Tervehdys. Olen nyt sisäistänyt itselleni että sairastan skitsofreniaa, mutta vaikka olen penkonut nettiä niin mielestäni en ole löytänyt siitä oikein kunnon juttua et millä mekanismilla se toimii niin kerron omakohtaiset kokemukseni.
Kaikki alkoi monta vuotta sitten kun pitkän pirin käytön jälkeen kasahdin siihen "vainottaa" psykoosiin, tutkin asuntoa ympäriinsä etsien mikkejä, ja lopulta tallailin tuolla pihamaalla pakoon ihmisiä... koitin päästä omaan rauhaan jonnekkin mutta jokapaikassa oli ihmisiä, niitä pomppi kuin tyhjästä aina kun pääsin jonkun nurkan taakse tai polulle. Mutta se meni ohi sittenkun sain nukutuksi tarpeeksi.
Nyt se alkoi uusiksi n. vuosi sitten, yhtäkkiä aloin löytää uusia piirteitä televisiosta, kirjoista ja radiosta. Tuntui kuin elämä olis "Truman Showta" (tauti nimeltä Truman-harha) ei siis niin että ihmiset näyttelisi, mutta että kameroita oli jokapuolella. Kohta aloin lukemaan lehdistä juttuja jotka osittain tuntui kertovan minusta (tai jotain minulle). Radiosta seurasi ääni, joka selitti minulle asioita joita olin parasta aikaa tekemässä. Ja välillä "riivaaja" tuntui istuttaneen siemenensä kavereihini jotka alkoivat puhumaan outoja itse sitä muistamatta.
Moni koitti myös rauhotella minua sanomalla että hekin ovat joskus "nähneet unta".
Kerran söimme huumaavia sieniä kun kaverit alkoivat kertomaan juttuja miulle, ne puhu siitä että Kiinalaiset tulevat kostamaan ne atomipommit viellä. Seuraavana päivänä ei kuulemma oltu sellasta keskustelua käytykkään.
Itse en siis kuule ääniä tyhjästä, mutta ne ilmestyvät muista ihmisistä, heidän puheistaan ja välillä ne tuntuvat vittuilevan kun taas välillä joudun pidättelemään naurua niiden johdosta. Voisi sanoa sen niin että se on vähän niikun omatunnon ääni joka ilmestyy milloin sattuu. En usko että se on vaan mielikuvituksen tuotetta, en tiedä onko se piru vai Jumala, tuntuu vaihtelevan aika paljon oman henkisen tilan kanssa... jos oon hyvällä tuulella niin se alkaa vittuilla, jos oon pahalla päällä niin se lohduttaa ja nostaa ylemmäks.
Se mikä kuitenkin eniten häiritsee on ne psykoosin omaiset tilat milloin huomaa että myö ollaan kaikki yhtä, kaikki ympärillä tuntuu olevan mukana samassa meiningissä ja "ymmärtää yskän" mutta sitten yhtäkkiä kaikki palautuukin ennalleen paitsi että itse vaahtoat jotakin päätöntä ja luulet että kaikki ymmärtää vaikka kukaan ei tajua mitään.
Ja se kameravaihe on sit vaan kusetusta, itellä ainakin selitetään semmosia asioita mitä en ole nähnyt kuin omin silmin. Kai se heijastuu jotenkin oman pään sisältä, ite kuvailisin että se on just se toinen puoli omasta itsestä. Se mikä huutaa FTW keskisormi pystyssä, se sisäinen lapsi joka tekis mieli päästää pihalle... se joka ei pelkää mitään ja uskaltaa tarttua tilaisuuteen. Vähä niiku esim. Me kaksi ja Irene tai Fight Club leffassa.
Ja olen lukenut myös raamattua ja kokenu se "onko kaikki nyt minun harteilla" vaiheen, olen myös lukenut psykooseista, henkisestä heräämisestä, valaistumisesta, kolmannesta silmästä yms. ja itse luen ne aika lailla saman otsikon alle. Jotkut sanoo löytäneensä Jumalan, mutta itse sanoisin sitä "sisäiseksi ääneksi".
Sitä en kyllä ymmärrä että kuinka se tuhoaa tunne-elämän niin täysin, tuntuu ettei aivot enää eritä serotoniinia joten päivät ovat yhtä harmaata pötköä eikä meinaa päästä sängystä ylös, mikään ei kiinnosta ja mitään ei jaksa tehdä.
