Primeroinnin uusinta?

Lainaa jostakin Tramex skipper kosteusmittari ja mittaa nyt keväällä rungon kosteudet. Mikäli näyttää kuivaa niin ei kannata nähdä vaivaa. Mikäli on kostea niin syksyllä kaikki maalit pois ja annat talven yli kuivua ja seuraavana keväänä uudet maalit.

Itse en vanhan myrkyn päälle laittaisi primereita ja kasvattaisi kerroksia lisää. Tulee vielä työläämmäksi sitten kun joskus vedät pohjan kokonaan puhtaaksi.

Mitä käytännön eroa on 1 komp. ja 2 komp. primereilla, onko mitään käytännön merkitystä kumpaa käyttää? Vai onko se vaan makuasia?

KumpiPrimeri kirjoitti:

Mitä käytännön eroa on 1 komp. ja 2 komp. primereilla, onko mitään käytännön merkitystä kumpaa käyttää? Vai onko se vaan makuasia?

Lähtökohtaisesti 2-komponenttinen on parempi. Siinä ei ole liuottimia, jotka haihtuessaan jättävät huokosia maalikerrokseen. Näin voi käydä, vaikka 1-komponenttinen olisi ilman kosteuden kanssa reagoivaa tyyppiä, mutta kovettuminen tapahtuu nopeammin kuin liuottimen haihtuminen.

KumpiPrimeri kirjoitti:

Mitä käytännön eroa on 1 komp. ja 2 komp. primereilla, onko mitään käytännön merkitystä kumpaa käyttää? Vai onko se vaan makuasia?

Mitäköhän tarkoitat primerillä?

Primerit voivat olla kaiken tyyppisiä pohjamaaleja, ja myös pintamaalin tai massan tai muun päälle tulevan tarttuvuutta parantavia valmisteita (esim. Sika-primer teaksaumauksessa)

Siksi on todella harhaanjohtavaa puhua primeroinnista veneen pohjan käsittelyssä. Puuveneellä voi olla pohjaan levitettävä yksikomponenttinen tarttuvuutta parantava primer, samoin voi olla yksikomponenttinen primer joka levitetään edellisen (antifouling)maalin päälle parantamaan pintamaalin tarttuvuutta.

Edellisillä ei ole mitään tekemistä osmoosieston kanssa, ne vain parantavat pintamaalin tarttuvuutta. Kai tämä "primerointi" omituinen käsite tulee Hempeliltä, jolla on epoksimaali nimeltä Light Primer. Todella huono nimi epoksimaalille, miksi se on "light" kun se tekemä kalvo on paljon paksumpi kuin yksikomponenttisten? Koska se ei ole epoksitervaa, eli light ei ole kevyt vaan vaalea???

Mutta, käytännöllistä merkitystä on epoksipinnoitteella (Light Primer, Inerta 5; Gelshield, jne) jota levitetään alimmaiseksi kerrokseksi (useimmat veneveistämöt valmistavat veneitä joiden runko ei ole vedenpitävä) vähintään 5 kerrosta. Sen päälle sitten myrkkymaali jos vene on merivedessä. Uusintakäsittelyä varten entiset maalikerrokset pitää poistaa.

kaksin kaunihimpi kirjoitti:

Lähtökohtaisesti 2-komponenttinen on parempi. Siinä ei ole liuottimia, jotka haihtuessaan jättävät huokosia maalikerrokseen. Näin voi käydä, vaikka 1-komponenttinen olisi ilman kosteuden kanssa reagoivaa tyyppiä, mutta kovettuminen tapahtuu nopeammin kuin liuottimen haihtuminen.

Lue lisää

Lähtökohtaisesti suurin osa 2-komp maaleista on liuotteellisia.

Gelshield OK kirjoitti:

Mitäköhän tarkoitat primerillä?

Primerit voivat olla kaiken tyyppisiä pohjamaaleja, ja myös pintamaalin tai massan tai muun päälle tulevan tarttuvuutta parantavia valmisteita (esim. Sika-primer teaksaumauksessa)

Siksi on todella harhaanjohtavaa puhua primeroinnista veneen pohjan käsittelyssä. Puuveneellä voi olla pohjaan levitettävä yksikomponenttinen tarttuvuutta parantava primer, samoin voi olla yksikomponenttinen primer joka levitetään edellisen (antifouling)maalin päälle parantamaan pintamaalin tarttuvuutta.

