Kaverini pojalla B1-kielen valinta on juuri nyt ajankohtainen. Koululla olleessa tilaisuudessa asiasta oli keskusteltu ja mielipiteitä esitetty.
Kyselin tarkasti vanhempien mielipiteistä, sillä halusin tietää, ketkä tahtoivat lapsensa ruotsin ryhmään ja ketkä eivät. Kysymyksessä on varsin pieni koulu ja tunnen tai tiedän vanhemmista suurimman osan. Johtopäätökseni on, että koulutetuimmat vanhemmat eivät olleet kiinnostuneita saamaan lastaan ruotsin ryhmään, mukaan lukien koulun rehtori.
Kyselin tarkasti vanhempien mielipiteistä, sillä halusin tietää, ketkä tahtoivat lapsensa ruotsin ryhmään ja ketkä eivät. Kysymyksessä on varsin pieni koulu ja tunnen tai tiedän vanhemmista suurimman osan. Johtopäätökseni on, että koulutetuimmat vanhemmat eivät olleet kiinnostuneita saamaan lastaan ruotsin ryhmään, mukaan lukien koulun rehtori.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Mitkä kielet olivat valittavissa B1-kielissä? Normaalisti seiskalla alkava B1-kieli on se pakollinen toinen kotimainen. Kerrotko lisää näistä vanhempien mielipiteistä B1-kielen valinnan suhteen?
Galstenin suomenkielisen kaverin suomenkielinen poika kuunteli kavereitaan ja Galstenia ja valitsi suomen B1-kielekseen. Nyt rehtori piti pojan vanhempia tyhmänä jolloin Galsten sanoi heidän olevan normipersuja!
No niin, ymmärsit varmaan minun tarkoittaneen A2-kieltä.
"Kaverini pojalla..."
Joopajoo.
"Kyselin tarkasti vanhempien mielipiteistä, sillä halusin tietää, ketkä tahtoivat lapsensa ruotsin ryhmään ja ketkä eivät."
Kävit siis kaverin pojan vanhempainkokouksessa änkyröimässä. Huomenna voit sitten kertoa meille miten entisen kaverin pojan luokan vanhemmat suhtautuivat nettifennoiluun.
"koulutetuimmat vanhemmat eivät olleet kiinnostuneita saamaan lastaan ruotsin ryhmään"
Tai sitten juuri tuo ryhmä ymmärsi ottaa etäisyyttä häirikköön. Kaikkien mielipidemittausten mukaan tpisen kotimaisen pakollisuuden vastustaminen on heikointa juuri kolutetuimpien keskuudessa.
"Johtopäätökseni on..."
Joopajoo.
"Kaikkien mielipidemittausten mukaan tpisen kotimaisen pakollisuuden vastustaminen on heikointa juuri kolutetuimpien keskuudessa."
Näytä lähde tuollaiseen dataan. Olisivat varman näyttänyt, jos sellaista olisi. Todellisuudessa siis ei ole.
Näytän lähteen päinvastaiseen: Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet. Vårt land, vårt språk - Kahden kielen kansa, Finlandsvenska rapport 35 - Folktinget 1997
Yhä enemmän tulee vanhempia, jotka eivät ole peruskoulun vanhojen käytäntöjen kahleissa..
Vielä 1990-luvullakaan ei peruskouluissa vanhemmat juurikaan uskaltaneet sanoa mitään, varsinkaan jos oli ne samat opettajat, jotka oli heilläkin jo olleet.
Nyt yhä enemmän on yksilöllista ajattelua. Valituksia uskalletaan tehdä aivan toisessa mitassa kuin ennen, jolloin selalista vanhempaa joka jostain valitti, pidettiin lähes mielisairaana.
Nykyiset nuoret vanhemmatpitävät aivan luonnollisena kyseenalaistaa asioita.
Kerroppa minkä B1-kielen "valitsee " ruotsinkielinen?
Kerroppa minkä B1-kielen "valitsee" suomenkielinen?
Kerro samalla myös muut vaihtoehdot?
