Purjehditaan kansaenvälisillä vesillä, esim keskellä atlanttia.
Aamuyöstä heräät ja huomaat että yövahti on kadonnut yön aikana.
Miten toimitaan, minne ilmoitellaan, kauanko etsitään...?
Kuka tutkii, maa johon tulet, maa josta lähdit, maa jonka kansalainen on kadonnut, maa johon alus on rekisteröity vai maa josta päällikkö, siis vastuussa oleva henkilö on?
Aamuyöstä heräät ja huomaat että yövahti on kadonnut yön aikana.
Miten toimitaan, minne ilmoitellaan, kauanko etsitään...?
Kuka tutkii, maa johon tulet, maa josta lähdit, maa jonka kansalainen on kadonnut, maa johon alus on rekisteröity vai maa josta päällikkö, siis vastuussa oleva henkilö on?
Vastaukset 56
Vanhimmat
Kansainväliset vesialueet on jaettu pelastusalueisiin tämän kartan mukaisesti: http://www.oceansatlas.com/unatlas/issues/emergencies/gmdss_sar/SARMAP.PDF
Ilmoitetaan ao. merialueesta huolehtivalle MRCC:lle. Tutkijat tulevat kyllä veneelle, kunhan pääset satamaan. Tulevat siis maasta, jossa tuo satama on.
Kerrotko tarkemmin suunnitelmistasi?
Eihän sitä koskaan tiedä mitä maailmalla tapahtuu.
Onhan se hyvä varautua siihen pahimpaankin.
Kannattaa tehdä selkeät lokikirjamerkinnät, joista selviää milloin ja missä katoaminen havaittiin. Olosuhteet ja tehdyt etsinnät. Jos vahti on ollut kaksi tuntia niin kaksi tuntia ainakin sinne takaisin päin menisin ja ottaisin virrat yms. huomioon korjauksissa. Tietysti voisi kutsua VHF:llä laivat ja satellittipuhelimella olla yhteydessä maihin.
Varautuminen tarkoittaa, että vahdissa oleva on aina valjaissa ja kiinni. Eikä mene kannelle herättämättä vapaavahtia.
Tuskin kenenkään kantti kestäisi olla etsimättä. Löytymisen mahdollisuus on lähinnä teoreettinen.
Jos noin huonosti olisi käynyt niin lämpimillä vesialueilla varmaan ajettava edestakaisin vastakurssia sinne asti missä on viimeinen havainto pudonneesta vielä kannella. Ehkä parin vrk:n opraatio?. Kylmillä vesialueilla hypotermian määrän arvioimiseen tarvittaisiin varmaan ulkopuolinen arvio. Etsintäajan voisi rajoittaa muutamaan tuntiin eloonjäämisarvion mukaan.
Katselin Joakimin viitteen karttaa ja totesin, että ARCin reitti on Senegalin provisooristen pelastusrajojen sisällä. Taitaisin mieluiten ilmoittaa Suomeen satelliittipuhelimella.
Lisään sen verran, että gps:n piirtämä kulkureitti on isolla suurennuksella tietenkin parempi kuin kompassin vastakurssi. Virtauksen suunta ja suuruuskin sekä ajan kuluminen on likimäärin tiedossa. Tyynen kelin mainingista ihmisen kokoisen esineen löytäminen on varmasti vaikeaa ja myrskyssä mahdotonta.
Löytyykö mistään käsikirjaa mereen hautaamisesta. Kuinka kauan vainajaa voi pitää kyydissä trooppisilla merillä? Ilmeisesti kippari voi itsenäisesti päättää mereen kippaamisesta?
ARC2011 aikana kuoli yksi veneeseen. Miehistö toi noin viikon ajan vainajaa jätesäkkeihin pakattuna tropiikin lämmössä. On täytynyt olla aika hirveä reissu. Muistosanat olivat osuvasti suurin piirtein: emme voi itse valita lähtömme hetkeä mutta äkkikuolema veneessä ei ole huono tapa lähteä.
Toinen kuolintapaus sattui Itämerellä. Vaimo purjehti yksin vainajan Suomeen.
Aluksen kapteeni harkintansa mukaan hautaa ja on hautaamatta mereen. Monesta päivästä ei voi olla kyse.
Kuulin tapauksesta jossa saksalaiseläkeläispariskunnan eläkeläisherrahenkilö kiipesi jonkin meren ylityksellä mastoon huoltotöihin. Oli kiinnittänyt itsensä toppiin turvaköydellä. Sitten pumppu petti ja herra jäi toppiin. Rouva oli purjehtinut veneellä yksinään useita päiviä ennen kuin sai apuja vainajan saamiseksi alas mastosta.