Edellisillä ei ole mitään tekemistä osmoosieston kanssa, ne vain parantavat pintamaalin tarttuvuutta. Kai tämä "primerointi" omituinen käsite tulee Hempeliltä, jolla on epoksimaali nimeltä Light Primer. Todella huono nimi epoksimaalille, miksi se on "light" kun se tekemä kalvo on paljon paksumpi kuin yksikomponenttisten? Koska se ei ole epoksitervaa, eli light ei ole kevyt vaan vaalea???

Mutta, käytännöllistä merkitystä on epoksipinnoitteella (Light Primer, Inerta 5; Gelshield, jne) jota levitetään alimmaiseksi kerrokseksi (useimmat veneveistämöt valmistavat veneitä joiden runko ei ole vedenpitävä) vähintään 5 kerrosta. Sen päälle sitten myrkkymaali jos vene on merivedessä. Uusintakäsittelyä varten entiset maalikerrokset pitää poistaa.

Lue lisää

Mitenkäs järvessä, voiko epoksin jättää ulommaiseksi kalvoksi jos päälle ei tule myrkkymaalia? Pinnan yläpuolellahan ei voi, se ei kestä auringonvaloa (liituuntuu), mutta miten veden alla? Pitääkö vetasta miranoolia tai ferreksiä uv-suojaksi?

Ei ole tällä rannikolla moinen kysymys tullut eteen, mutta teoreettisena asiana kiinnostaa.

sampio kirjoitti:

Lähtökohtaisesti suurin osa 2-komp maaleista on liuotteellisia.

Tiiviiksi kalvoksi tarkoitetut 2-komponenttiprimerit nimenomaan ovat liuottimettomia. Se on jo tuotekehityksen lähtökohta. Ei kukaan ole väittänyt, että kaikki 2-komponenttimaalit olisivat sopivia edes vesilinjan alapuoliseen viimeistelyyn.

so? kirjoitti:

Tiiviiksi kalvoksi tarkoitetut 2-komponenttiprimerit nimenomaan ovat liuottimettomia. Se on jo tuotekehityksen lähtökohta. Ei kukaan ole väittänyt, että kaikki 2-komponenttimaalit olisivat sopivia edes vesilinjan alapuoliseen viimeistelyyn.

Lue lisää

Ne ovat epokseja eli osmoosinestokäsittelyn tarkoitus on muodostaa puolen millin paksuinen (500-600 mikronia) epoksikerros rungon pintaan. Yksi sively levittää epoksia n. 100 mikronin paksuudelta, vähän riippuen valmisteesta. Kait näitä voi maaleiksikin kutsua, onhan niissä väriä, vaikkakin seostamisen päämääränä usein on tarkoitus vain kasvattaa viskositeettia sopivaksi jotta levitykskerros saadaan sopivan paksuksi ja levityskertojen määrää pienemmäksi.

Miksikä tykkään tuosta Internationalin epoksista? Koska siinä on kaksi väriä, vihreä ja harmaa - sen vuoksi että vuorovärein levitettäessä hoksaa helposti peittävän levityksen. Ja muutoinkin olen ollut tyytyväinen tuon epoksin levitysominaisuuksiin.

Aki_ kirjoitti:

Lainaa jostakin Tramex skipper kosteusmittari ja mittaa nyt keväällä rungon kosteudet. Mikäli näyttää kuivaa niin ei kannata nähdä vaivaa. Mikäli on kostea niin syksyllä kaikki maalit pois ja annat talven yli kuivua ja seuraavana keväänä uudet maalit.

Itse en vanhan myrkyn päälle laittaisi primereita ja kasvattaisi kerroksia lisää. Tulee vielä työläämmäksi sitten kun joskus vedät pohjan kokonaan puhtaaksi.

Lue lisää

Mitenkä tuo maalin poisto oikein tapahtuu helpoiten?

Ja mitenkäs toimitaan sitten, mikäli rakkuloita on jo päässyt tulemaan? Mitä kustannukset ovat ulkopuolisen tekemänä?

Gelshield OK kirjoitti:

Ne ovat epokseja eli osmoosinestokäsittelyn tarkoitus on muodostaa puolen millin paksuinen (500-600 mikronia) epoksikerros rungon pintaan. Yksi sively levittää epoksia n. 100 mikronin paksuudelta, vähän riippuen valmisteesta. Kait näitä voi maaleiksikin kutsua, onhan niissä väriä, vaikkakin seostamisen päämääränä usein on tarkoitus vain kasvattaa viskositeettia sopivaksi jotta levitykskerros saadaan sopivan paksuksi ja levityskertojen määrää pienemmäksi.