Kävin osastolla ja sain neurolepteja sieltä, mutta lopetin niiden syönnin koska ei ne äänet mihinkää kadonnu. Minua ei vaan jaksanu kiinnostaa mikään eli olin zombie (en nyt kuitenkaan suosittele ketään lopettamaan lääkitystä, en todellakaan). Välillä kun tuli ajateltua liikaa niin olin harhainen, etenkin kun jäi se ns. levy päälle että ajattelin monta päivää samaa asiaa. Mikä itellä autto oli kirjottaminen, sillä sain availtua aivo-onkaloita ja näyttämällä niitä kirjotuksia muille sain ymmärrystä (niin, siis siellä osastolla) ja jotenkin se tuntu helpottavalta kun sai sanottua että tämmönen olo miulla on. Asioista puhuminen on kuitenkin aika vaikeeta kun kukaan ei oikeestaan ymmärrä ellei ole itse käynyt samaa läpi.
Juuh, tää oli nyt tämmönen avautuminen... tarkotettu lähinnä niille jotka on viellä siinä alkuvaiheessa, toivottavasti olis avuksi jollekkin.
Ja miulla ei oo ikinä kehotettu tappamaan ketään, tai edes vahingoittamaan. Ne on lähinnä kannustaneet että pitäis tehä sitä mistä on pienestä asti unelmoinu. Että ei heittäis elämää hukkaan... ja oon huomannu että aika moni taiteellisesti lahjakas on käyny läpi samoja asioita, biiseistä, elokuvista, kirjoista yms. päätellen. Mutta tässä tältä erää, jaksamisia kaikille!!
Ja jos teillä alkaa psykoosi niin suosittelen että otatte johonkin lähimpään ihmiseen yhteyttä, älkää ruokkiko sitä petoa ja antako sen saada niskaotetta.
Ja tiedän että jo Shakespeare aikanaan esitti sen ison kysymyksen mitä varmaan jokainen skitsofreenikko pohtii useampaan otteeseen. OLLAKO VAI EIKÖ OLLA KAS SIINÄ PULMA.
Kiitos, hyvää yötä, siunausta ja heippa
Kaikki alkoi monta vuotta sitten kun pitkän pirin käytön jälkeen kasahdin siihen "vainottaa" psykoosiin, tutkin asuntoa ympäriinsä etsien mikkejä, ja lopulta tallailin tuolla pihamaalla pakoon ihmisiä... koitin päästä omaan rauhaan jonnekkin mutta jokapaikassa oli ihmisiä, niitä pomppi kuin tyhjästä aina kun pääsin jonkun nurkan taakse tai polulle. Mutta se meni ohi sittenkun sain nukutuksi tarpeeksi.
Nyt se alkoi uusiksi n. vuosi sitten, yhtäkkiä aloin löytää uusia piirteitä televisiosta, kirjoista ja radiosta. Tuntui kuin elämä olis "Truman Showta" (tauti nimeltä Truman-harha) ei siis niin että ihmiset näyttelisi, mutta että kameroita oli jokapuolella. Kohta aloin lukemaan lehdistä juttuja jotka osittain tuntui kertovan minusta (tai jotain minulle). Radiosta seurasi ääni, joka selitti minulle asioita joita olin parasta aikaa tekemässä. Ja välillä "riivaaja" tuntui istuttaneen siemenensä kavereihini jotka alkoivat puhumaan outoja itse sitä muistamatta.
Moni koitti myös rauhotella minua sanomalla että hekin ovat joskus "nähneet unta".
Kerran söimme huumaavia sieniä kun kaverit alkoivat kertomaan juttuja miulle, ne puhu siitä että Kiinalaiset tulevat kostamaan ne atomipommit viellä. Seuraavana päivänä ei kuulemma oltu sellasta keskustelua käytykkään.
Itse en siis kuule ääniä tyhjästä, mutta ne ilmestyvät muista ihmisistä, heidän puheistaan ja välillä ne tuntuvat vittuilevan kun taas välillä joudun pidättelemään naurua niiden johdosta. Voisi sanoa sen niin että se on vähän niikun omatunnon ääni joka ilmestyy milloin sattuu. En usko että se on vaan mielikuvituksen tuotetta, en tiedä onko se piru vai Jumala, tuntuu vaihtelevan aika paljon oman henkisen tilan kanssa... jos oon hyvällä tuulella niin se alkaa vittuilla, jos oon pahalla päällä niin se lohduttaa ja nostaa ylemmäks.
