kokemuksia teiniäitiydestä

Olen 20 vuotias vähän yli yksi vuotiaan tytön äiti. Rakastan tytärtäni enemmän kuin muuta ja olen erittäin onnellinen että minulla on hänet, mutta näin jälkikäteen mietittynä olisin voinut vielä vaikka muutaman vuoden odottaa ennen kuin ensimmäisen lapsen hankin. Elämä muuttuu erittäin paljon lapsen myötä ja minulla ainakin aika monet kaveritkin pikku hiljaa hävisivät ja sitten oltiinkin vain kolmistaan. On minullakin hyvät tuki verkot, mutta lapsen hoito ja kasvatus on kuitenkin sinun työ eikä muiden. Tietenkin ihmiset auttavat, mutta siinä on hirveästi tekemistä siltikin. Ja itse olen sitä mieltä että lapset on hyvä hankkia nuorena mutta ei ehkä ihan vielä näin aikaisin. Eli jos vain maltatte niin odottakaa vielä hetki ja miettikää asiaa kunnolla. Kyse on kuitenkin loppu elämästä !

Varmista ensin se, että parisuhteesi on oikeasti varmalla pohjalla. Tämän teet elämällä kumppanisi kanssa yhdessä vielä vähintään pari, kolme vuotta. Vastuunkantokykyä voitte testata esim. kotieläimellä. Toisesta ei oikeasti tiedä mitään ennen pitempiaikaista yhdessä asumista.

Varmista myös se, että talousongelmia ei tule. Tämän teette hankkimalla itsellenne koulutuksen ja hyvä olisi, jos ainakin toisella olisi mieluiten vakinainen työpaikka. Jos esim. armeija on käymättä, se kannattaa ehdottomasti hoitaa.

Oma tulevaisuutesi sinun VARSINKIN kannattaa varmistaa. Koulutus olisi hyvä olla, jotta sitä ei lapsen kanssa tarvitse heti lähteä järjestämään.

Esim. 22- tai 23-vuotiaskaan ei ole vielä iällä pilattu.

Tää on oikeestaan ainoo järkevä avaus täällä mut eipä kiinnosta ketään. On tää hieno keskustelu!!!!