Mitä suuryritys tarvitsee pysyäkseen toiminnassa ja taatakseen sijoittjien voitot? Ykkössijalla on yrityksen raaka-aine hankinnat, toisekseen halpa energia, kolmanneksi halpatyövoima.
Raaka-aineiden hinnat kokoavat jatkuvalla syötöllä. Ei voida kovinkaan palljon vaikuttaa yritystasolta.
Toinen, eli energia. Myös energian hinta nousee ja riippuu siitä paljonko energiaa yhtiöt tarvitsevat tuotannossaan ja mikä on energia, jota yritys voi käyttää.
Kolmas, on työvoima. Tähän yhtiöt pystyvät vaikuttamaan ja niin on myös tapahtunut valtion suosiollisella avustuksella ja tämä on myöskin tulevaisuuden visiot yrityksessä, päästä haluamaansa tavoitteeseen, tuoda halpoja tuotteita ja palveluita markkinoille.
Ekonomistit pitävät hallituksen toimia "näpertelynä", mm:ssa tuo 200 000, työpaikan luomisessa, tiettyyn aikaväliin, voi tulla vaikeuksia, se kun ei ole Suomi nimisen valtion yksinoikeudella päätettävissä. Siihen vaikuttaa huomattavasti Eu:n toimet sekä alttius maksaa voimansa kadottaneen etelä Euroopan valtiokoalaattion velat, jotka ovat syntyneet heidän omien tekosiensa ansiosta.
On kuin hallitus vetäisi viimeisiään, ennen noutajan saapumista. Se on kyllä ymmärrettävää, että luodaan työpaikkoja, mutta taas se, että miten se saavutetaan, on aivan oma lukunsa.
Raaka-aineiden hinnat kokoavat jatkuvalla syötöllä. Ei voida kovinkaan palljon vaikuttaa yritystasolta.
Toinen, eli energia. Myös energian hinta nousee ja riippuu siitä paljonko energiaa yhtiöt tarvitsevat tuotannossaan ja mikä on energia, jota yritys voi käyttää.
Kolmas, on työvoima. Tähän yhtiöt pystyvät vaikuttamaan ja niin on myös tapahtunut valtion suosiollisella avustuksella ja tämä on myöskin tulevaisuuden visiot yrityksessä, päästä haluamaansa tavoitteeseen, tuoda halpoja tuotteita ja palveluita markkinoille.
Ekonomistit pitävät hallituksen toimia "näpertelynä", mm:ssa tuo 200 000, työpaikan luomisessa, tiettyyn aikaväliin, voi tulla vaikeuksia, se kun ei ole Suomi nimisen valtion yksinoikeudella päätettävissä. Siihen vaikuttaa huomattavasti Eu:n toimet sekä alttius maksaa voimansa kadottaneen etelä Euroopan valtiokoalaattion velat, jotka ovat syntyneet heidän omien tekosiensa ansiosta.
On kuin hallitus vetäisi viimeisiään, ennen noutajan saapumista. Se on kyllä ymmärrettävää, että luodaan työpaikkoja, mutta taas se, että miten se saavutetaan, on aivan oma lukunsa.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Teille kirjoitukseni miinustajat!
Antakaapa esimerkki siitä, missä kohdin kirjoitukseni oli väärin? Sillä niinhän se menee. Vai väittääkö joku, että noista kolmesta yksikin on väärin!
mielestäni kirjoituksesi oli asiallinen ja totuuteen pohjautuva, poliitikko ajattelee heti vaalien jälkeen pelkästään miten pääsee seuraavalle hallituskaudelle ja nykyinen hallituskausi koitetaan mennä rimaa hipoen ja suurempia möhlimättä sekä ettei jäädä kiinni kähminnästä joka voisi aiheuttaa potkut ja poliittisen maineen tuhoutumisen ja teoriassa jopa vankilaan joutumisen
Näillä palstoilla ei kannata kirjoitella asiaa. Menee täysin hukkaan. Valitse toinen areena.
Ei ole kijoittajasta päättäjäksi. Liimaa ja leikkaa. Ihan turhaa...höpinää...jos kaikki olis yksinkertasta....
Ei ole olemassa halpoja työntekijöitä jos vuokrat ovat korkealla tasolla, ruoka ja energia kalliimpaa mitä muissa euromaissa.