Se mikä kuitenkin eniten häiritsee on ne psykoosin omaiset tilat milloin huomaa että myö ollaan kaikki yhtä, kaikki ympärillä tuntuu olevan mukana samassa meiningissä ja "ymmärtää yskän" mutta sitten yhtäkkiä kaikki palautuukin ennalleen paitsi että itse vaahtoat jotakin päätöntä ja luulet että kaikki ymmärtää vaikka kukaan ei tajua mitään.
Ja se kameravaihe on sit vaan kusetusta, itellä ainakin selitetään semmosia asioita mitä en ole nähnyt kuin omin silmin. Kai se heijastuu jotenkin oman pään sisältä, ite kuvailisin että se on just se toinen puoli omasta itsestä. Se mikä huutaa FTW keskisormi pystyssä, se sisäinen lapsi joka tekis mieli päästää pihalle... se joka ei pelkää mitään ja uskaltaa tarttua tilaisuuteen. Vähä niiku esim. Me kaksi ja Irene tai Fight Club leffassa.
Ja olen lukenut myös raamattua ja kokenu se "onko kaikki nyt minun harteilla" vaiheen, olen myös lukenut psykooseista, henkisestä heräämisestä, valaistumisesta, kolmannesta silmästä yms. ja itse luen ne aika lailla saman otsikon alle. Jotkut sanoo löytäneensä Jumalan, mutta itse sanoisin sitä "sisäiseksi ääneksi".
Sitä en kyllä ymmärrä että kuinka se tuhoaa tunne-elämän niin täysin, tuntuu ettei aivot enää eritä serotoniinia joten päivät ovat yhtä harmaata pötköä eikä meinaa päästä sängystä ylös, mikään ei kiinnosta ja mitään ei jaksa tehdä.
Kävin osastolla ja sain neurolepteja sieltä, mutta lopetin niiden syönnin koska ei ne äänet mihinkää kadonnu. Minua ei vaan jaksanu kiinnostaa mikään eli olin zombie (en nyt kuitenkaan suosittele ketään lopettamaan lääkitystä, en todellakaan). Välillä kun tuli ajateltua liikaa niin olin harhainen, etenkin kun jäi se ns. levy päälle että ajattelin monta päivää samaa asiaa. Mikä itellä autto oli kirjottaminen, sillä sain availtua aivo-onkaloita ja näyttämällä niitä kirjotuksia muille sain ymmärrystä (niin, siis siellä osastolla) ja jotenkin se tuntu helpottavalta kun sai sanottua että tämmönen olo miulla on. Asioista puhuminen on kuitenkin aika vaikeeta kun kukaan ei oikeestaan ymmärrä ellei ole itse käynyt samaa läpi.
Juuh, tää oli nyt tämmönen avautuminen... tarkotettu lähinnä niille jotka on viellä siinä alkuvaiheessa, toivottavasti olis avuksi jollekkin.
Ja miulla ei oo ikinä kehotettu tappamaan ketään, tai edes vahingoittamaan. Ne on lähinnä kannustaneet että pitäis tehä sitä mistä on pienestä asti unelmoinu. Että ei heittäis elämää hukkaan... ja oon huomannu että aika moni taiteellisesti lahjakas on käyny läpi samoja asioita, biiseistä, elokuvista, kirjoista yms. päätellen. Mutta tässä tältä erää, jaksamisia kaikille!!
Ja jos teillä alkaa psykoosi niin suosittelen että otatte johonkin lähimpään ihmiseen yhteyttä, älkää ruokkiko sitä petoa ja antako sen saada niskaotetta.
Ja tiedän että jo Shakespeare aikanaan esitti sen ison kysymyksen mitä varmaan jokainen skitsofreenikko pohtii useampaan otteeseen. OLLAKO VAI EIKÖ OLLA KAS SIINÄ PULMA.
Kiitos, hyvää yötä, siunausta ja heippa
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tervehdys!
Ihan ekaksi suosittelisin katsomaan tämän video sarjan kaikki osat, niin se voi hieman selkeyttä asioita!!! Siinä kyllä on juttua skitsofreniastakin!
http://www.youtube.com/watch?v=Db8AYSrs2kk
Jotkut elää truman showta, se on tosi. Kaverisi voivat olla juonessa, ja kiusata mieltäsi.