Miksikä tykkään tuosta Internationalin epoksista? Koska siinä on kaksi väriä, vihreä ja harmaa - sen vuoksi että vuorovärein levitettäessä hoksaa helposti peittävän levityksen. Ja muutoinkin olen ollut tyytyväinen tuon epoksin levitysominaisuuksiin.

Lue lisää

Kyllähän semmoinenkin käsite on kuin "epoksimaali". Ja yleensä epoksimaaleja käytetään veneen pohjassa. Näitäkin on liuottimilla, sekä ilman ja molempia käytetään yleisesti veneen pohjassa. Liuotteellisilla maalattaessa tulee huomioida liuottimen haihtuminen kerroksien määrässä.

Epoksi on epoksi, mutta sitä käytetään monissa eri muodoissa mm. maaleina, liimoina, kyllästeinä, massoina ym.

Ja mitä tuohon "primer"-käsitteeseen tulee, niin minun mielestä sillä voi tarkoittaa kaikkea pohjusteena, tartuntana ym. käytettävää ainetta. Veneiden pohjissa käytetään sitten vettäläpäisemätöntä primeria, eli yleisimmin epoksimaalia.

tietämätön kirjoitti:

Mitenkä tuo maalin poisto oikein tapahtuu helpoiten?

Ja mitenkäs toimitaan sitten, mikäli rakkuloita on jo päässyt tulemaan? Mitä kustannukset ovat ulkopuolisen tekemänä?

Lue lisää

Itse valitsisin soodapuhalluksen maalinpoistoon. Kustannuksia lienee tonnin verran mutta itse tehtynä hitonmoinen urakka.

Rakkuloiden jo ilmestyttyä voi olla varma että rungossa on kosteutta. Jos rakkulat ovat primerin alla, saattaisi riittää pohjan maalinpoisto ja kuivatus. Mikäli kyse on osmoosirakkuloista, niin tällöin poistetaan koko gelcoat, koska rakkulat ovat gelcoatin alla lasikuidussa.Sitten runkoa pestään riittävän monta kertaa happamuuden neuralisoimiseks ja sitten kuivataan kunnolla.
Tämän jälkeen pohja maalataan liuotteettomalla epoksimaalilla (mm. hempel high protect ainakin joskus oli) vähintään kaksi kerrosta ja päälle epoksiprimerit pari kerrosta ja myrkyt.

Kustannukset? Paljon. Ainakin tällaiselle köyhälle. Se että kannattaako on jo paljon vaikeampi kysymys.

Gelshield OK kirjoitti:

Mitenkäs järvessä, voiko epoksin jättää ulommaiseksi kalvoksi jos päälle ei tule myrkkymaalia? Pinnan yläpuolellahan ei voi, se ei kestä auringonvaloa (liituuntuu), mutta miten veden alla? Pitääkö vetasta miranoolia tai ferreksiä uv-suojaksi?

Ei ole tällä rannikolla moinen kysymys tullut eteen, mutta teoreettisena asiana kiinnostaa.

Lue lisää

Kyllä voi, tarkistin asian jokunen vuosi sitten Hempeliltä. Tuolloin tehtiin pohjat Light Primerilla (muistaakseni 3 kerrosta) ja pinta muistaakseni High Protectilla, joka tekee paksumpaa kerrospaksuutta kuin Light Primer sekä ennen kaikkea jättää kiiltävän pinnan, johon levä ei juurikaan tartu.

Useampi vuosi vedeltiin tuolla kombolla sisävesillä (Päijänne) ilman myrkkymaalia. High Protectin päälle ei voi suoraan myrkkyä edes maalata vaan pinta on karhennettava kevyesti ja maalattava yksi kerros Light Primeria myrkkymaalin tartunnan takaamiseksi.

Gelshield OK kirjoitti:

Mitenkäs järvessä, voiko epoksin jättää ulommaiseksi kalvoksi jos päälle ei tule myrkkymaalia? Pinnan yläpuolellahan ei voi, se ei kestä auringonvaloa (liituuntuu), mutta miten veden alla? Pitääkö vetasta miranoolia tai ferreksiä uv-suojaksi?

Ei ole tällä rannikolla moinen kysymys tullut eteen, mutta teoreettisena asiana kiinnostaa.

Lue lisää

Pohjan voi jättää epoksille, mutta ehkäpä kannattaa vetää pintaa joku kiiltävä maali UV-suojaksi ja myös siksi, että kiiltävänä helpompi pitää puhtaana. Pintamaalina voi käyttää Miranol tms 1-k maalia, 2-k polyuretaanimaalia tai epoksipintamaalia.

Gelshield OK kirjoitti:

Mitäköhän tarkoitat primerillä?