Haihattelua jos ei inflaatiota ja asumiskustannuksia alenneta. Deflaation paikka tavalla tai toisella.
Ei yhtään "leikkausta" ei yhtään "liimausta"! Osaaan ihan itse pistää kirjaimia jonoon ja oikeaan muotoon, josta löytyy suht koht ymmärrettävä kirjoitus.
Lisäksi ei turhaa höpinää, mutta kuitenkin yhdyn nimim. "ei hyövytö kirj" lausumaan. Täällä Lieksan palstoilla kun on vain vanhoihin puolueihin sitoutuneita turhakkeita! Totuus ennen kaikkea!
On olemassa, Juuri Trafin palvelut siirtyivät halvan työvoiman maahan, eli Espanjaan. Suomeen tuodut massatyövoimat, sadantuhannen mamurintaman lisäksi 200 000 massamuutto 2030, mennessä. Eli heille varatut työpaikat. Näin se menee, ainakin EK:n mielestä.
Mitä tulee näiden massojen vallitsemassa yhtiesössä. Juurihan Lieksan:kin taholta puhuttiin, miten he eivät kuluta alkoholia, vaatteet ommellaan halvalla ruoka on yksinkertaista, mutta! Kun koittaa totuus, niin on eri ääni kellossa.
Ilmainen työvoima ja valtion tuet ja verohelpotukset, niillä pitäisi homma onnistua!
Eikös tuolloin olisi jo sama yritystenkin tehdä nollatuloksella töitä, mikä se estää.
Työntekijä haluaa tehdä työllään voittoa aivan samoin mitä yrityskin omalla työllään.
Ei maailmassa kukaan nollatuloksella töitä tee, se on varma.
Ilmaisten työntekijöiden palkat ja korvaukset tulevat verovaroista. Ei ole olemassa ilmaista työntekijää edes pippurimaissa. Suomen idea teettää töitä sosiaaliturvan tasolla on maailman mittakaavassa ennen kokematonta. Tuolloin työntekijälle ei yleensä jää voittoa tekemästään työstä ja siten työnteon peruskipinä eli rahanahneus puuttuu täysin. Tuolla kaavalla yritykset eivät menesty koska yksikään työntekijä ei laita itseään 100% likoon. Ja miksi he laittaisivatkaan jos samaa työtä tekevillä samassa maassa olisi eri säännöt.
Nimim. "ja idea oli 0" On aivan eri asia tuottaa asioita ihmisten käyttöön, kuin siinä, että on sovittu palkka, joka on standardi ja joka on enuustettavissa.
Mehän myymme työvoiman yrityksen käyttöön sovitulla hinnalla.
kun kuitenkin elämme inhimillsessä yhteiskunnassa ja tehtävää
työtä.
Jos teet Tuottamatonta työtä, niin se on yhteiskunnalta pois (Esim. lumenluonti).
Yhteiskunnan verovaroilla tehtävä työ oli vielä viimevuonna mahdollista, jolloin huomattiin, että se hyödyntää enemmän työnantajaa kuin mikä on sen vaikutus tekijään ja yhteiskuntaan.
Kuitenkaan "voitoksi" sanan varsinaisessa mielessä ei voida puhua yhteiskunnan varoilla työllistetyllä. Tuohan se oman merkityksensä työntekijälle, mutta kun siitä saatava rahallinen hyöty ei ole edes sellainen että sillä suomessa tullaan toimeen.
Tämä kaikki on kapitalistisen maailman yksi valitettavista kuvista. Pahimmillaan se on nyt, kun eri valtioiden erilaiset mentaliteetit ja elämän näköalaisuudet yhdistetään. pakolla. Mihin se johtaa? Vaikea sanoa, mutta jo nyt pelätään kansan nousua, enkä pidä sitä mahdottomana. Sillä ei kansaa voi vetää kahtia niin, että se ei katkeaisi!
reinhardr38,
Vakavasti otettuna vastaukset esittämiisi väittämiin.
Raaka-aineiden hinnat kokoavat jatkuvalla syötöllä. Ei voida kovinkaan palljon vaikuttaa yritystasolta.