ARCissa putosi kymmenkunta vuotta sitten yksi yöllä mereen Atlantilla. Häntä etsittiin suurella joukolla ja hän löytyi monen tunnin jälkeen. Hän näki etsijöiden valoja, mutta huuto ei kuulunut. Lopulta yksi purkkari tuli riittävän lähelle. Yhdellä Tillmannin purjehduksella putosi Eteläisellä Atlantilla vahti mereen. Se huomattiin vasta lähes kahden tunnin kuluttua. Tillman purjehti takaisin oletettuun putoamispaikkaan ja sitten siksakkia takaisin. Vuorokausi siinä meni. Pudonnutta ei löytynyt. Vesi oli viileää ja etsintä lopetettiin siihen. Veneessä ei ollut VHF tai SSB-radiota eikä satelliittipuhelinta tai GPSää oltu vielä keksitty. Montevideossa tehtiin ilmoitus Englannin konsulille, joka vaati myös kirjallisen lausunnon kaikilta neljältä miehistön jäseneltä ja asia oli sillä selvä. Ilmoituksen omaisille Englantiin teki konsuli. Myöhemmin Tillmannille tuli vaikeuksia paikallisten viranomaisten kanssa, kun ollut ilmoittanut heille mitään. Richards Baystä Etelä-Afrikasta lähti kokenut miehistö viemään purkkaria Australiaan pari vuotta sitten. Heistä tai veneestä ei sen jälkeen ole kuulut tai näkynyt mitään. 6 kk myöhemmin joukko julistettiin merellä menetetyksi ja yhden marinassa ollut vene huutokaupattiin. 22.12. 2012 lähti Kolumbiasta hollantilainen purkkari muutaman päivän purjehdukselle kohti Arubaa ja katosi toistaiseksi jälkiä jättämättä. Purkkaria etsitään vielä. Uudistuneet kotisivut www.snoopy.fi
Tuon ARC:ssa veteen pudonneen tarina on mielenkiintoinen. Kaveri putosi norjalaisveneestä, joka hälytti ARC:n ja MRCC:n. Kaikki lähistön ARC-veneet ja muitakin osallistui etsintään. Noin vuorokauden kuluttua toinen norjalaisvene löysi pudonneen ja jatkoi St Lucialle.
Muutama vuosi tuon jälkeen se mereen pudonnut norjalaiskaveri osallistui uudelleen ARC:iin toisessa norjalaisveneessä. Korjasi mokansa, ei enää pudonnut.
Kertokaa nyt vielä niistä löydetyistä jos on tiedossa. kuinka putoamiset näissä kertomissanne tapauksissa tapahtuivat, oliko kyseessä vaan huolimaton liikkuminen reunoilla selvinpäin tai ei?
Vuoden 2006 arkissa oli mielenkiintoinen tapaus. En muista oli vene arkissa, mutta samalla ylityksellä se oli. Vene oli kahden hengen miehistöllä, josta gastilla oli jokin "nuppilääkitys" päällä. Ilmeisesti annostelussa oli jotain häikkää, koska hyppäsi keskellä yötä mereen. Kippari teki MOB: hälytyksen ja laski purjeet. Etsinnöissä oli mm Oululaisten Tracker My Way. Jostain käsittämättömästä syystä kippari löysi gastinsa ja sai tämän vielä veneeseenkin! Kun MOB oli peruttu ja etsintään osallistuivat olivat jo jatkaneet matkaansa, tämä MOB toistui. Gasti lähti taas uimareissulle! Käsittääkseni kolmannen kerran hypättyään jäi roikkumaan perässä olevaan dinghyyn. Molemmat lopulta evakuoitiin toiseen alukseen. Kiitokseksi tämä uimari yritti sytyttää tulipalon veneessä, jonka jälkeen hänet sidottiin. Että näin hyvin meni tällä lääkityksellä...
maakrapu adhd nettiriippuvuus ...
Taisi olla liian hidasta kyytiä siinä uppotukissa. Ennemmin uiden!
Ei tainnut kuitenkaan hypätä kuin 2 kertaa. On sitä siinäkin. Ylittäjiä tuli paikalle pelastamaan kymmenien, jopa yli sadan mailin päästä käänsivät kurrsin kohden putoamispaikkaa.
Mutta oli silloin arcin pienemmässä veneessäkin kipparilla psyyke ongelmia ja miehistö joutui tekemään hälytyksen. Tuuleskeli siis silloin uppotukeillekin riittävästi.
Varmaan muistan väärin tämän.
