritelmät ovat kaatuneet siihen kun nainen kysyy aiemmista suhteista. En voi valehdella koska sehän paljastuu kuitenkin.
30 miehellä (tai miksei naisellakin) alkaa tuo kokemattomuus olla jo turhan iso este parisuhteen muodostamiselle. Mutta nyky-yhteiskunnassa se on varmaankin jo suht yleistä. Itse lopetin yrittämisen n. 26-28 vuotiaana. Siihen mennessä ihminen pystyy jo melko tarkkaan määrittämään onko parisuhteen muodostaminen mahdollista vai ei.
Pahin virhe on ajatella, että ne ihmiset joille parisuhteen muodostaminen tulee luonnostaan, on jotenkin "parempia ihmisiä" kuin ne jotka eivät siihen pysty. Ihminen pystyy olemaan onnellinen ilman sitä toista puoliskoakin, joskus jopa onnellisempikin.
vaikea nähdä tässä tilanteess mitään positiivista. eniten ottaa päähän että kerran vain täällä eletään ja tulen jäämään jostain isosta asiasta paitsi.
Täällä kanssa yks kohta 30 ukko ja en ole vielä kertaakaan ollut naisen kanssa, suudellu tai tehny muuta parisuhteeseen liittyvää ja eipä kyllä tommonen jonnin joutava paska vois vähempää kiinnostaakkaa. Voi kumpa saisin elää lopun ikääni yksin villinä ja vapaana. Parisuhde on yhtä h elevettiä hyi v ittu.
Ei sen pitäisi antaa haitata, vaikka on kokematon. Positiivinen asenne kaikkeen mitä tekee on tärkeää. Nauraa huvittuneena, jos sattuu tekemään mokan. Ei maailma mihinkään kaadu, jos nyt sattuu työntämään hepin väärään paikkaan, tai ei ole ajatustenlukija. Kuvittele, vaikka olevasi intohimoinen tutkimusmatkailija, joka astuu maailman syvimpään tutkimattomaan viidakkoon. Täynnä intoa, ja vatsanpohjaa kutittavaa jännitystä siitä, ettei tiedä mitä tulee kohtaamaan. Vaistonvaraista kuljeskelua ympäri tuntematonta. Toki kartta ja gps auttaa aina hyvään alkuun. :D
Tulee mieleen se vanha Pulttipois sketsi jossa ruutuun ilmestyi se Marko poloinen.
:)