Tuo kielikavio on tehty tarkoituksellisesti sekavaksi, jotta kansalaiset eivät tajuaisi pakkoruotsitusta. Puhutaan A2-, B1- ja C3-kielistä?
Minä en ymmärrä, mitä koko sekasotkulla tarkoitetaan. Ja sehän on tarkoituskin.
Niinpä! Miksi ei voi olla selkeästi, ensimmäinen vieras kieli, toinen vieraskieli...
Meikäläisen jälkikasvu valitsi venäjän toiseksi vieraaksi kieleksi. Englanti ykkönen,. kolmashan on ruotsi, pakolla.
Fiksu valinta! Onneksi olkoon.
Galsteenin sekoilu B1-kielen kanssa on hauskaa seurattavaa.
"B1-kieli on toinen kotimainen kieli, ruotsi, jonka kaikki aloittavat 7. luokalla. Poikkeuksen muodostavat A2-ruotsin lukijat, jotka jatkavat ruotsia omana A2-ryhmänään."
http://peda.net/veraja/kuopio/vieraat_kielet/faq
"Meikäläisen jälkikasvu valitsi venäjän toiseksi vieraaksi kieleksi. Englanti ykkönen,. kolmashan on ruotsi, pakolla."
Jälkikasvullasi on loistava tulevaisuus jos vain jaksaa tsempata noiden kolmen kielen eteen hiukan. Jos vielä ohjaatte heitä käyttämään kieliä myös käytännössä (kielimatkat, kesäduunit jne) olette antaneet lapsillenne arvokkaan lahjan jonka he ehkä puolestaan sirtää omille lapsilleen.
Juuri tuota kasvattaminen on!
Kirjoitin aloitukseen vahingossa B1, kun piti olla A2. Omakohtaista kokemusta kun asiasta ei ole, niin tein kiireissäni virheen. Hyvä että sinulla on ollut siinä seurattavaa, taitaa riittää huomiseksikin.
Ankka tarkoittaa, että se kolmas eli pakolla alkava pakkoruotsi oli fiksu valinta.
Suruilla on kyllä melkoinen hyödyntämisprosentti jokaisesta pienestäkin virheestä tai epätarkkuudesta, jos sen avulla vain saa keskustelun vietyä sivupolulle.
Minusta tuo nyt ei edes ollut kovin iso virhe, sen verran harvinainen tuo A2 -kieli kuitenkin on.
Ankka tarkoittaa että kombinaatio ruotsi - englanti - venäjä on Suomen oloissa erinomainen kombinaatio.
Jos itse olisin vielä koulutieni alussa saattaisin hyvinkin valita juuri nuo kielet.
Juuri niin! Mitään kieltä ei opi pelkästään koulussa joten kielimatkoja ja kesäduuneja tarvitaan niiden tueksi. Go for it!
Noilla kielillä pärjää työelämässä!
Älä pakota ruotsia muille, äläkä pidä omia valintojasi ainoina oikeina.
Tulee kalliiksi pitää ruotsinkielen taitoa yllä jos sen vuoksi pitää matkustella ja kärsiihän siinä työtkin. Ikävää on, jos ansaittu kesäloma pitää käyttää kesätöihin närppeksessä tai Ruotsissa.
Monen muun kielen kanssa on toisin, sillä niitä tarvitsee työssään ja jokapäiväisessä elämässä muutenkin.
Mikä ihmeen työ? Koululaisen työ on opiskelu! Nyt puhuttiin A- ja B-kielistä, eikös ne liity kouluun eikä työelämään?
Totta kai kesäloman voi viettää kuten parhaaksi katsoo, jopa tekemättä yhtään mitään mutta ainakin omana kouluaikanani minä sekä lähes kaikki kaverini lähdettiin kesäloman aikana joko ulkomaille töihin tai kielikursseille tai finskfinlandiin suomea oppimaan joko kurssille tai töihin.
Onko se galsten sinulle muka yllätys että hyvän kielitaidon hankkiminen maksaa sekä vaivaa että rahaa? Kuvitteletko todella että meidän kouluistamme valmistuu edes sujuvia englannin puhujia ilman minkäänlaista lisäoppia, saati sitten ranskan tai saksan puhujia?