Siitä toisesta tapauksesta tuli "fleettiviesti" kisajärjestäjiltä, varmaan myös teidän "satelliittiin". Kolmen hengen miehistö jossa kippari sai hermoromahduksen, mukana ollut sairaanhoitaja diognosoi. Laukaisivat ensin EBIRB:in, koska pelkäsivät kipparia. Mirabelle V evakuoi koko porukan Antigualle. Kaksi sen miehistön jäsentä olisi seilannut veneen Cap Verdelle, mutta eivät omalta kipparilta saaneet lupaa. Vene jäi merelle. Sittemmin perillä asiasta hieman pilailtiinkin. Moni olisi kuulemma halunnut tulla Mirabellaan evakuoiduksi. Silloinen viikkovuokra oli muistaakseni 250000$ luokkaa. Ehkä myös Maltese Falconin lähistöllä kannattaisi "joutua merihätään". Niillä oli muutamia vuosia sitten 360000€ se viikkovuokra...
Täällä "suoli24"palstalla on paljon keskusteltu näistä veneistä jolla voi lähteä jne. Pitää olla rullaa ja ankkuripeliä. Mutta jos tahtoa on, niin ilmankin voi mennä...!
Tuo vuoden 2006 vene oli belgialainen "Allegria", josta mies oli pari kertaa hypännyt yli laidan ja myös ARC-veneet oli hälytetty etsintään. Toisen hyppykerran jälkeen hyppykippari siirrettiin lähistöllä olleeseen englantilaiseen sota-alukseen, joka vei porukan Barbadokselle (olivat jo aika lähellä sitä).
Muistelen lukeneeni, että sota-alukseen siirtyi myös muut 2 Alegriasta ja vene purjehdittiin Barbadokselle sota-alukselta siirtyneellä miehistöllä. Tätä ei kuitenkaan kerrota ainakaan tässä lehtileikkeessä:
http://www.caribbean360.com/index.php/news/11391.html#axzz2LQU49nHV
Monia kuuluisia purjehtijoita on hukkunut ja/tai kadonnut merellä. Kuuluisin lienee Joshuan Slocum, joka katosi Spray veneineen joitain vuosia maailmanympäripurjehduksensa jälkeen matkalla Orinoco-joelle. Hänen uskottiin jäneen laivan alle.Tillman oli myöhemmin mukana miehistössä ystävänsä veneessä. Merikelpoinen vene ja kokenut miehistö katosivat jälkiä jättämättä matkalla Riosta Falkland-saarille. Yksi Ranskan kuuluisimpia purjehtijoita Eric Tabarly putosi veneestään kymmenkunta vuotta sitten Irlannin merellä veneen 100-vuotis juhlapurjehduksella reivatessaan isoapurjetta pitkälle puomille puhurissa. Mukana ollut kaveriporukka ei osannut pysäyttää venettä ja se meni menojaan. Tabarly löydettiin muutamia vuorokausia myöhemmin. Hän ei koskaan käyttänyt pelastusliivejä eika valjaita. Ruotsalainen ysinpurjehtija lähti 2004 Triltä kohti Brasiliaa ja katosi jälkiä jättämättä. Niihin aikoihin Atlantilta lähestyi hurrikaani Iivana. Suomenlahdella hyppäsi nuori mies pimeänä yönä 15 v sitten Ruotsinlautasta. Joukko aluksia komennettin etsimään. Kuuntelin operaattiota VHF-radiosta. Miehen löysi hengissä lopulta kanalainen purjevene. Joka vuosi huvitteluveneitä katoaa merellä. - Parasta pysyä maalla. Uudistuneeet kotisivut www.snoopy.fi
Kiitos tiedoista ja varoituksesta. Mikä maa tuo Kanala on, vai tarkoititko ghanalaista tai kanadalaista?
Joo, piti kirjoittaa "kanadalainen". Tähän vielä tämmöinen lähionnettomuus. Noin kk sitten putosi tanskalainen seilori yöllä dinhystä Grenadalla ankkurilahdella ja löytyi hukkuneena. Ei ollut pelastusliivä, niin kuin täällä on tapana ja dinghy oli ilmeisesti mennyt menojaan kun ei ollut perämoottorin pysäytinaru kiinni miehessä, niin kuin ei yleensä ole. Avunhuutoja ei ollut kukaan kuullut. Viranomaiset ilmoittivat omaisille Tanskaan. Poliisi tutki asiaa. Uudistuneet kotisivut www.snoopy.fi
Jodleidii! :-)
Jos oli pudonnut astuessaan jollasta ankkurissa plevaan veneeseen niin hukkuminen on todennäköinen mikäli uimaportaat ovat ylhäällä ja kiinni, niinkuin yleensä ovat. Omakohtainen kokemus, ettei pysty nousemaan veneeseen omin avuin.
Ei ollut muuten lyssipoika! Kommenttini meni väärään kohtaan. Oli tarkoitettu nimimerkille "trackerissa mukana". Kommentista voi saada väärän kuvan, ainakin ulkopuolinen. Ei ollut kettuilua!