Siltä varalta, että olet trolli, niin yritä kovempaa, kyllä se siitä, kun opit sen tyylin, hahhah.
Itse taidat olla trolli, Ap kertoi kokermuksistaan rehellisesti ja sinä vain vähättelet niitä. Painu muualle trolli!
Sisäinen ääni, kun puhut Jumalasta, oletko kuullut paholaisesta, joka saa ihmiset kuulemaan ja tekemään kaikenlaista ikävää. Jumala ei toimi noin niinkuin kerroit.
Kyllä hän joka tämän keskustelun aloitti on selvä skitso. Otan osaa sillä se on pirullinen tauti ja ainakin hoitamattomana se kestää kymmeniä vuosia, ja se siinä on outoa kun sen itse ymmärtää sairaudeksi, mutta ne vain tulee mieleen esm se että jossain ruuassa on myrkkyä. sitten ne äänet jotka kaikuvat päässä ja yllyttävät tekemään vaikka mitä, ja se luulo että kaikkialla on kuuntelu laitteita ja mikkejä. Milloin olevinaan jahtaa joku rikollinen tai järjestä t ai poliisi. Minä en puhunut kellekkään olostani vaikka kyllä kai ne jotkin läheiset huomasi, ettei kaikki ole OK. Eikä oikeastaan kannata kellekkään mitään puhuakaan kuin niille jotka jotenkin edes ymmärtävät skitson tilan Sitä ei kukaan toinen ymmärrä miten kiusallista se on. Enkä nyt jälestä päin tajua miten jaksoin käydä vielä työssäkin, ku olin niin sairas. Kirjoista opin että minussa on skitsfreenia, OIvalsin, että nyt on jotain tehtävä, ja menin eläkelläisten tansseihin vaikka olin vasta noin 30 ne oli siihen aikaan päivä tansseja joihin sitten vapaalla ollessani hakeuduin. Se taisi olla se pelastava asia, joka auttoi siihen, etten mennyt narun jatkoksi. Alkoholi on huono vaihto ehto tähän sairauteen. Seuraavana päivänä oli itse tuhoiset ajatukset pahimmillaan. Minä en jaksa sismmässäni huusin!! Minun elämästäni meni hukkaan noin 15 vuotta tämän sairauden kanssa.
Kun puhutaan ko. taudista, niin se ei kyllä jätä tilaa niin Jumalale, kuin paholaisellekaan. On niin pirullinen tauti, ettei siihen enää tarvita minkäänsortin uskontoa sekoittamaan sairastavan päätä enää yhtään enempää!
Aloittajan oireet tosi tuttuja mulle, tosin syön edelleen lääkkeitä muuten todella olen vaarassa tehdä itselleni jotain, menee niin pahaksi ne harhaluulot.
Tosin, olen nykyään aika tarkka mitä lääkkeitä syön, ettei väsytä, sairaus itsessään jo vie voimia, en kaipaa enään lisää väsymystä.
Mulla luultavasti elin-iän ollut skitsoaffektiivinen persoona, mutta eka psykoosi puhkesi 11 vuotta sitten ja myöhemmin tuli skitosfreniadiagnoosi. Mutta vaikka sairaus ei koskaan parane, uskon että oireita halitsemalla ja sosiaalisia taitoja (riskejä) harjoittamalla pääsee jo pitkälle.
Kiitos aloittajalle kirjoituksesta :)
Oletteko te koskaan miettiny sitä, että kun skitsot sanoo et niihin on asennettu "lähetin" joka tunkee niille niitä ajatuksia päähän ja laittaa tekemään tyhmyyksiä ja kuulemaan ääniä... ja sitten ne ihmiset on usein hirveän uskonnollisia ihmisiä, osa kuvittelee olevansa raamatullinen henkilö tai Jumala että jospa siinä olisikin itua!!
Jotkut on jo vuosikymmeniä testailleet ja tutkiskelleet sitä tekniikkaa ihmisillä että sitten saavat aivopestyä yhdestä Jessen. Ja tiedättehän te varmaan kuinka iso homma se olisi näille valtaa pitäville tahoille esim. KIRKKO.