"Mikä ihmeen työ? Koululaisen työ on opiskelu! Nyt puhuttiin A- ja B-kielistä, eikös ne liity kouluun eikä työelämään?"
Juuri edellä möläytit, "Noilla kielillä pärjää työelämässä!"
"Totta kai kesäloman voi viettää kuten parhaaksi katsoo, jopa tekemättä yhtään mitään mutta ainakin omana kouluaikanani minä sekä lähes kaikki kaverini lähdettiin kesäloman aikana joko ulkomaille töihin tai kielikursseille tai finskfinlandiin suomea oppimaan joko kurssille tai töihin."
Pitäisikö A2-kielen valinneen neljäsluokkalaisen lähteä närppeksen kasvihuoneille tai Ruotsiin kesötöihin? En päästäisi vielä B-kielenkään valitsijaa yksin niin kauas.
"Onko se galsten sinulle muka yllätys että hyvän kielitaidon hankkiminen maksaa sekä vaivaa että rahaa? Kuvitteletko todella että meidän kouluistamme valmistuu edes sujuvia englannin puhujia ilman minkäänlaista lisäoppia, saati sitten ranskan tai saksan puhujia?"
En todellakaan kuvittele, mistä sellaista olet päähäsi saanut?
Minähän vain kerroin tarpeettoman ruotsin unohtuvan koulun jälkeen, koska sille ei ole käyttöä ja ylläpidon väkisin tulevan kalliiksi ja vaivalloiseksi.
Useimmat koululaiset lukevat ensimmäisenä vieraana kielenä englantia ja hyvä niin, koska se on hyvä kieli ja sillä tulee toimeen miltei kaikkialla maailmassa. Englanti on myös tärkein opiskelukieli yliopistossa.
Toinen vieras kieli voisi olla saksa tai venäjä. Ranska , kiina tai espanja voisivat olla seuraavaksi tarpeellisimmat.
Ruotsin kielen opiskelu on rajoitettava mahdollisimman pienen joukon valinnaiseksi kieleksi! Suomen menestyminen maailmalla vaatii laajempaa valinnaisuutta kieliopintoihin.
Ruotsalaiset ovat kehittäneet ihmeilmauksia kielivalinnoille. Ruotsalaisten hallitsemassa opetusministeriössä ja koko koulumaailmassa puhutaan jostain ihmeellisistä kirjain numero-kielistä, jotka tavalliselle pakkoruotsitetulle pulliaiselle ovat täyttä hepreaa.
On selvää, että tällainen salakieli on suoranaisesti tarkoitettu harhaanjohtamaan tavallista tamppaajaa.
Suomen kieli- ja koulutuspolitiikassa kyse on aina ja viimekädessä vain ja ainoastaan pakkoruotsista ja sen väkisinpopettamisesta, ja siitä, miten pakkoruotsitus, tuhlaamalla sekä opetusjärjestelmän ja oppilaiden resurssit, tehokkaasti estää suomalaisia oppimasta tarpeellisia kieliä tai hyödyllisiä oppiaineita.
Pakkoruotsilla suomalaisia vedetään alas ja jarrutetaan samalle tasolle kuin Suomen ruotsalaiset, joiden on käytännön syistä pakko opetella Suomen ensimmäinen ja ainoa kotimainen kieli.
" Ruotsalaisten hallitsemassa opetusministeriössä"
Ouoto väite. Onko perusteluja tai todisteita?
"On selvää, että tällainen salakieli on suoranaisesti tarkoitettu harhaanjohtamaan tavallista tamppaajaa."
Keksi parempi ja ryhdy poliitikoksi. Tai tee aloite ja kerää 50.000 nimeä. Mutta älä inise.
Opetusministeriön kansliapäällikö on Svenska Nu:n jäsen, vaikka hänen pitäisi olla jäävi siihen.
Eiköhän pelkästään tuo kerro totuuden?