Joo, saksalainen seilori putosi pari vuotta sitten yöllä Balilla mereen kiivetessään dinghystä purkkariin ja löytyi veneen vierestä hukkuneena. Selässä oli reppu, niin kuin usein on, ja siinä painavahko starttimoottori. Opetus tästä on, että jos jollailette reppu selässä, niin elkää ainakaan kuljettako siinä kiviä. Uudistuneet kotisivut www.snoopy.fi
Muuten pudonnut norjalainen kirjoitti tapahtumasta seikkaperäisen artikkelin ja sen opetus oli, että kannattaa olla pilli mukana kun putoaa. Sen ääni kuuluu pajon paremmin kuin huuuto ja jaksaa puhaltaa kauemmin..
MOB tilanteita die Yachtissa oli pari tapausta viime vuonna. Kielin lahdella purjehduskoulutusta antaneen purjeveneen kannelta putosi mies, muistaakseni reivaustilanteessa. Saivat uhrin veneen perään asti muttei nostetuksi takaisin vaan hän menehtyi. Uimaportaat mm eivät kestäneet useita painavia nostajia. Toinen raportoitu tapaus oli Class 40 kisasta kahden hengen miehistöllä, joista toinen putosi. Jäljelle jäänyt ajoi sivutuuleen edestakaisin. Löysi ja pystyi pelastamaan MOB:n. Auttoikohan veneen avoperä?.
Kotimainen ennätys taitaa olla saman kipparin veneestä menetetyt kaksi miestä. Toinen Helsinki Race 4.6.75 ( jos pvm on oikein mielessäni) reivaustilanne. Mies oli veneen vieressä muttei saatu ylös. Jälkimmäinen Calapagossaarten jälkeen missä MOB ei löytynyt. Joku suomalainen taisi muutama v. sitten menehtyä Gotland Runtissa. Siinäkin MOB oli veneen vieressä eikä saatu ylös ja putosi helikopteriin nostettaessa.
Alan lehdissä esitetään pelastusmenetelmänä mm. purjeella nostaminen. Tuskin onnistuu muuta kuin tyynessä ja MOB on toimintakykyinen uimaan purjeen sisälle. Fallilla nostaminen on yhtälailla ongelmallinen. MOB menettää hypotermiassa toimintakykynsä- kuka kiinnittää fallin jos niin lähelle veneellä päästäisiin?. Yleensä kukaan ei halua käyttää jatkuvasti haararemmejä vaan ne paukkuliiveistä poistetaan. Osassa ei niitä olekaan. Valjaista nostettaessa tajuton luistaa pois valjaistaan/liiveistään olipa nosto fallilla tai miehistön kourilla järjestetty.. Jos haararemmin vastoin olettamusta ovat kiinni niin remmien helat ovat niin hentoa muovia, että tuskin kestävät vettyneen raskaan miehen koko painoa.
Raporteissa käy ilmi lisäongelma eli toiminnan kaoottisuus ja johtamisen puute ainakin sillon kun MOB on kippari. Pitemmille avomeritaipaleille lähtiessä on syytä pitää miehistölle turvallisuuskoulutus siitä, miten toimitaan ja mitä varustetia on käytettävissä.
Lohjan pelastautumiskurssilla opetetaan, että veneen perästä nostaminen ei merenkäynnissä onnistu. Vaikka olisi pudonnut tajuissaan, ei hän pystyisi estämään korkealta putoavan veneen perän iskua ja pelastajille jää vain niskansa katkaisseen ruumis nostettavaksi.
Pudonnut pitää nostaa veneen sivulta, leen puolelta. Minulla on puomin päähän laitettava entinen ison skuuttitalja jonka toisessa päässä on pikahakanen ja toisessa päässä nostoliinalenkki. Ei tosin ole testattu saatika jouduttu tositilanteessa käyttämään. Täytyy harjoitella ensi kesänä.
Ihmisen saaminen takaisin veneeseen kovassa merenkäynnissä on vaikeaa. Tyynessä kelissä opetellut MOB-rutiinit eivät auta jos tosipaikan tullen onkin myrsky, isoa aallokkoa, pimeää, vettä sataa ja purjeet paukkuu niin ettei puhetta meinaa kuulla.
Kesällä 2011 Englannin kanaalissa hukkui 38-jalkaisen kilpaveneen kippari, vaikka oli valjailla kiinni veneessä koko ajan, putoaminen huomattiin heti ja veneessä oli seitsemän muuta täysin toimintakykyistä miehistön jäsentä.
http://www.maib.gov.uk/cms_resources.cfm?file=/LionReport.pdf
tässä muutamia opetusviedoita, joissa kaikissa nosto tapahtuu kyljeltä:
http://www.youtube.com/watch?v=3EpTpALzjmI
http://www.youtube.com/watch?v=4q1-Qb-6bBw
http://www.youtube.com/watch?v=uwV-6t8eQnI&feature=endscreen
Ollaan harjoiteltu kyljeltä nostoa. Omassa veneessäni "life-sling" tuntui toimivalta systeemiltä. Nosto spinnufallilla. Onneksi maston fallivinssi on iso st-vinssi niin, että mammakin jaksoi vääntää kipparin kannelle - kauniilla kelillä ja ilman aallokkoa...