Voidaan vaikuttaa valtiovetoisten sopimusten avulla. Ensimmäiseksi tulisi huomata Suomessa oleva buumi eli kaivostoiminta. Raaka aineet tulevat kaivoksilta jalostukseen, Suomessa ei jalosteta raaka aineita riittävästi edes omiin tarpeisiin. Yritykset menestyvät jos heillä olisi raaka aineketju omissa käsissään asiantuntevasti ilman osaoptimointia, kokonaisuus tärkeintä. Toinen vaihtoehto on käydä hakemassa raaka aineet Afrikasta kuten muutkin maat jotka nykyisin teollisuudessa menestyvät. Tuohon tarvitaan valtiojohtoista neuvotteluvetoa.
Toinen, eli energia. Myös energian hinta nousee ja riippuu siitä paljonko energiaa yhtiöt tarvitsevat tuotannossaan ja mikä on energia, jota yritys voi käyttää.
Energian tuotantohinta on koko maailmassa lähes samalla tasolla. Hinnan ollessa korkea joku taho vetää välistä. Tuolloin energiapolitiikka ei ole valtakunnan käsissä. Se tulisi ottaa haltuun jos keinottelusta tulee kilpailukyvyn este.
Kolmas, on työvoima. Tähän yhtiöt pystyvät vaikuttamaan ja niin on myös tapahtunut valtion suosiollisella avustuksella ja tämä on myöskin tulevaisuuden visiot yrityksessä, päästä haluamaansa tavoitteeseen, tuoda halpoja tuotteita ja palveluita markkinoille.
Halpoja tuotteita et voi valmistaa Suomessa niin kauan kun asumisen hinta on korkea. Työntekijöiden hinta tulee asmiskustannuksista, ruoan hinnasta, välillisistä pakollisista kustannuksista, energian hinnasta jne. Yhteenlaskettuna yksikköarvona nämä hinnat ovat yli tuplan siitä mitä niiden tulisi olla jos ajatellaan halpatuotteiden kilpailukykyä.
Tekninen osaaminen ympäri maapalloa on tasoittunut. Kiinassa ja Intiassa on jo maailman parhaat koneet euroopasta ja japanista. Tekniselläkään osaamisella ei enää pärjää ilman huippuammattilaisia, hyvin johdettua toimintaa.
Suomen tulee siis laskea työntekijöiden kustannuskuormaa että he kykenesivät tekemään työtä kilpailukykyiseen hintaan. Joku voisi kertoa miten Suomessa pärjäisi 300 eurolla...noin toki voi tehdä monessa maassa. Mietitään miksi jos sitä haluatte.
Käykää kirpputorilla. Siel on kaikki.
"vastaus123":
Tuohon raaka-aine asiaan viitaten, niin olkoon raaka-aine sitten yksityisen tai valtion, niin välilliset kulut nousevat ja näiden mukana raaka-aineiden hinta kohoaa.
Tässä kohdin myös yksityinen sektori pyrkii voimakkaasti apajille ja voittoahan pitää sijoittajien saada, koska muussa tapauksessa sijoittajat kaikkoavat.
Toisekseen, valtiohan pyrkii jokaisessa vähänkin tuottoisasta toiminnasta pois. Kuten tuo liikenneministerin toimet ovat osoittaneet. Ajattelet liian valtiojohtoisesti, mikä nykypäivän trendin mukaan on hupeneva yhtälö. Ulkomailta tuotu raaka-aine ei hinnan nousua estä.
Yritykset pärjäävät, jos saavat tuotantonsa nousemaan tietyllä tasolle. Kutenkin Nokia on hyvä esimerkki epäsuhdasta kilpailusta. Tuotetaan tarpeetonta kamaa, vain pysyäkseen "markkinajohtajana" Mikä luo ympäristöhaittoja monella tapaa. Miten paljon keskitytään tuotteen näköön ja monipuolisuuteen mutta unohdetaan laatu. minullakin on muutama kännykkä,jotka ovat simahtaneet kahden vuoden käytön jälkeen. Korjaa niitä ei kannata.
Vielä tuosta kaivostoiminnasta. Harva yritys pystyy tuotantoaan nostamaan niin monitahoiseksi, että se hallitsisi ne kaikki. Kyllä jokaisella osa-alueella on oma taitajansa.