Ja onhan opetusministeriössä myös itse opetusministeri Gustafsson, joka paljasti todelliset karvansa heti päästyään Audin takapenkille, vaikka ennen vaaleja oli kovasti olevinaan pakkoruotsia vastaan. En tiedä, onko Gustaffson aito sekundaruotsalainen, mutta sokea Paavokin näkee, ttä ainakin hän on tiukasti ruotsalaisten talutusnuorassa.
Ikävä kyllä, kaikki "suomenkieliset" puolueet ovat kaksikieleisiä, vaikkei sitä meille kerrota!
Suomenkieliset ehdokkaat kirjoittelevat vaalien alla ihan erilaisia tekstejä suomen-ja ruotsinkielisiin lehtiin!
SDP:n, Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kansanedustajat voisivat aivan hyvin poistaa pakkoruotsin elleivät suosisi suomenruotsalaisia äänestäjiään. RKP:n taloudellinen tuki on sitten toinen juttu!
Niin....ja FOLKTINGET, jossa KAIKKIEN PUOLUEIDEN suomenruotsalaiset yhdessä voivat esittää vaatimuksia. Tuo joukko toimii perustuslain suojeluksessa ja sitä on jatkunut jo sata vuotta eikä loppua näy...päinvastoin!
Gasteenin aloitus:
"Kaverini pojalla B1-kielen valinta on juuri nyt ajankohtainen. Koululla olleessa tilaisuudessa asiasta oli keskusteltu ja mielipiteitä esitetty.
Kyselin tarkasti vanhempien mielipiteistä, sillä halusin tietää, ketkä tahtoivat lapsensa ruotsin ryhmään ja ketkä eivät. Kysymyksessä on varsin pieni koulu ja tunnen tai tiedän vanhemmista suurimman osan. Johtopäätökseni on, että koulutetuimmat vanhemmat eivät olleet kiinnostuneita saamaan lastaan ruotsin ryhmään, mukaan lukien koulun rehtori. "
Nyt galsteeni selittää tarkoittaneensa A2 kieltä. Valitseeko joku suomenkielinen A2-kieleksi ruotsin?
"Nyt galsteeni selittää tarkoittaneensa A2 kieltä. Valitseeko joku suomenkielinen A2-kieleksi ruotsin?"
Wikiperidian mukaan n. 8 prossaa, varmaankin ovat myös suomenkielisiä koululaisia.
"Kielivalinnat A2-kieli vuonna 2004[1] Kieli osuus ikäluokasta
saksa 9,6 %
englanti 8,7 %
ruotsi 8,1 %
ranska 2,8 %
suomi 0,2 %
venäjä 0,2 %"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_kotimainen_kieli
Älä Carl nolaa itseäsi ja ruotsinkielisiä enää yhtään enempää.
B1-kieli on pakollinen ruotsi suomenkielisille joten onnistuuko mielestäsi A2-kielen valinnaksi ruotsi? Myönnätkö jo täydellisen tietämättömyytesi ja ihan turhan mustamaalausyrityksesi?
Kerrotaan nyt tarkennukseksi, että kaverin poika on kolmannella luokalla. Neljännellä luokalla mahdollisesti alkava toinen vieras kieli, joka on valinnainen, pitää valita jo nyt.
Eipä siinä jutellessa tullut käytettyä näitä mystisiä merkintöjä, vaan puhuttiin vapaaehtoisesta toisen vieraan kielen valitsemisesta.
A2-kieleksi voi tietenkin valita ruotsin, mutta nyt ei sellaista ryhmää ilmeisesti saada kokoon, kun porukka alkaa hiljalleen sivistyä.
En minä mitään mustamaalannut, kerroin vain mitä oli tapahtunut ja miten nykyvanhemmat alkavat ymmärtämään kielivalintojen päälle.
Taidat olla itse ihan pihalla.
Suomenkielisillä on pakollisena B1-kielenä ruotsi, jolloin A2-kielenä ei voi valita ruotsia. Valehteleppa taas lisää!
