Luin tuolta jostain miehestä, jota jokainen tyttöystävä oli pettänyt. Keskustelussa mietittiin, että millainen se mies sitten on.
Liian kiltti, sanon minä.
Ensimmäinen oikea tyttöystäväni petti minua. Ensimmäinen kerta ei oikeastaan edes ollut pettämistä, mitä nyt vähän suutelua ja sellaista. Ja tyttö kertoi siitä avoimesti.
Annoin anteeksi kyselemättä. Taisin jopa vitsailla asiasta.
Tyttö oli seksinkin aikana ihan muissa maailmoissa, niin oli ihastunut siihen toiseen.
Enkä nostanut asiasta meteliä.
No niitä juttuja tuli lisää. Oltiin öitä poissa kotoa. Koskaan "ei mitään" ollut tapahtunut. Vaikka oli sammuttu alasti tai oli nukuttu vieraan miehen kanssa. Alusvaatteisillaan tietenkin.
Ja kaiken annoin isommin kyselemättä anteeksi. Joskus riidellessä saatoin uskaltautua ottamaan jonkun epäselvyyden puheeksi, mutta eihän siitä tullut mitään. Juttu oli "vanha" tai "olin antanut sen anteeksi".
Ero tuli sitten aikanaan.
Uusi tyttö- tai oikeammin naisystävä osoittautui samanlaiseksi. Viinaa saatuaan hän koitti iskeä miehiä vaikka olisin seisonut vierellä. Ja jos en seisonut, hän iski ja meni.
Jälkeenpäin hän ei tietenkään muistanut mitään. Oli ollut "niin humalassa".
Vaikka olisi ollut pikkuhousut spermassa.
Ja tuon kaiken annoin anteeksi. Aina.
Ja miksikö? Olin liian kiltti. Niin se vain on, että ylitse kävellään, jos ei koskaan pane hanttiin.
Ei tässä voi kuin syyttää itseään.
Liian kiltti, sanon minä.
Ensimmäinen oikea tyttöystäväni petti minua. Ensimmäinen kerta ei oikeastaan edes ollut pettämistä, mitä nyt vähän suutelua ja sellaista. Ja tyttö kertoi siitä avoimesti.
Annoin anteeksi kyselemättä. Taisin jopa vitsailla asiasta.
Tyttö oli seksinkin aikana ihan muissa maailmoissa, niin oli ihastunut siihen toiseen.
Enkä nostanut asiasta meteliä.
No niitä juttuja tuli lisää. Oltiin öitä poissa kotoa. Koskaan "ei mitään" ollut tapahtunut. Vaikka oli sammuttu alasti tai oli nukuttu vieraan miehen kanssa. Alusvaatteisillaan tietenkin.
Ja kaiken annoin isommin kyselemättä anteeksi. Joskus riidellessä saatoin uskaltautua ottamaan jonkun epäselvyyden puheeksi, mutta eihän siitä tullut mitään. Juttu oli "vanha" tai "olin antanut sen anteeksi".
Ero tuli sitten aikanaan.
Uusi tyttö- tai oikeammin naisystävä osoittautui samanlaiseksi. Viinaa saatuaan hän koitti iskeä miehiä vaikka olisin seisonut vierellä. Ja jos en seisonut, hän iski ja meni.
Jälkeenpäin hän ei tietenkään muistanut mitään. Oli ollut "niin humalassa".
Vaikka olisi ollut pikkuhousut spermassa.
Ja tuon kaiken annoin anteeksi. Aina.
Ja miksikö? Olin liian kiltti. Niin se vain on, että ylitse kävellään, jos ei koskaan pane hanttiin.
Ei tässä voi kuin syyttää itseään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se virhe on tapahtunut jo tyttöystävää valitessa, olet valinnut sellaisen, jonka jokainen voi saada.
Niin ja kääntäen voisi sanoa, että etkö muunlaista tyttöystävää voi saada, tällainen nainenhan voi olla ihana, mutta eri näkökulmasta katsoen.
Ai se on ihanaa, kun nainen käy vieraissa ja tulee kotiin vieraan miehen jäljiltä?
Joopa joo.
Sen vieraan miehen mielestä varmaan sitten niin ihana?
Just niin, niiden vieraiden miesten mielestä.
Kun aloittaja kysyy, miksi nainen pettää, niin kuvattu käyttäytymismalli (häiriö) on tyypillistä osalle miehistä ja naisista, parisuhteessahan tällaista toinen osapuoli ei yleensä voi hyväksyä.
Täytyy kyllä sanoo, että meikäläistä tommoset lutkahtavat naiset kiihottaa. Ei seurustelukumppanina, mutta just siihen tapaan, että niiltä saa varmaan helposti. :)
Eivätkä ehkä ole niin turhantarkkoja kumeista.
Mutta nämähän vaan haaveita, kuuliainen ukkomies kun olen.