Märät vaatteet painaa yllättävän paljon ja paukkuliivi haittasi!
Löytyihän se life-slingin demonstraatiokin youtubesta:
http://www.youtube.com/watch?v=VnhjOhWD4j0
Tästä miehistön osaamistaso-teemasta on tuore esimerkki Suomesta. Lahdessa 5 vuotta sitten tippui veneestä iäkäs kippari ajettaessa moottorilla ulos satamasta. Kipparin vaimo meni niin paniikkiin, ettei osannut edes laittaa konetta tyhjäkäynnille. Kippari hukkui ja vene kierteli itsekseen ympärillä
Paukkuliivejä en käytä itse ollenkaan. Vene-lehden testissä jotain 7 vuotta sitten todettiin niiden laukaisumekanismien toimivan varsin huonosti kylmässä vedessä (veneilen syksyllä yhtä paljon kuin kesällä) ja nyt uusimmassakin testissä todettiin,etteivät ne yleensä toimi isokokoisella niin kuin pitäisi (olen pidempi ja painavampi kuin Vene-lehden isokokoisin testaaja). Sellaisiin kiinteillä kellukkeilla varustettuihin liiveihin tottuu varsin hyvin, eivätkä ne juurikaan ole tiellä, paitsi vaatteita vaihtaessa. Liivejä on myös turha pitää päällä, ellei ole haararemmi käytössä.
Ehkä pikkasen liiottelit todetessasi, että liivejä on turha pitää päällä ellei haararemmi ole käytössä.
Itse olen ruvennut käyttämään "tavallista" kelluntaliiviä kevät- ja syysreissuilla, koska se on erittäin hyvä lämmöneristin ja sen voi pitää sadehaalarin alla. (Lisäksi tulee erillinen valjas avomerellä).
Keskikesän lämmössä olen myös testannut miltä tuntuu uida siinä varustuksessa: onnistui ihan hyvin ilman haararemmiä. Kelluntaliivi ei tietenkään ole sama asia kuin varsinainen pelastusliivi, jonka pitäisi kääntää tajuton mereen putoaja hukkumista estävään asentoon....
Veneessäni on valittavissa paukkuliivit valjailla ja pehmeät pelastusliivit erillisillä valjailla. Kukaan ei ei ole valinnut jälkimmäistä vaihtoehtoa koskaan. Mukavuuskysymys.
Katselimme viime elokuussa Biskajan rannalla hollantilaisen 100--150-jalkaisen purjealuksen MOB-harjoitusta. Ilman aallokkoa yrittivät poimia ison fendarin vedestä. Pelkkää fendarin viereen ajamista joutuivat yrittämään niin monta kertaa ja kauan, että kyllästyimme katselemaan.
Tuli siinä kyllä mieleen, että mitenköhän isolla veneellä pimeällä isossa aallossa homma onnistuisi.
Toinen testi oli vuosia sitten Atlantilla, kun heitimme keskellä kirkasta päivää oluttölkin mereen ja yritimme seurata ja osoittaa sitä sormella (tämähän olisi MOB-tilanteessa sen tehtävä, joka putoamisen näkee). Tölkki katosi näkyvistä 8,5 solmun nopeudella kulkiessamme noin kahdessa sekunnissa. Ihmistä voi vastaavasti simuloida pienellä rantapallolla. Ei sattunut olemaan ylimääräistä sellaista. Ehkä se olisi näkynyt neljä sekuntia.
Sama juttu meillä. Vain paukkuliivit kelpaavat ihmisille.
Pimeällä ulkona kaikki käyttävät aina liivejä ja turvaliinoja. Samoin päivällä, jos on yksin eikä ole muita hereillä.
Aluksen kaikissa 12 liivissä on myös toimiva automaattinen vilkkuvalo, ja yövahdilla on liiveissään MOB-hälyttimet. Liivien kanssa käytetään aina haararemmejä, ja henkilökohtainen turvaköysi kulkee aina liiveissä mukana.
Kannelle ei mennä koskaan pimeässä ja/tai aallokossa ilman, että ollaan kiinni. Jos ollaan yksin ulkona, kannelle ei nousta missään tilanteessa.
Epäilen vahvasti, että jos pimeällä isossa aallossa pudotaan veneestä, takaisin ei tulla.
Mulla on paukkuliivejä ja pehmeitä veneilyliivejä kiinteillä valjailla. Molemmat on suunnilleen yhtä suosittuja.