Aika usein ne sanoo kokeneensa henkisen herätyksen ja just ton että aukee kolmas silmä... mutta jospa se onkin se paholaisen merkki. (pakottaa ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin). Siitä syystä Charles Mansonillakin on se hakaristi ottassa. Se psykoosi on kuitenkin sellanen mielentila että siinä ei ihminen ole oikein oma itsensä... Ja nämä "valastuneethan" tätä palloa taitaa pyörittää ja aika moni jenkki julkkiskin on myynyt sielunsa paholaiselle ja niiden videoissa/biiseissä on viittauksia kaikennäkevään silmään, paholaiseen.
Ja siks skitsoilla on tuhoutunut toimintakyky, kun lähetin piippaa nii kovaa että aivot lamaantuu ja tunne-elämä tylsistyy niin että oikeasti tuntuu ettei sielua enää ole paljoa jäljellä.
Ja entä jos se ääni kasahtaakin yhtäkkiä moneen paikkaan??? Vaikka päiväksi jokaiselle kanavalle töllöön ja radioon? Yhtäkkiä meillä on kaikki mielenterveysongelmaiset ja erittäin vittuuntuneet ihmiset (ihmiset ei usko heitä, mutta he itse tietäävät totuuden.. sen takia ne myhäilee että "viellä työ tulette näkemään " niin varman oloisesti) samassa tilassa. Samassa "psykoosissa, pelissä, elokuvassa, zombie-apokalypsissa" niin kuinka se suu sitten pannaan?
Ne koittaakin kääntää meidät kääntymään toisiaan vastaan. Mutta oikeasti, oletteko miettinyt seurauksia? Ja ei siinä nyt kauhean iso tai kaukaa haettua uhkakuvaa edes tarvita... nykyisin taitaa saada tyyliin cräkkiä postimyynnin kautta netistä, niin jos vaikka se sairaus leviää tänne CIAn avustuksella.
Ja mitä käy jos tälläinen olisi mahdollista, no siinä olisi se kristittyjen vaino päällä, myö jahdattaisiin toisiamme. Tavan ihmiset kävis sotaan niitä "pyhiä" vastaan ja loppupeleissä myö tuhottais kaikki "tiedostavat" ihmiset, voitaisiin taas käyttää Jeesus korttia parituhatta vuotta ja hallita ihmisiä.
Tämä ei ollut tarkotus kieltää Jumalaa, taikka pelotella ihmisiä. Mie nyt vaan olen tämmösiä pyöritelly päässäni aika paljon... ja nooh, olis kiva kuulla toistenkin mielipide. Etenkin toisten kaltaisteni mielipide kiinnostais vaikka toki ne "mene hoitoon, unohtuko lääkkeet yms."kommentit luetaan myös.
Ja en ole trolli
ps:terveiset kaikille jotka joutuu kamppailemaan selvitäkseen järjissään := voimia ja siunausta
Minusta nuo sinun kirjoituksesi Skitso ovat jo Skitfreenisia. Minä olen ollut tässä sairaudessa ja tunnistan nuo sinun juttusi. Jäi mainitsematta, että kuvittelin, että äänet päässäni oli jotain telepaattista viestintää joltakin viha miheltäni joka halusi minun kärsivän.
http://www.tiede.fi/keskustelut/psykologia-aivot-ja-aistit-f12/mind-control-miksi-siita-ei-puhuta-t32857.html
mitä mieltä jengi vaikka tuosta keskustelusta?
Ja taas mulle iski se "hyvä/paha" tai "Tyler Durdeen" fiilis... eka paasaan ettei kannata ruokkia sitä petoa ja sit tulen tänne kirjottelemaan jotain outoa. Sen tahdon kuitenkin sanoa että en kuulu noihin tiede linkin keskustelijoihin, satuin vaan tänään löytämään tuon keskustelun.
Itse en siis vihaa Juutalaisia, enkä Kiinalaisia. Olen niin apaattinen että vihaan ainoastaan itseäni.
Olis kyllä kiva tietää missä menee skitsofrenian ja aivopesun rajapyykki, mutta mistäs sen selvittää?? Kaikki vaan syyllistää tyyliin "se on sun oma pääs" vaikka ne ei tiedä miun pääs sisäisistä asioista juuri yhtään...