Energiasta puhuttaessa pitää muistaa se, että joku tuottaa ja joku käyttää. Hinta loppujen lopuksi on se, mitä joudut energiasta maksamaan kun se on käytössäsi. Tämä on markkinataloutta. Ei siis valtiojohtoista toimintaa.
Työn hinta on se, jonka ammattiyhdistysväki määrää, siihen taas vaikuttaa jatkuva hintojen nousu, eli kilpajuoksu hinnan ja palkan kesken.
Toisaalta kapitalistinen järjestelmä vaatii jatkuvaa kasvua, mihin se päättyy? Sitä on vaikea ennustaa, sillä rajallisten luonnon varojen liika käyttö kostautuu.
Vakavasti sanottuna, yhteiskunnan varat ovat sijoituksissa, joista nauttii vain tietty kansan osa, niin silloin tulee muistaa, että tuote itsessään maksaa tavisten välityksellä osan hintaa sijoittajien pohjattomaan kassaan. kun tietää mistä valtiot saavat lainansa, niin ei se ole mikään mitätön summa, puhutaan biljoonista summista. esim. Amerikan velka jotain 16 biljoonaa, eli 16 000 mrd dollaria. Puhutaan "markkinoista" se on väärä sana, sillä sijoittajat eivät ole tuotantoihmisiä vaan rahalla pelaajia, kuin toto.
Minukin tuttaviani osti nokian osakkeita halvalla ja pers aukisista tuli hetkessä "miljonäärejä". Tämä on sitä sijoitusrahastoja parhaimmillaan.
Niin kauan kun sijoittajat menettävät ja saavuttavat, puhutaan virtuaalirahasta. koska se on liikkuvaa numerosarjaa, mutta maksettava, jos sijoittaja haluaa rahansa pois. jos tarpeeksi yhtiöstä vedetään rahaa pois, niin yhtiö on helpoati konkassa. tämä johtuu taas sijoittajien epävarmuudesta yhtiötä kohtaan.
Sijoittajien keskinäisessä osakkeiden ostossa ja myynnissä joku voittaa ja joku häviää, mutta ei välttämättä vaikuta ko. yhtiön toimintaan.
Lopuksi noista halvoista tuotteista. Kun lasketaan esimerkiksi Nokian satsaamaa rahamäärää tuotteittensa kehitykseen, niin se on mahtava. Pitää saada jatkuvalla nauhalla uusia ja monimutkaisia tuotteita. komponentithan ovat suurin piirtein samoja, mutta niiden toimintaperiaatteita muutetaan.
Kännyköiden hinta muodostuu suurimmiltaan niiden kehitysten parantaminen joka vaatii suunnittelijoilta jatkuvaa työtä kehityksen eteen.
Halpaa työvoimaa ei saada, jos "kuten kirjoitit" tuotteet maksavat maltaita. toisaalta pitää muistaa, että myös yhteisö vaatii omansa.Meillä on kohtalainen sosiaaliturva, mutta kuinka kauan?
Kun tuotetaan markkinoille halpaa työvoimaa, se kostautuu kyllä takaisin sillä "halvalla ei saa hyvää"! Ruotsi on hyvä esimerkki siitä, mihin kaikki päättyy jos ei ihmisellä ole töitä. Siellä ovat mustat liittoutuneet yhdeksi yhteisöksi, sitä ei ole vaikea ennustaa mitä siitä seuraa, myös suomessa.
"Täällä Lieksan palstoilla kun on vain vanhoihin puolueihin sitoutuneita turhakkeita!"
Kumma, että reinhard38 jaksaa hänelle niin sopimattomien moukkien palstalle jatkuvasti suoltaa kirjoituksiaan. Kun niitä ei kukaan enää viitsi lukea alkaakin muiden mollaus.
hyvä kirjoitus vastaus123. yhtenä keinona kansalaispalkka jonka päälle voi tehdä määrätyn määrän matalapalkkaista työtä.työnteosta tulisi kannattavaa työttömillekin. kunta/valtiotasolla tuottavuuden tehostaminen yritysten tapaan.kuntaliitokset yksi tapa jos voidaan osoittaa olevan hyötyä.työurien pidentäminen ihan perusteltua kun eletäänkin kauemmin.myös 8h työpäivä aika lyhyt,voisi olla vaikka 10.