Primerit voivat olla kaiken tyyppisiä pohjamaaleja, ja myös pintamaalin tai massan tai muun päälle tulevan tarttuvuutta parantavia valmisteita (esim. Sika-primer teaksaumauksessa)

Siksi on todella harhaanjohtavaa puhua primeroinnista veneen pohjan käsittelyssä. Puuveneellä voi olla pohjaan levitettävä yksikomponenttinen tarttuvuutta parantava primer, samoin voi olla yksikomponenttinen primer joka levitetään edellisen (antifouling)maalin päälle parantamaan pintamaalin tarttuvuutta.

Edellisillä ei ole mitään tekemistä osmoosieston kanssa, ne vain parantavat pintamaalin tarttuvuutta. Kai tämä "primerointi" omituinen käsite tulee Hempeliltä, jolla on epoksimaali nimeltä Light Primer. Todella huono nimi epoksimaalille, miksi se on "light" kun se tekemä kalvo on paljon paksumpi kuin yksikomponenttisten? Koska se ei ole epoksitervaa, eli light ei ole kevyt vaan vaalea???

Mutta, käytännöllistä merkitystä on epoksipinnoitteella (Light Primer, Inerta 5; Gelshield, jne) jota levitetään alimmaiseksi kerrokseksi (useimmat veneveistämöt valmistavat veneitä joiden runko ei ole vedenpitävä) vähintään 5 kerrosta. Sen päälle sitten myrkkymaali jos vene on merivedessä. Uusintakäsittelyä varten entiset maalikerrokset pitää poistaa.

Lue lisää

Samaa mieltä terminologiasta. Meikäläisessä veneilykielessä käytetty "primerointi" on erittäin harhaanjohtava.

Primerointi tarkoittaa pohjustusta jolla turvataan varsinaisen maalin tai pinnoitteen tarttuvuus. Veneen pohjan epoksipinnoituksessa homman päätarkoitus on vesisulku. Mielestäni operaatiota pitäisi kutsua epoksoimiseksi ja siihen käytettävää ainetta epoksipinnoitteeksi.

spkoo kirjoitti:

Samaa mieltä terminologiasta. Meikäläisessä veneilykielessä käytetty "primerointi" on erittäin harhaanjohtava.

Primerointi tarkoittaa pohjustusta jolla turvataan varsinaisen maalin tai pinnoitteen tarttuvuus. Veneen pohjan epoksipinnoituksessa homman päätarkoitus on vesisulku. Mielestäni operaatiota pitäisi kutsua epoksoimiseksi ja siihen käytettävää ainetta epoksipinnoitteeksi.

Lue lisää

Näin on, onhan pohjaan tarkoitettuja pohjustusmaaleja, (Hempels underwater primer esimerkiksi) joiden tarkoitus on parantaa myrkkymaalin tarttuvuutta eristämällä se alla olevasta erityyppisestä maalista tai vaikka puhtaasta puupinnasta. Ne ovat eristäviä, mutta eivät mitenkään vedenpitäviä jos verrataan epoksiin.

Onko kellään kokemusta Bilteman epoksista, hinnaltaan se on noin viidesosa Hempelsin tai Internationalin vastaavista tuotteista?
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Kemikaalit/Maalit-ja-lakat/Epoksipohjamaali-30623/

Aki_ kirjoitti:

Itse valitsisin soodapuhalluksen maalinpoistoon. Kustannuksia lienee tonnin verran mutta itse tehtynä hitonmoinen urakka.

Rakkuloiden jo ilmestyttyä voi olla varma että rungossa on kosteutta. Jos rakkulat ovat primerin alla, saattaisi riittää pohjan maalinpoisto ja kuivatus. Mikäli kyse on osmoosirakkuloista, niin tällöin poistetaan koko gelcoat, koska rakkulat ovat gelcoatin alla lasikuidussa.Sitten runkoa pestään riittävän monta kertaa happamuuden neuralisoimiseks ja sitten kuivataan kunnolla.
Tämän jälkeen pohja maalataan liuotteettomalla epoksimaalilla (mm. hempel high protect ainakin joskus oli) vähintään kaksi kerrosta ja päälle epoksiprimerit pari kerrosta ja myrkyt.

Kustannukset? Paljon. Ainakin tällaiselle köyhälle. Se että kannattaako on jo paljon vaikeampi kysymys.

Lue lisää

"Sitten runkoa pestään riittävän monta kertaa happamuuden neuralisoimiseks ja sitten kuivataan kunnolla. "

Eiköhän vesihuuhtelun tarkoitus ole poistaa suola lasikuidusta.

