Muistan kun pappa kertoi, että joskus nuorempana kahvin ollessa kiellettyä (tai säännösteltyä?) suomessa, hän joutuin hiihtäen hakemaan sitä ruotsin puolelta salaa.
Oliko kahvi joskus 40-60 luvun välillä kielletty Suomessa? Miksi?
Tarvisin tietää, sillä teen esitelmää kahvin historiasta.
Oliko kahvi joskus 40-60 luvun välillä kielletty Suomessa? Miksi?
Tarvisin tietää, sillä teen esitelmää kahvin historiasta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
tiedoilla jo yhden esitelmän väsää.
Ja mistäpä parempia asiantuntijoita kuin tällä palstalla?
Kohta joku kertoo sodasta ja säänöstelystä,kun et näy siitäkään tietävän.
Kahvi oli säännösteltyä, ei kiellettyä, kuten oli monet muutkin elintarvikkeet.
Säännöstely alkoi sotavuosina ja jatkui aina 1957 vuoteen asti, systeemi toimi niin että jokainen perhe sai tietyn määrn lippuja, joilla pystyui ostamaan kaupasta tiettyyn hintaan tarvikkeita, mikäli lippua ei ollut niin tavaraa ei myyty.
Eli jokatuotteelle oli oma lippu, oli sokerille, tupakalle, kahville jne....
Säännöstely oli pakon sanelema juttu, koska tavaraa ei ollut, eikä sitä ulkomailta saatu, myös peruselintarvikkeet kuului säännöstelyn piiriin, näin taattiin se, että hinnat on kohtuullisia ja kaikki saavat edes jotain syödäkseen.
Tämmösen sääsnnöstelutalouden rinnalle syntyy aina mustapörssi, josta tavaraa saa rahalla ja kovaan hintaan, ne jotka tätä pyörittivät, olivat ns, joppareita.
Pappasi oli joppari, haki tavaraa Ruotsista ja salakuljetti sen Suomeen, myi mustaanpörssiin ja sai maksun käteisellä, kiinni jos jäi niin käräjille joutui.
Kansa ei pitänyt näitä rikollisina, vaan jonkinsortin sankareina.
Muuten pääsääntöisesti oikein, paitsi että säännöstely suomesta loppui jo vuonna 1954..
Saattoi hyvinki olla niin, olisi pitäny tarkistaa jostaki ...
Mielenkiintosta. Nyt sitä huomaa että pitäs kysellä ja kuulustella enemmän sitäki ku nää jutut jää mun pään ulkopuolelle. Pappa nyt ei mikään nyhverö ikinä oo ollu, joten en ihmettele että se teki jotain tällasta. :)
Turussa, Viipurissa ja Helsingissä kierti "kahvipoliisit" mm. 1916-17 ja 1860- luvulla, kun katovuosien aikaan ei riittänyt ruokaa, kuin kartanoherroille. Nämä haistelivat rappukäytäviä ja ikkunoiden vierustoja. Sakko laittomasta kahvista oli muistaakseni noin työmiehen kymmenen päivän ansiot.
Kahvi oli roskaa verrattuna viinaan ja tupakkaan. Ne olivat arvokkaimmat valuutat.
Mikäli muistan oikein säännöstelyn loppuaikana oli kortilla olevan kahvin lisäksi ns. verokahvia minkä hinta oli kalliimpi kuin säännöstelyn alaisessa kahvissa. Tietysti saatan muistaa väärin. Jopparien suurin välitystuote oli juurikin kahvi ja muut lailliset, mutta hankalasti saatavissa olevat nautintoaineet.
"Ensimmäisenä kortille joutuivat syksyllä 1939 kahvi ja sokeri. Seuraavaksi loppui leipävilja, ja kohta oli pula lähes kaikista elintarvikkeista.
Kahvin korvikkeet tulivat kauppoihin vuonna 1941. Oikeaa kahvia korvikkeessa oli mukana vain 25 prosenttia. Kahvin korvikkeet valmistettiin paahdetusta rukiista, ohrasta, lantusta ja voikukanjuurista.
Tilanteen pahentuessa vuonna 1943 käyttöön otettiin kahvinvastike, jossa ei ollut kahvia ollenkaan. Lopulta myynnissä oli myös erilaisia ”korvikkeiden lisäkkeitä”.""
Seuraava aste olisi ollut lisäkkeiden korvike !!!!
Oletko tosissasi.
Kahvia vain ei toisinaan syystä tai toisesta ole saatu tuoduksi maahan.
50-luvulla, kun kahvin maailmanmarkkinahinnat kohosivat pilvien yläpuolelle ja maassa oli vähän valuuttaa hallituksen piti tehdä valinta: joko rahoittaa teollisuuden tarvitsemia välttämättömyystarvikkeita tai hankkia kahvia; yhteiskuntarauhan takia hallitus valitsi kahvin tuonnin.
Yhteiskuntarauha oli vähänniinkuin pakko pitää viiskytluvulla, se oli toi kommunismi vielä niin tanakassa nousukiidossa, että ei oikein kannattanut sillä leikkiä.
"yhteiskuntarauhan takia hallitus valitsi kahvin tuonnin. "
Kyllähän kahvi tärkeää on, mutta ei sentään noin tärkeää.