8 tunnin työpäivä ei ole lyhyt. Jos Kiinassa ja Intiassa tehdään 8 tuntista työpäivää niin miksi hyvinvointivaltiossa ihmiset tekisivät pitempää...olisiko kysymyksessä enää hyvinvointivaltio!
Yritykset eivät ole tehostaneet toimintojaan kuin irtisanoen. Yleensä tuollaisessa toiminnassa on harmillinen loppu, esimerkkinä Nokia.
Yritysten kuin myös kaupunkienkin tulisi katsoa toimintaansa, ei pelkästään työntekijöiden määrää. Tehkääpä flow chart jostain palvelusta tai toiminnasta ja katsokaa miten homma etenee, ja tehkää siihen aivoriihi miten homma toimisi vähemmillä vaiheilla byrokratiaa vähentäen. Ajatus olisi se että kansalainen on asiakas, kansalainen ei halua maksaa turhasta ajasta ja tiedostojensiirrosta, päättämättömyydestä.
Eläkeiän suhteen en lähtisi nostamaan eläköitymisikää yli 64 vuoden. Kokemuksesta voin todeta ettei resurssit ole jokaisessa työtehtävässä enää yli 60 vuotiaana sillä tasolla mitä pitäisi. Toki toimistotöissä, asiantuntijaroolissa tai opettajana voi yli 60 vuotiaskin voida ihan hyvin tehden hyvää tulosta. Noin ei ole kuitenkaan monessa muussa työssä.
Itseasissa palkkataso määrää elinajan odotteen. Korkeammalla palkalla työtä tekevät elävät 5 vuotta pidempään. Tulisiko nyt korkeapalkkaisten sekä naisten kantaa odotteen vastuu jos he odotetta nostavat. Korrektiahan olisi että muutos koskee heitä jotka todella elävät pidempään, muutenhan moni ei koskaan näkisi eläkeikää.
Tilastot kehiin ja tutkimus miten eläkeiän jakamisen vaikutukset suhteessa todellisuuteen voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti.
kiinassa ja intiassa työpäivät enemmän kuin 8h eikä se liene hyvinvointivaltion mittari (jos on niin huono sillä työ on kuitenkin kokoajan kevyempää) ja yrityksethän tehostavat toimintaansa kokoajan toisin kuin vaikka kunnat.mitä tulee Nokiaan tuskin olivat irtisanomiset heidän ensimmäinen tehokeino.palkkatason vaikutus elinikään hyvä pointti.
Työ voi olla kevyempää tai sitten ei. Moni työ on lähes samanlaisella ruumiillisen rasittavuuden asteella mitä esimerkiksi 1960 luvulla. Tehdastyön perusteet eivät ole muuttuneet. liukuhihnan mallia 1960 ja mallia 2010 välinen ero kun ei ole niin huomattava.
Investointien laskiessa käsillä tehdyn työn merkitys lisääntyy, mikä tilanne on viidenvuoden kuluttua työelämässä...onko työ jopa osittain ankempaa mitä 1960 luvulla. Tehokkuus kun on tullut päivän sanaksi ja yhdestä resurssista otetaan kaikki irti tehokkaammin lisäten työkuormaan monen 1960 luvun työvaiheen kuormat. Yksi ihminen siis tekee kolmen 1960 lukulaisen työt.
Työpäivän pituus on hyvinvoinnin mittari, se kertoo monella työteon tunnilla voit elättää itsesi ja perheesi. Käsi ylös jos joku lukija tekisi 10 tuntista päivää jos 8 tuntia olisi riittävä omaan haluttuun elintasoon. Ohhoh, ei yksikään käsi noussut,!
Ja muuten, Kiinassa ja Intiassa ei länsimaalaisissa firmoissa tehdä kuin 8 tuntista työpäivää. Poikkeuksia voi olla jos niin sovitaan, rahastahan on kysymys eikä mistään muusta.
Toisaalta etuna on työpaikan järjestämä työmatkakuljetus, voi mennä nukkumaan bussiin kotimatkan ajaksi. Suomalainen joutuu ajamaan ihan omalla autolla vaikka olisi väsynyt.
