Jotta termi "mielisairaus" saisi sisältöä, joko reaaliseen tai myyttiseen suuntaan, on tietenkin selvitettävä mitä tarkoitetaan puhuttaessa "mielestä". Onko kyseessä "sielullinen" konsepti, tai onko mieli = aivot? Vai eikö mieli ole kumpaakaan?
Itse allekijoittaudun "ei kumpaakaan" ryhmään. Miten "mieli" ei voisi olla kumpaakaan? No siten, että mielestäni "mieli" on kopula, kuin sana "ja". Sana "ja" ei ole sielullinen eikä fysikaalinen, vaan täytesana, yhdistäen sanoja sovittuun kielenkäyttöön, viittaamatta mihinkään realiseen. Esim. kun sanotaan "hän on hyvällä tuulella/mielellä" viittaamme tietynlaiseen käyttäytymiseen, jonka olemme oppineet lapsesta asti, koska olisi väärin käyttää samaisia sanoja kuvaamaan "surullisesti/masentuneesti" käyttäytyvää ihmistä. Täten näämme että kyseessä on vaan käyttäytymisen kuvaamisesta.
Myöskään väite että "minä olen mielisairas, siis se on totta" ei ole järkevä, koska kuten osoitin, moisilla väittäjillä tuskin on tieteellistä todistetta väittämälle, että mieli = aivot, ja jos on, he uhmaisivat logiikan peruslakeja, eli identiteetin lakia, eli 1 on 1, ei 1 = 1, eli mieli on mieli, ei mieli = aivot. Ei koira = kissa, vaan koira = koira.
Toivottavasti kaikki ymmärsivät, ja avaavat silmänsä toisenlaiselle näkökannalle, jos ovat kovia "mielisairaus"-uskovaisia.
Itse allekijoittaudun "ei kumpaakaan" ryhmään. Miten "mieli" ei voisi olla kumpaakaan? No siten, että mielestäni "mieli" on kopula, kuin sana "ja". Sana "ja" ei ole sielullinen eikä fysikaalinen, vaan täytesana, yhdistäen sanoja sovittuun kielenkäyttöön, viittaamatta mihinkään realiseen. Esim. kun sanotaan "hän on hyvällä tuulella/mielellä" viittaamme tietynlaiseen käyttäytymiseen, jonka olemme oppineet lapsesta asti, koska olisi väärin käyttää samaisia sanoja kuvaamaan "surullisesti/masentuneesti" käyttäytyvää ihmistä. Täten näämme että kyseessä on vaan käyttäytymisen kuvaamisesta.
Myöskään väite että "minä olen mielisairas, siis se on totta" ei ole järkevä, koska kuten osoitin, moisilla väittäjillä tuskin on tieteellistä todistetta väittämälle, että mieli = aivot, ja jos on, he uhmaisivat logiikan peruslakeja, eli identiteetin lakia, eli 1 on 1, ei 1 = 1, eli mieli on mieli, ei mieli = aivot. Ei koira = kissa, vaan koira = koira.
Toivottavasti kaikki ymmärsivät, ja avaavat silmänsä toisenlaiselle näkökannalle, jos ovat kovia "mielisairaus"-uskovaisia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämähän on päivänselvää, mutta psykiatriassa onkin kyseessä sosiaalinen kontrollointi, ehkä historian tehokkain tapa kontrolloida populaa.
Jos puhutaan aivosairauksista, puhutaan neurologisista sairauksista eikä neurologisisa sairauksia omaavia ihmisiä rangaista sairauksistaan.
"Mielisairaiden" hoitona on rangaistus yhteiskuntaan sopimattomasta käyttäytymisestä.
Sanat ovat tosiaan vain opittua käyttäytymistä, jos minä vaikka nyt alkaisin puhumaan jotain sellaista kieltä, mitä psykiatri ei tuntisi, jos vaikka yhtäkkiä unohtaisin suomenkielen, minut takuulla leimattaisiin mielisairaaksi, vaikka ymmärryksessäni ei olisi tapahtunut muuta kuin tietyn kielen unohtaminen, vaikka kertoisin samat asiat eri kielellä, koska psykiatri ei ymmärtäisi tätä kieltä hän ollessaan auktoriteettiasemassa voisi stigmatisoida minut.
Myöskin esimerkiksi useaan mielisairauteen liitetty "väittelynhaluisuus" liittyy siihen kumpi on auktoriteettiasemassa. Jos potilas väittää vastaan, tämä on merkki sairaudesta, mutta samahan koskee psykiatria, jos hän ei ole samaa mieltä potilaan kanssa, hän väittää vastaan myös! Mutta potilaan kanta on automaattisesti väärä.
Psykiatria luo sairauksia jotka kuullostavat "tieteellisiltä" manipuloimalla kieltä, sanat ovat osa "hoitoa" mikä on ihan absurdia. Mielisairaudella viitataan nimenomaan kärsimykseen/shokeeraavaan käyttäytymiseen. Käyttäytyminen ei myöskään ole materiaa, niin kuin ei ole mielikään, joten ei ole olemassa mielisairauksia.
Psykiatrialla kontrolloidaan ihmisiä.
Yeah. Kyse on puhtaasta vallankäytöstä. Kuten oikeastaan kaikki käyttäytyminen elämämässä = aina on kyse vallankäytöstä. Kuka käyttää valtaa ja kehen. Kenen tahdon mukaan astellaan ja kuka tottelee ja ketä? Kun joku poikkeaa ''yleisesti hyväksytyistä'' vallanjaon nokkimisjärjestyksistä, todetaan hänet mieleltään labiiliksi - kun ei ole osannut sisäistää sosiaalista järjestystä tottelevaisuuden suhteen.
Psykiatria on todellakin vallankäytön instrumentti. Se, jos mikä on PAKOTTANUT ihmiset lopulta TOTTELEMAAN - jos ei muutoin, kiduttamalla, riistämällä vapaus sekä lääkkein puuduttamalla - vapaan tahdon lamauttamisella.
Tulee aika, jolloin AVOIMESTI puhutaan siitä, mitä PSYKIATRIA todellisuudessa edustaa. Kyllähän valistunut väki on jo kauan tiennyt psykiatrian historian, joka on todellakin perustanut niinsanottuun väärä''mielisen'' kuritukseen.