Kuten testeissä todettiin, lämpimissä oloissa liivit toimivat hyvin keskipituisilla ihmisillä.
kelluntaliivi on samanarvoinen kuin huono paukkuliivi, se toimii, jos vedessäolija on uimakykyinen.
Kelluntalviivi ei haararemmiä tarvitse pienemmän nosteen ja kiinteiden kellukkeiden takia. Niiden kanssa ei kuitenkaan saa pudota veteen tajuttomana. Paukkuliiveissä haararemmi on välttämättömyys. Muuten liivistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Vesiliikenne/Vesiliikenne2010/1290610637577
http://www.youtube.com/watch?v=LU54Y_Erh8c
Käytin paukkuliivejä jonkin aikaa ja huomasin melko pian ja palasin vanhaan. Veneilyliivit valjaskiinnitysmahdollisuudella on mukavammat ja ainakin varmatoimiset käytössä. Paukkuliiveistä on tehty myös yksi monista veneilijän rahastuskohteista.
Venevieraat pitävät kyllä yleeensä paukkuliivejä mukavampina.
Yleensä en käytä mitään liiviä, mutta jos käytän se on "vanhanaikainen" liivi. Epäilen, että paukkuliivi ei toimi.
Mitä huomasit ja miten niillä paukkuliiveillä rahastetaan?
"Epäilen vahvasti, että jos pimeällä isossa aallossa pudotaan veneestä, takaisin ei tulla. "
Asiallinen keskustelu meneillään, kiitoksia kaikille!
Tuosta lainauksesta tulee mieleen, että mites pelastusrenkaan laita? Valolla ja laahuksella varustettuna sen luulisi olevan hyvä apu jos ei karkaa veteen joutuneen ulottumattomiin. Ajatuksena on käsittääkseni, että pudonnut ui välkkyvän renkaan luo joka näkyy veneeseen pudonnutta paremmin.
Pelastusrenkaan käytöstä näkee harvoin hyviä ohjeita kuten miten heittää ja miten pitkä pitäisi laahusankkurin kiinnityksen olla ettei siihen takerru uidessa jne.
Yllä olevat opetusvideot (ja kommentit) sisältävät mielestäni monia virheitä, joita ei tyvenessä harjoiteltaessa huomata.
- On virheellinen opetus laskea purjeet. Venettä ei voi myrskyssä parkkeerata vaan se ajelehtii usean solmun vauhtia.
- Kukaan nainen ei vedä lifeslingin ohuesta narusta MOB veneen viereen 2-3 solmun vauhdissa- luultavasi ajelehtii vielä kovempaa kun surffialto sattuu kohdalle. Tuskin raavas mieskään pystyy tähän ilman vinssiä, ehkä ei vinssilläkään?
- Leen puolelta ei voi nostaa. Vene ei pysy ilman purjeita poikittain tuulessa ja aallokossa vaan ajelehtii. Leen puolella MOB jää veneen alle ja hukkuu. Todennäköisesti vene liikkuu eteenpäin eli ei ole edes leen puolta vaan MOB ajautuu perään.
- Lifeslingillä nostettaessa MOB joutuu roikkumaan käsivoimilla! Todellisuudessa on suuri vaara luiskahtaa renkaan läpi. Tajutonta tai hypotermistä ei saa nostetuksi näin.
- Vaihtelevat mielipiteet pelastusliiveistä osin ovat vääriä. Myrskyolosuhteissa tarvitaan paljon nostetta mutta ilman haararemmejä liivit nousevat pään ympärille ja edistävät ehkä hukkumista. Ainakin vaikeuttavat toimintakykyä ja hengittämistä. Liivit ilman niskatukea ja ilman sprayhoodia lyhentävät MOB:n elinikää. Haararemmit tuskin kestävät valjaista nostamista.
Onko ajatuksia miten ongelmat ratkaistaan?
Hyvä analyysi.
Tärkein ehdotus ongelman ratkaisemiseksi: tehdään kaikki mahdollinen, jotta ei pudota veneestä.
1. Kannelle ei mennä ilman turvavaljaita
2. Kaiteiden ja niiden kiinnikkeiden kunto tarkastetaan säännöllisesti
3. Turvavaljaita käytetään myös sitloodassa
4. Kannella kulkiessa pidetään painopiste niin alhaalla kuin mahdollista
5. "one hand for yourself, one for the boat"
6. Turvaköysi kiinnitetään aina niin, että todennäköiseen suuntaan horjahtaessa ei pääse putoamaan veneestä. "uistimena" ollessa turvaköysi on yhtä tyhjän kanssa, enempi vaarallinen
7. Kaikenlaista muuta pientä
Silti voi tulla tilanne, jossa joudutaan veden varaan, vaikka on oltu huolellisia. Esimerkiksi veneen kääntyminen äkisti ympäri myrskyssä voi johtaa siihen, että turvavaljas on pakko leikata poikki. Se tilanne on kyllä sitten sellainen, että selviytyminen alkaa olla muutenkin enemmän tuurin varassa.