Ja jos edes yrität kertoa omista näkemyksistä niin pidetään hulluna joten ihmisille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin sulkeutua ja rakentaa ympärilleen muurit, hyväksyä kirous ja sit "koittaa sopeutua ympäröivään maailmaan"
sairasta
Kannattaa joo tosiaan koittaa kuunnella sitä sisäistä ääntä kaiken hulinan ja vilinän ympärillä, ja miettiä itse et mihin uskoo, mikä on totta ja missä vedätetään. Piru piileskelee jokapaikassa, myös näissäkin kirjotuksissa varmaan. toivotan kaikille voimia ja jaksamista, koitan itekkin saada ajatukset eheytettyä ja lopettaa vinkumisen.
Vois vaikka mennä käymään kirkossa.
Koittakaahan jaksella. toivotan kaikille taudin kanssa painiville jaksamisia.
Jos lähtee kirkkoon, kannattaa ensin laittaa kengät jalkaan, takki ja pipo sekä hanskat suojaamaan pakkaselta. Sitten kun astuu ulos ovesta, ei kannata miettiä että nyt mä meen kirkkoon, että siellä on se pastori, ja Jumalakin kuuntelee paremmin. Että on se mukavaa kun saa istua penkillä ja nauttia kirkkomusiikista. Sekin viime viikkoinen urkuri soitteli tosi hyvin biisit...
Vaan...
Kannattaa katsella puita, lumikasoja, taloja, kissoja ja koiria. Kävellessä kirkkoon kannattaa kuunnella liikenteen melua, lasten huutoja, linnun lauluja ja lumen narinaa kengän alla. Ehdottomasti kannattaa haistella ilmaa, naapurin rouvan parfyymia, ja jos kävelee metsän läpi niin luonnon omia tuoksuja, männyn kaarnaa, koivun lehtiä, pajunkissoja. Hymyillä saa, istua tyhjän leikkikentän kiikussa, laiturilla, puiston penkillä. Sitten vasta kun on kirkossa, saa ajatella sen maalauksia, kuunnella saarnaa, urkuria, kunhan ei muistele viimeviikkoista.
Niin hyvät neuvot on kallita varsinkin jos tuntee asian. Skitsosta nuo neuvot on yhtä tyhjän kannssa tauti on ja pysyy hyvistä neuvoistasi huolimatta
Oma kokemukseni: pelkkää paskaa ja silkkaa skitsoa saa aikaan mm ns. "psykologiset keinot ja menetelmät" näin lyhyesti. Jos on niiden kohteena, ei pelasta mikään lenkki eikä auringonpaiste. Sama homma jos kaveraa täydellisen narsistin kanssa. Tai ehkä joku haluaa mainostaa bipolla ja egon romahduksella. Siitä ei pelastu eikä parane käymällä punttisalilla.
Ainoaksi keinoksi saattaa jäädä pakeneminen, jos ei pysty tai osaa taistella vastaan. Nimittäin... Ei tarvita kuin pari viikkoa uutta maisemaa ja mielenrauhaa ilman lääkkeitä ja alkaa paraneminen. Pari viikkoa ilman narsistia. Pari viikkoa raamatun lukua ja poissa toisten psyykkauksista... ja alkaa paraneminen.
Pari viikkoa ei riitä yksistään jos palaa samoihin kuvioihin. Pelkästä parista viikosta tai pelkästä D-vitamiinista tai pelkästä lääkityksestä ei ole mitään hyötyä yksistään. Mutta oma kokemukseni: pari viikkoa ilman samoja vanhoja hommia ja alkaa paraneminen. Loppu on enää kiinni siitä jatkaako uusilla eväillä vai alistuuko vanhaan paskaan.
Joo. En usko, että tätä uskoo lääkeuskovainen. Enkä edes yritä sitä sellaiselle tuputtaa. Kukin elää uskonsa mukaan. Kun yksi odottaa vain lääketieteellistä perustelua, ja kun lääkäri sanoo, että sairastat sitä lopun elämäsi, lääketiedeuskovainen uskoo sen ja syö lääkkeitä kiltisti hautaan asti.
Uskaliaampi kokeilee muita neuvoja, tai ei heti ota todeksi lääkärin sanomaa. Vieläkin uskaliaampi ei tule koskaan uskomaan lääkäriä vaan hakemalla hakee parannusta. Yksi luontaistuotteista, toinen Jalovaaralta, kolmas raamatusta ja luonnon rauhasta, neljäs Perusta...
