olen haluton seksiin

Edellisessä suhteessani olin haluton, söin myös e- pillereitä ja kuvittelin niillä olevan vaikutusta... Eipä ollut... lopetin pillereiden syönnin ja silloinen kumppani muuttui yhä vastenmielisemmäksi silmissäni..
Puhumattakaan siitä, että humaltuneena erehdyin joskus antamaan... enkä saanut mitään mistään. Vaikka koitin kuinka saada kipinän itseni puolelta tulemaan esiin... niin ainoa asia joka tuli ilmi oli: syvä inho.

Erosimme ja alkoi villi sinkku elämä... miehiä oli tarjolla enemmän kuin uskoinkaan... Ja sain valkattua joukosta sen parhaimman miehen, enkä ole katunut päätöstäni kertaakaan.
Saan sängyssä aivan kaiken ja enemmän... Minua hemmotellaan (olen jo kenties ihan pilalle hemmoteltu) Mies siivoaa, laittaa ruokaa ja pyykkää... ja sängyssä huomioi minut... Täydellisempää miestä ei ole, eikä tule... ja ensi kuussa menemme naimisiin... =D

mutta totta? Olisiko syytä miettiä tarkkaan miehen vaihtamista...? Jos muut miehet kiihottavat ja oma ei, niin ei se suhde ihan kympillä kunnossa ole.

Välillä tulee kyllästymisiä. Jos miehesi huomioi sinun tarpeesi sängyssä ja sängyn ulkopuolella ja teillä suhde ja tunne-elämä tuntuisi muuten olevan ok sun täytyy hakea apua muualta kuin muista miehistä. Pettäminen tuskin korjaa tilannetta.

Olet rakentanut muurin välillenne. Tätä tapahtuu. Terapiasta ja seksuaaliterapiasta on kuulemma ollut apua.

Mieti asiaa miehesi puolelta - hän ei voi tuntea sinua omaksi naisekseen, sillä sellainen vaikutus seksillä miehiin on.

Samansuuntainen ongelma täälläkin. Niin kauan seksi kiinnosti ja sitä riitti kunnes muutettiin yhteen, sen jälkeen minua ei juurikaan ole haluttanut tehdä aloitetta. Seksi on kyllä hyvää kun mies on tehnyt aloitteen. Haluaisin olla yhtä halukas kuin suhteemme alussa, mutta en tiedä mistä tämä johtuu! Asiasta on kyllä ollut miehen kanssa keskustelua ja riitaa...

Mulla on ihan justiinsa samotteinen onkelma kun sullakin. Vähän päälle 5 v ollaan oltu yhdessä ja nyt viimenen vuosi on ollut enemmän ja vähemmän kriisissä.. tapellaan vähän väliä, pienistä asioista, mua ei sitten kertakaikkiaan (yleensä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) haluta ja mies senkun yrittää vongata, josta seuraa lisää tappelua ja mököttämistä, joka taas vähentää hellyydenosoituksia, joita meillä on joskus säästelemättä annettu mutta nykyään oikein ei (minun mielestäni) tarpeeksi, joka vie taas viimeisiä halujani.. Ja noidankehä on valmis.

kaikkein huvittavinta tässä on se että yleensä seksielämässä ei oikeastaan mitään vikaa. Minä ehkä olen hieman estynyt, mutta ei se ole ennenkään menoa haitannut. ja kammarin puolella mies ottaa todella huomioon, eli ei pitäisi olla valittamista.

Muutaman kerran olen antanut omista haluistani huolimatta, mutta siitä nyt ei jää kummallekaan kauhean hyvä mieli..

minä mietin myös voisiko pillerit olla syynä, vai olisiko meidän viimeaikaiset käninät vienyt kaikki halut..

Oman kokemukseni mukaan silloin, kun toinen alkaa tuntua vastenmieliseltä, on aika nostaa kytkintä. Olen itse ollut samassa tilanteessa muutamaankin kertaan ja todennut ettei asia parane vaikka kuinka yrittää... Sinkkuna olemisessakin on omat huonot puolensa, mutta molempien yksin on parempi vaihtoehto kuin kaksin tehden molempien elämästä helvettiä.

Seksi ei kiinnosta eikä toisen rakastamiseen pysty silloin, kun ei tunne itseään tarpeeksi hyväksi ja hyväksytyksi. Viestittääkö miehesi sinulle jotain tällaista, kenties epäsuorasti, vai johtuuko se pelkästään itsestäsi?

Tuleeko kukaan koskaan ajatelleeksi, että on ehkä ihan normaalia, että pitkässä suhteessa ei eletä koko ajan lantio kiinni lantiossa?

Mullekin tuli itsetunto-ongelmia ja kaikkea, kun pitkässä suhteessa s-elämä laimeni, ja lehdistä kuitenkin luki että kolme kertaa viikossa pitää normaalipariskunnan harrastaa. Keskustelimme mieheni kanssa asiasta ihan rauhassa punaviinipullon ja hyvän ruuan ääressä. Se ilta oli niin rentouttava, ja oli vaihteeksi niin hauskaa olla yhdessä että halutkin ovat palautuneet. Ei nyt ehkä ihan alkuaikojen tasolle, mutta ainakin nyt molemmat ovat tyytyväisiä.

Tietysti, mä en mitään inhoa missään vaiheessa mistäni kohtaan tuntenut, vaikka romanttiset tunteet olivat vähän lamassa.

Meidän suhteessa seksi on myös vähentynyt.
mutta luulen että jatkuva himo johtui kun söin e-pillereitä.Nyt olen ollut pari kuukautta syömättä ja seksi tuntuu välillä vastenmieliseltä. (varsinkin kotona)
mutta kun mennään kyläilemään tai matkoille niin voisin naida miestäni vaikka keskellä toria...
mutta niinhän se on että alussa seksiä on joka päivä ja viikkojen mittaan hiipuu...=/

Mulla kävi nimenomaan niin, että kun lopetin pillerit, palasi halut. Ero oli huima. Se on varmaan tosi yksilöllistä. Kannattaa kuitenkin kokeilla vaihtaa johonkin muuhun ehkäisymenetelmään. On sitten ainakin yks vaihtoehto poissuljettu.

En oikein enää kiihotu omasta miehestäni, muut miehet kyllä saavat haluni heräämään. Toki toisinaan innostun myös omasta miehestä, mutta en läheskään yhtä usein kuin ennen vanhaan.

Mieheni ei ole rupsahtanut, lihonut tai muuttunut muutenkaan vastenmieliseksi, vaan on edelleen mielestäni todella hyvännäköinen ja kaikin puolin ihana. Suhteemme on muuten ihan kunnossa eikä rakkautta puutu. Luulen, että kyse on yksinkertaisesti siitä, että hänestä on viiden yhdessä eletyn vuoden aikana tullut liian tuttu. Suklaa on hyvää, mutta siihenkin kyllästyy pidemmän päälle, jos sitä on aina tarjolla...

..katso, muutaman päivän päästä halusia palaavat.
Perustuu muuten kokemukseen useasta naisesta.

Täällä yks nainen, jota ei seksi kiinnosta. Seurustelen tällä hetkellä, hengailtu yhdessä n. 1 kk. Kyllä tää haluttomuus vaivaa mua ja varmaan kaverianikin. En vain tiedä mistä johtuu. Hän tykkää kosketella ja pitää hyvänä, mutta mua melkein inhottaa sellainen. Silläkin voi olla osuutensa asiaan, että olen raiskauksen uhri. En vain oikein ole pystynyt puhumaan koko asiasta. Unohtaa en pysty milloinkaan. Eli et ole ainut todellakaan.