Mitä MOBin poimimiseen tulee. Luultavasti yrittäisin ison puomia ja taljaa, jos MOB on toimintakykyinen. Jos ei ole, en tosiaan tiedä, mitä tekisin...
Yleinen tapa tappaa MOB on kuulemma ajaa koneella ohi ja sitten panna MOBin kohdalla pakki päälle.
Olen purjehtinut paljon perhemiehistöllä eli singelhanded. Vain minulla on meidän veneessä edes teoreettinen kyky nostaa joku laidan yli takaisin veneeseen ja jos minä olisin pudonnut tai putoaisin valtamerireisulla, niin koko perhe olisi hengenvaarassa.
Olen pähkäillyt erilaisia tapoja nostaa minut takaisin veneeseen ja olen päätynyt siihen, että vaimo ja lapset heittää pelastuslautan mereen, johon sitten voin yrittää kiivetä. Meillä on lautan kiinnitusnarussa lenkki, johon voi kiinnittää pidemmän köyden jne.
Vaikka menetelmällä ei saisikaan minua takaisin veneeseen, niin jos pääsen lauttaan, niin onhan siinäkin kivempi olla kuin lifeslingissä/vedenvarassa.
Lautan käyttö voi olla muutenkin perusteltua; siihen voi mennä vetreässä kunnossa oleva pelastaja vetämään sisään huonokutoista toveriaan. Onhan uhri helpompi saada lauttaan vedenvarasta kuin veneeseen? Sitäpaitsi pelastaja on suht. turvassa vaikka joutuisikin erilleen emäveneestä? Joka tapauksessa sellainen riski on vaan otettava, jos kaverilta on henki lähdössä.
Sitä en tiedä, miten kestävä pelastuslautan narukiinnike loppujen lopuksi on? Onhan se tarkoitettu pitämään lautta hirmumyrskyssäkin jätettävän aluksen lähellä...
Aika hyvä ajatus. Noteeraan omiin ohjeisiin. En ole aikaisemmin tavannut. Varmaan vinssillä voi hiljalleen hinata lautan veneen viereen ja MOB siitä veneeseen. Ainoa heikko kohta on kyky päästä lauttaan tai kääntää väärin päin oleva lautta. Lauttaoperaatioon pitäisi ryhtyä pohjoisilla vesillä ennen hypotermiaa.
Ajatusleikki on aina eri asia kuin tositilanne.
Itsekin olen ollut perhepurjehtija siitä lähtien, kun veneessäni oli kuukauden ikäinen vauvani ekalla reissulla. Nyt ko vauvalla on kouluikäisiä lapsia ja oma purkkari. En pidä perheen kanssa purjehtimista singlehandended purjehtimisena: aina on joku, joka tarvittaessa voi auttaa jotenkin ja joiden kanssa voi jutella jne. Todellinen yksinpurjehdus on eri asia: ei ole ketään, joka heittäisi köyden jne. tai vaikka käynnistäisi epirbin.
Se aika, joka menee pelastuslautan heittämiseen MOB varten on henkiin jäämisen kannalta kriittinen. En tiedä miten nimimerkki 70.000 mailia on harjoitellut MOB tilanteista. Lautanhan voisi heittää kokeeksi mereen ilman laukaisunarua ja katsoa, miten kauan aikaa kuluu siihen, kun vene on MOB vieressä ja lauttapaketti meressä.
Itse olen "perinteisen" pelastussysteemin kannattaja ja sitä harjoiteltiin perheen kanssa joka ainoan kesälomareisssun aikana (seilasimme pitemmälle ja pitemmälle, kesälomilla alettiin ehtiä Pohjanmerelle Helgolandiin, sitten Jyllannin ymp jne). Treeni alkoi tavanomaisella fendarin mereen heittämisellä ja ylös noukkimisella. Sekään ei ole ihan helppo navakassa tuulessa. Kyljeltä kannelle vinssaamisen treenit oli seuraava vaihe.
Yksin purjehtiessani (=kokonaan ilman muita henkilöitä veneessä) käytän merten ylityksissä pelkkää turvavaljasta ilman paukku- tai pel.liiviä. Se on kevyempoi ja mukavampi päällä kuin mikään paukkuliivi ja siksi helpottaa kannella liikkumista eikä hiosta kesähelteillä tai lämpimillä latitudeilla. Yksinpurjehtijan selviämismahdollisuus MOB-tilanteessa on niin minimaalinen, että pitää keskittyä veneessä pysymiseen.
Ihmettelen, mitä tarkoitettiin hirmumyrskyn kestävällä narukiinnityksellä. Ilmeisesti jotain muuta kuin todellista hirmumyrskyä (hurrikaani, syklooni, taifuuni). Onneksi sellaisia ei ole meillä. Maailmalla selatessa aikataulu tietysti sovitetaan hirmumyrskykausien ulkopuolelle....