Suuryrityksiin ei voi luottaa,pienet työllistää.
" totta pakisette"!
Nykypäivän työ on niin kuluttavaa, että ei voida ajatellakkaan pidempää, kuin korkeintaan tuota 8h.
Kansalasipalkka on hyvä ajatus, mutta sen suuruus, ei riitä tuo 500/kk ellei sihen saada lisätienestejä.
Oikeastaan voisi myös tulla kysymykseen kuntakohtainen kk palkka. Sillä pääkaupunkiseudulla menot ovat aivan toista luokkaa kuin täällä syrjäkulmilla.
Kuntaliitokset voivat ola hyvä ratlkaisu, jos se lisää palveluiden saatavuutta ja kuntien menoja.
Minusta yksi varteen otettava on viihtyvyys työssä. minulla on aina ollut se päämäärä, jos viihdyn työssni, niin palkka on silloin toissiainen asia. Tämä mahdollistaa pidemmän työssä olo ajan terveenä.
AP, kirjoitit.
Energiasta puhuttaessa pitää muistaa se, että joku tuottaa ja joku käyttää. Hinta loppujen lopuksi on se, mitä joudut energiasta maksamaan kun se on käytössäsi. Tämä on markkinataloutta. Ei siis valtiojohtoista toimintaa.
Kyllä se on valtiojohtoista toimintaa maissa joissa tehdään kannattavasti töitä.
Kiina, Intia esimerkkeinä. Valtionyhtiöt tuottavat energian, valtio voi jopa määrätä bensiinin hinnan ja kauppiaalle tulevan voiton säädellen kustannustasoa.
Ja hyvin siellä menee, sanoi sitten kuka mitä tahansa.
"10 10ö231":lle:
Kiina on kommunistijohtoinen valtio joka on osaksi valiinut kapitalistisen linjan omksi hyödykseen. Intia taas on työpaikkana ja maksajana aivan onneton. Kuitenkin sinne myöskin suomalaiset hinkuvat, eli orjatyövoimaa käyttämään.
Vuonna 2008 kävin Intiassa eräässä "maustetehtaassa". Oppaan mukaan tuntiliksa heillä oli hieman yli euron.
Kiina puolestaan nousee kohti kansainvälistä hyvinvointivaltiota, nostamalla palkkoja läheölle länsimaita ja on nyt saanut liikenteen kohti halvempia maita, eli myöskin Intiaan.
reinhard38,
Intiassa tuntipalkka tuskin on ollut euroakaan. Sehän olisi suhteessa parempi palkka mitä Suomessa 10 eroa tunnille. Ei ole tärkeintä se paljon saa palkkaa, tärkeintä on ostovoima eli se mitä palkallaan voi saada ja ostaa.
"vastaus 123" Aivan oikein eivät he saa kuin reilun euron päivässä siis 8:ssa tunnissa Tuli virhe valitan"!
Kapitalismin ideologia on tuottaa voittoa sijoittajille yrityksissä
Hyvä veto stx, ltä valtiolle tontti hyvään hintaan nyt voi häippäistä suomesta
tukiaisten jälkeen 2, vuoden periodilla .
Mites työ selitätte tämän, jotta Ruotsissa on sähkö kuulemma 5x halvempaa kuin Suomessa:
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sähkön_hinnan_määräytyminen_Pohjoismaissa#section_2
Kun pitäis olla yhteis pohjoismainen sähköpörssi pitämään hinnat kohillaan:
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sähkön_hinnan_määräytyminen_Pohjoismaissa#section_2
Ja vielä sen, että miksi ruoka maksaa 2x enemmän kuin Keski-Euroopan maissa.
Minusta Suomen touhut on keskittynyt muutamien käsiin ja silloin kun lakeja ei noudateta nämä toiminnot eivät enää palvele yhteiskuntaa ja kansalaisia.
Hyvä veli järjestelmä tuottaa viljalti vahinkoa ja toiset sitä vielä puolustavat.
Tuohon edelliseen voisi lisätä vielä Ylen uutisen aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/suomen_sahko_jopa_5_kertaa_ruotsia_kalliimpaa/6250948
Paljonkohan politikoilla on sähköpuljujen osakkeita salkussaan ?