Vai niin...
http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulut/Alakoulut/Rastaalan_koulu/Tiedotteet/Valinnaiset_A2kielet_ruotsi_ja_ranska(28803)
http://www.parainen.fi/web/tjanster/skolor/grundlaggande_utbildning/fi_FI/amnesval/
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ruotsi-ei-kiinnosta-tamperelaisia
Olen siis Seinäjoelta:
"Jos olet aloittanut alakoulun neljännellä luokalla A2-kielen opiskelun (ruotsi, saksa tai
ranska), se jatkuu uudessa koulussasi. Mikäli olet alakoulussa opiskellut A2-ruotsia, mutta
haluat aloittaa ruotsin kielen opiskelun alusta 7. luokalla, kielen taso muuttuu A2-ruotsista
B1-ruotsiksi. Myöhemmin 7-9. luokkien aikana A2-kielen poisjättäminen ei ole enää
mahdollista. A2-kielen opintojen sisällön voit kysyä aineen opettajalta Lyseomessuilla."
http://koulu.seinajoki.fi/lyseo/.oikealaita_sisalto.html/45482.pdf
VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTALOMAKE 2013
Jyväskylän kaupungin kieliohjelman mukaisesti oppilailla on mahdollisuus ottaa opiskeluohjelmaansa vapaaehtoinen kieli
(ns. A2-kieli) 5. luokalta alkaen peruskoulun 9. luokkaan asti. Tässä A2-kielessä tavoitteena on sama kielitaito kuin kolmannelta
luokalta aloitetussa A1-kielessä (englanti). A2-kieli on vapaaehtoinen valittaessa ja pakollinen valinnan jälkeen.
Kaupungissa on valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä ja espanja. Opetuksen käynnistymisen ehtona on vähintään
12 oppilaan löytyminen saman kielen opiskeluun.
http://www.keskipalokankoulu.net/kielivalinta.pdf
A2-kieltä opiskellaan kaksi tuntia viikossa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vapaaehtoisen kielen valinneella on kaksi oppituntia enemmän viikossa. Kieliryhmä muodostetaan, kun ryhmään osallistuu 8 oppilasta.
A2-kielen valinta vaikuttaa myös yläkoulun valintoihin: Musiikkiluokan oppilailla saksan tai ranskan A2-kieleksi valitseminen merkitsee sitä, ettei vuosiluokilla 7-9 voi enää valita lisää valinnaisaine-opintoja. Muilla saksan tai ranskan valinneilla jää yläluokille valittavaa vielä 7 tuntia. ruotsin valitseminen A2-kieleksi ei ”syö” muita valintoja, sillä se alkaa kaikilla pakollisena 7. luokalla.
http://koulu.seinajoki.fi/opetustoimi/kielitivoli/lisaa_kieliohjelmasta.html
On hienoa jos tarjolla on A2-kieleksi ruotsi ja joku persu ottaa vapaaehtoiseksi kieleksi ruotsin ja jatkaa sitten 7-luokalta pakkoruotsilla. Siinähän jää saksa, ranska ym. väliin. Voisiko galsteeni vielä sekoilla lisää?
Kumpiko tässä enemmän sekoilee, minä aloituksessa vai sinä sen jälkeen? Taidat sinä tämän sekoilun voittaa. Lieneekö äidinkielesi muu kuin suomi?
"Termit haltuun:
Yläkoulussa alkavista kielistä käytetään B-tunnusta: B1-kieli on kaikille pakollisena alkava ruotsi. Ne, jotka ovat valinneet ruotsin jo A2-kieleksi alakoulussa, jatkavat tätä kieltä A2-kielenä edelleen. B2-kieli on 8. luokalla alkava vapaavalintainen kieli. Seinäjoella B2-kielenä voi opiskella ranskan, saksan, venäjän tai espanjan kieltä.!"
"http://koulu.seinajoki.fi/opetustoimi/kielitivoli/lisaa_kieliohjelmasta.html"
Koko kirjain/numero leikki on todella kehitelty hämärtämään koko kielivalikoiman järjestelmää. Kun siihen vielä lisätään kaksi kotimaista kansalliskieltä, oppilaan äidinkieli, saamen ja romanin vähemmistökielet ja viittomakieli niin johan on soppa valmis. Eikö voida puhua suomen, ruotsin, saksan, englannin, ranskan, venäjän jne.
kielistä.