Ehkä "hirmumyrskyllä" tarkoitettiin vaikkapa "galea" Pohjanmerellä. Sekin voi tuntua hirmumyrskyltä....joillekin sitä on kesämyrsky Itämerellä. Paras pitää valjaat kiinnitettyinä pienemmissäkin "myrskyissä"!
Mun vaimo ei 30 vuoden ja 50 000 mailin jälkeen ole tekninen taituri purjehduksessa. Esimerkiksi veneemme 17 eri "säätököydestä" vain genuan skuutit ja barduunan kiristäjät ovat pareittain samanvärisiä. Muut on eri värisiä eli voin sanoa (oikeammin pyytää), että kiristä sitä punaista tai päästä se keltavihree jne.
Toki köysilukoissa lukee reef1 jne, mutta olen oppinut, että värikoodi toimii parhaiten.
Myönnän, että apu on silti suuri, eikä kyse ole singelhanded purjehduksesta. En sitä sinänsä tarkoittanut.
Meillä on aina paukkuliivit päällä ja yksin vahdissa ollessa lyhyehkö turvaköysi kiinnitettynä. Olemme lisäksi sopineet, ettei kannelle saa mennä herättämättä vapaavahtia. Kaiken A ja O on, ettei ikinä saa pudota!
Väärinkäsitysten välttämiseksi kannatan "perinteistä" MOB pelastamisoppia. Meilläkin on hevosenkengät, poiju ja lifesling sekä vahdilla plb (joka saisi olla puolet pienempi).
Ensimmäinen ongelma on löytäminen. On opeteltu gps:n mob-nappi, opeteltu soittamaan kotimaahan plb:n antama sijainti, heitetty poiju ym., oon yrittänyt opettaa ajamaan tiettyyn kordinaattiin jne.
En vaan usko, että vaimo saa minut nostettua takaisin veneeseen, jos on maininkia. Silloin nimittäin veneen perä on vaarallinen. Tässä tilanteessa olemme sopineet, että heittävät lautan.
Lautta on suunniteltu niin, että siihen pystyy nousemaan vedestä. Siinä on portaat.
Vaimo on myös harjaantunut nostamaan taakan veneen kyljestä; olemme muutaman sata kertaa nostaneet rib-kumiveneemme etukannelle juuri siitä maston kohdalta jollain spinnun nostimella, vinssitkin on sopivasti kannella. Eli jos olen lautassa ja veneen kyljessä, niin siitä pääsen nostimella ylös. kiirettä ei yleensä ole, sillä valtamerten ylitys tapahtuu yleensä lämpimissä vesissä.
Lautalle nousua ollaan harjoiteltu altaassa. Mulla on kaksi käytöstä poistettua vanhaa lauttaa autotallissa, mutta täällä Suomessa on niin pirun kylmät vedet, että edm. tempun harjoittelu voisi olla vaarallista hypotermian vuoksi.
Lautat on tehty tietyt laatuvaatimukset täyttäväksi, esim SOLAS tai ISO 9650. Kun lautta heitetään yli laidan, sen pitäisi jäädä narukiinnityksellä jätettävään alukseen kiinni,
Se mitä ihmetellen pilkkasit ja jota tarkoitin, on se, että luulisi, että SOLAS /ISO 9650 luokituksessa on otettu huomioon ihan oikea hirmumyrsky. Eli luulisi, että lautan narukiinnike on niin vahva, että se todella pitää lautan veneen vierellä eikä hajoa mainingeissa. En ole koskaan nähnyt muuta kun sen onnettoman näköisen narun (joka siis pitää leikata poikki ja olla siksi suht heppoinen)
Pikku lisäys muiden tiedoksi. Ofshore, Solas ym merkinnät lautoissa ilmeisesti poistuvat ja jää ISO 9650. eikä sekään vielä tarkoita avomerilauttaa eikä esim kelpaa ARC:n katsastuksessa minkään grab packin kanssakaan. Pitää olla ISO 9650-1 eli loppuosa tarkoittaa avomerilauttaa ja varustepakkaus pitäisi olla "48 tuntia" tai enenmmän. 9650 voi olla myös rannikkolautta 50-60km rannikolta (oli joku mailimäärä ehkä 30). Tuli kalliiksi opetella 9650-1 kun olen ostanut kolme lauttaa ja vasta viimeinen oli oikein.
Kokenut MOB menehtyi: http://www.oceannavigator.com/Web-Exclusives-2012/Loss-of-an-ocean-voyager/
Kaveri on näköjään käynyt Suomessakin muutama vuosi sitten:
http://www.oceannavigator.com/March-April-2010/Grand-tour-of-the-Baltic/