Aina riittää erimielisyyksiä ja toisten ideoiden tuputtajia. Niin minäkin tässä teen. Siis vinkkinä jollekin korvan taakse. Kannattaa miettiä muutosta ja uusia tuulia. Mieluummin luonnontuulia kuin pakokaasun virtausta. Mieluummin hyviä kavereita kuin narsistiystävää. Kannatan positiivisia tunteita enkä skitsoja tuntemuksia.
Onpa minulla vielä yksi pikku mielipide. Ihmisinä emme koskaan ole täydellisiä. Terveeksikin luokiteltu ihminen saattaa ajatella jossain elämän vaiheessa että häntä seurataan. Ei kannata jäädä ajattelemaan sellaisia. Eikä luulla, että nyt puhkesi sairaus. Hyväksyy sen, että elämässä voi tapahtua vahinkoja, mutta jättää vanhat ja hapahtavat ajatukset taakseen. Jos on sellaisessa stressaavassa tilanteessa, että alkaa tosissaan tuntumaan siltä että joku vainoaa, silloin pitää toimia. Joko tyytyy samaan vanhaan hommaan ja antaa tilanteelle vallan, laittaa vastaan ja taistelee, tai sitten vaihtaa maisemaa ja uudistaa arjen. Ok. Psykologeilla on keinonsa tähänkin.... Mutta tärkeintä on ottaa askel selkeyteen eikä sekamelskaan.
Ok. En neuvo asuntovelallista luopumaan perheestä ja työsuhteesta, mutta työtön, työkyvyttömyyseläkeläinen, tai vastaavat... Miksi ei kannattaisi aloittaa uudistusprojektia? Miksi tyytyä samaan vanhaan? Jos tilille napsahtaa valmis ruokaraha ja vuokra, miksi ei unohtaa kaikki muu? Ei muuta kuin paikat uusiksi, lenkit ja harrastukset... uudet kokemukset, paikanvaihdokset... Oma kokemus: pari viikkoa ja alkaa paraneminen.
Tässä ketjussa ei ole kyse narsismista vaan skitsofreniasta.
http://luonnonkanssa.blogspot.fi/2013/03/laheisriippuvainen-aiti.html asioista bvoi olla monta mieltä tietenkin erottelu kyky ja avun saanti on tärkeää EHKÄ SUN KANNATTAISI VÄHÄN MAADOITTUA.hakea terapiaa.MINULLA ON OLLU PÄIHDEPSYKOOSEJA KYLLÄ aika monella on lisäkis olen psykopaatin uhri,ja isäni on sairas .OLEN PARANTUNUT PALJON MUTTA EI ÄÄNIEN KUULEMISTA HOITOALLAL OSATA SELITTÄÄ minua auttoi niina matilda joholan kirjat sitten mieti vähän ehkä mitä katsot ja missä olet ...OIVALLUKSET YMS..telepatia on kyllä mahdollista se on ihan tutkittukkin.en tiedä miski levitetään propagansaa ja pelätään niin paljon.MINUA AUTTA JOOGA JA MEIDTAATIO blogissani vinkkejä kirjasuosituksia yms,ja eihän mikään korvaa toimivaa avohoitoa..PISTE!
Alan uskoa että osalle vauvoista on istutettu siru päähän vanhempien tietämättä!
Voisin luetella ne kaikki kuvottavat tavat joilla minut yritetään saada hulluksi! Siis mitä ahdistelua ja henkistä kidutusta. Kaikista törkeintä on se, että minua on lääpitty ja seksi tuotu suoraan nenän eteen LIVENÄ! Ns. "normaaleilla" ihmisillä ei pelaa kontrolli siinä, että missä kulkee mielikuvituksen ja todellisuuden raja.
Myös se on tapahtunut, että unettomuusjakson aikana "ystäväni", siis aivan todellinen, alkoi yht`äkkiä puhumaan ihan outoja asioita ja tiesi ajatuksistani. Eräs tuntematon lyöttäytyi seuraani ja sanoi ääneen sen mitä olin ajatellut! Siitäkös sairas kierre on alkanut. Toisinaan tahallani provosoin ajatuksissani ihmisiä sairaiksi, sillä he tekevät sitä minulle ja toisilleen oikeasti! Epäilen että liian älykkäät ja tietoiset ihmiset vaijennetaan ja leimataan hulluiksi skitsofrenian varjolla.
Sairaat lääkärit ovat todennäköisesti istuttaneet ne sirut joihinkin ihmisiin! Jos se paljastuu, maine on mennyttä!