Onko galsteenilla mitään uutta valehdeltavaa kaverinsa lapsen kielivalinnoista. Tala on onneksi yhtä pihalla kieltenopiskelusta kuin sinä joten vertaistukea on saatavilla. B2-kielenä ruotsia on opiskellut (2009)KOKO SUOMESSA 7 OPPILASTA, lieneekö syynä 7-luokalla alkava PAKKORUOTSI!
"Kielivalinnat vuosiluokilla 7-9
Vuonna 2010 lähes kaikki vuosiluokkien 7–9 oppilaat opiskelivat englantia. A2-kielen valinnasta seuraa, että perusopetuksen vuosiluokilla 7 ja 8 alkavaa B2-kieltä valitaan aikaisempaa vähemmän. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 42,7 prosenttia oppilaista. Syksyllä 2009 opiskelijoita oli enää 14,9 prosenttia.
Vuonna 2009 saksa on suosituin B2-kielistä. 8–9 luokan oppilaista opiskeli B2-saksaa 6,5 prosenttia, B2-ranskaa 4,5 prosenttia ja B2-venäjää 1,3 prosenttia. Venäjän muutos edelliseen vuoteen nähden 0,2 prosenttiyksikköä. OPPILASMÄÄRÄT B2-kielissä olivat seuraavat: saksa 8 513, ranska 5 896, muu kieli 2 267, venäjä 1 706, latina 342, RUOTSI 7, englanti 100 ja saame 6. Yhteensä 18 839 oppilasta. "
http://www.sukol.fi/medialle/kielivalinnat/tilastotietoa_kielivalinnoista
Onko galsteeni jo keksinyt lisää valheita aloituksensa tueksi? Tämä juttu on hyvä esimerkki täysin keksitystä ryotsinkielisten solvaamisesta.
"Johtopäätökseni on, että koulutetuimmat vanhemmat eivät olleet kiinnostuneita saamaan lastaan ruotsin ryhmään, mukaan lukien koulun rehtori. "
B2-kieleksi ruotsin ottaneita oli Suomessa vuonna 2009 7 OPPILASTA! Lisää tietoa tuossa yllä.
Todellakin koulutetuimmat vanhemmat olivat vähiten innokkaita saamaan lapsiaan ruotsin A2-ryhmään. Ensi vuonna näen omin silmin, että mikä on tilanne silloin, sillä oma lapseni on vastaavan valinnan edessä.
Jos otetaan B2-kieli, niin tietenkin joku muu kuin ruotsi, sillä se on käytännössä englannin ja pakkoruotsin lisäksi kolmas kieli. Mikäli on valinnut aiemmin A2-kieleksi ruotsin, niin tilanne ei välttämättä muutu muuksi, ruotsia vain luetaan silloin enemmän ja voidaan vaikka jatkaa B1-kielenä yläasteella. Edelleen voi ottaa kolmanneksi eli B2-kieleksi vaikka ranskan tai saksan.
Koulutettujen vanhempien lapset ovat onnellisessa tilanteessa, koska vanhemmat pystyvät pohtimaan kielivalintoja ja niiden seurauksia.
Pahin on sellaisten oppilaiden tilanne, joille koulunkäynti ei suju kuin vettä vaan!
Useimmat koululaiset pystyvät oppimaan yhden vieraan kielen, joka nyky-yhteiskunnassa on englanti. Ruotsi on poistettava pakollisena kielenä kouluistamme.
Vapaa kielivalinta on nykypäivänä ehdoton edellytys maamme menestymiseen kansainvälisessä kilpailussa.
Poliitikkomme hajoittavat kielipoliittista syrjintää maamme suomenkielisiä koululaisia kohtaan.
"Poliitikkomme hajoittavat kielipoliittista syrjintää maamme suomenkielisiä koululaisia kohtaan."
Kaiken lisäksi syrjintää voidaan luonnehtia kansalliseksi itsesyrjinnäksi, joka koituu pienen vähemmistön ylimitoitetuksi eduksi ja suuren enemmistön vahingoksi. Sellainen itsesyrjintä on maailmassa ainutlaatuista, jota on mahdoton selittää hyväksyttävällä tavalla.
Pakkoruotsin kannattajat haluavat unohtaa, että maa tarvitsee useilla eri tavoilla kielitaitoisia kansalaisia. Nykyjärjestelmä tuottaa vain englantia auttavasti ja ruotsia heikosti osaavaa väkeä.
Opiskelijalla on äidinkielensä, muut kielet ovat hänen kannaltaan vieraita kieliä. Siksi vieraat kielet voivat olla hänelle ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs . . . vieras kieli. Enemmistö on halunnut englannin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen. Toiseksi vieraaksi kieleksi olisi menneinä vuosikymmeninä pitänyt saada valita viimeistään yläasteelle tullessa yhdenvertaisesti yksi monista kielistä: joko saksa, ranska, venäjä, ruotsi, espanja tai mikä tahansa muu tarjolla oleva kieli. Kolmas, neljäs, viides vieraskieli on mahdollinen vain pienelle joukolle.
Pakkoruotsi on tuhonnut Suomelta mahdollisuuden monipuoliseen kielivarantoon ja se on tapahtunut pienen vähemmistön vuoksi, jonka asiat eivät mukamas hoidu vähemmällä vaivalla kuin asettamalla 5 miljoonalle suomenkieliselle koulutuksen pakkoruotsi peruskoulusta yliopistoon kielitaitolain vuoksi.
Nykymuotoinen kielitaitolaki on kumottava. On luovuttava yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvista kielitaitovaatimuksista ja osoitettava ne vain viranomaiselle, joka huolehtii tavalla tai toisella kielellisten palvelujen tarjonnasta – ruotsiksi, saameksi – kysyntää vastaavalla tavalla.
Eurooppalaisten tutkimusten mukaan suomalaisten kielitaito on yksi parhaimmista kaikista Euroopan maista (vain Slovakia on edellä). Kun ennen oli miltei itsestäänselvää, että valittiin jokin lisäkieli yläasteella tai kieltä luettiin sitä edeltäneessä oppikoulussa, nyt ei niin viitsitä tehdä, vaan halutaan päästä helpolla. Ennen aikaan ensimmäiseksi kieleksi otetettiin usein saksa eikä englanti. Ajateltiin, että englannin kyllä ehtii oppia myöhemminkin, niinkuin ehtikin. Nyt englanti on ottanut ylivallan. En jaksa uskoa, että suomalaisten taitoa oppia kieliä olisi sinänsä voinut merkittävästi heikentyä.
Mistä tutkimuksista lienee kysymys? Eikö joku aika sitten jätetty lähtemättä johonkin kielitaitotutkimukseen, jostain syystä...
Englanti on ottanut ylivallan maailmalla ja meitä viedään mukana. Saksa oli todellakin ennen hyvin merkittävä kieli tiedemaailmassa ja Suomelle tärkeä muissakin yhteyksissä. Toki saksa kuuluu edelleenkin merkittävimpiin kieliin Euroopassa, vaikka englanti sen sodan jälkeen ohittikin.
Kielitaitoa eurooppalaisittain kysyttäessä voidaan saada vastaukseksi esim. "äidinkieli ja kaksi vierasta kieltä". Suomalaisella kysymyksessä on usein äidinkieli suomi ja vieraina kielinä englanti/pakkoruotsi. Eihän sitä voi verrata vaikka ranskaa ja englantia osaavan saksalaisen kielitaitoon, vaikka hän määrällisesti osaa vain saman verran. Suomalaisen kielitaito on merkitystä painottaen yleensä vain suomi/englanti.
Kielten opiskeluun käytettyä aikaa ei tarvitse lisätä, vaan järkiperäistää opiskelua. Täytyy panostaa siihen opiskeluun, mikä luo pohjaa maan hyvinvoinnille. Todellisessa osaamisessa ja tekemisessä kielitaito on vain yksi mahdollinen työkalu, eikä vain yhdenlaisilla työkaluilla saa juuri mitään aikaan.