2016 kirjoitti:

"Sitten runkoa pestään riittävän monta kertaa happamuuden neuralisoimiseks ja sitten kuivataan kunnolla. "

Eiköhän vesihuuhtelun tarkoitus ole poistaa suola lasikuidusta.

Lue lisää

Saattaahan se niinkin olla. Kuitenkin rakkuloissa oleva neste on hapanta. Sen hajukin on etikkamainen. Sen Ph.n voi myös mitata.
Mites se osmoosi olikaan ilmiönä? Jotenkin niin että laimeampi neste pyrkii väkevämpään liuokseen pienistä rei'istä? Joku viksumpi selittäköön.

Pelkällä epoksilla kirjoitti:

Kyllä voi, tarkistin asian jokunen vuosi sitten Hempeliltä. Tuolloin tehtiin pohjat Light Primerilla (muistaakseni 3 kerrosta) ja pinta muistaakseni High Protectilla, joka tekee paksumpaa kerrospaksuutta kuin Light Primer sekä ennen kaikkea jättää kiiltävän pinnan, johon levä ei juurikaan tartu.

Useampi vuosi vedeltiin tuolla kombolla sisävesillä (Päijänne) ilman myrkkymaalia. High Protectin päälle ei voi suoraan myrkkyä edes maalata vaan pinta on karhennettava kevyesti ja maalattava yksi kerros Light Primeria myrkkymaalin tartunnan takaamiseksi.

Lue lisää

Olisiko kuitenkin niin että High protect pohjaan ja light primer pintaan. High protect on liuotteeton ja light primer ei. Molemmat kaksikomponenttisia. Inerta 5 muistaakseni vastaa light primeria.

Aki_ kirjoitti:

Olisiko kuitenkin niin että High protect pohjaan ja light primer pintaan. High protect on liuotteeton ja light primer ei. Molemmat kaksikomponenttisia. Inerta 5 muistaakseni vastaa light primeria.

Lue lisää

Hempelin ohje (puhelimitse) oli, että alle LP ja päälle HP. Sillä tavalla tehtiin ja hyvä tuli. Inerta 5 vastaa LP:ia, käytetään paljon ja on halvempaa kuin LP.

Pelkällä epoksilla kirjoitti:

Hempelin ohje (puhelimitse) oli, että alle LP ja päälle HP. Sillä tavalla tehtiin ja hyvä tuli. Inerta 5 vastaa LP:ia, käytetään paljon ja on halvempaa kuin LP.

Joko ohje oli väärä tai muisti pettää. Ainakin jos on uskomista Hempelin omaan veneenhoito-ohjeeseen.

http://www.varvjaseadmed.ee/hempel/uploads/file/Veneenhoito-opas_FI.pdf

Sivu 32

Muutenkin pläjäyksessä on selostettu osmoosi-ilmiö lujitemuovissa.

Aki_ kirjoitti:

Joko ohje oli väärä tai muisti pettää. Ainakin jos on uskomista Hempelin omaan veneenhoito-ohjeeseen.

http://www.varvjaseadmed.ee/hempel/uploads/file/Veneenhoito-opas_FI.pdf

Sivu 32

Muutenkin pläjäyksessä on selostettu osmoosi-ilmiö lujitemuovissa.

Lue lisää

Muisti ei pettänyt enkä ohjeen vääryyttäkään oikein allekirjoita. Soittelin nimittäin Hempelin tekniseen tukeen, mistä yhdistivät "ainoalle henkilölle, joka oikeasti ymmärtää näitä asioita". Hänen ohjeensa oli siis:

Hionnan jälkeen seuraavat kerrokset:
1 x Light Primer ohennettuna pensselillä
2 x Light Primer ohentamatta telalla
1 x High Protect ohentamatta telalla

Meillä kyseessä ei siis ollut osmoosikorjaus vaan "normaali" myrkky- ja epoksikerrosten poistaminen ja uusinta. Pohja raapattiin ja hiottiin käsipelillä geeliin asti ja geeli osoittautui virheettömäksi ---> ei merkkejä osmoosista.

Tavoitteenamme oli saada epoksilla riittävä kosteussulku JA kiiltävä pinta, jotta järviolosuhteissa pärjätään ilman myrkkymaalia. Tästä syystä siis HP pintakerrokseksi. Noissa Hempelin ohjeissa (sivu 32) ei tätä menetelmää esitellä mutta ei mielestäni myöskään kielletä.

Projektista on joitain kuvia express-foorumilla:
http://www.expresspurjehtijat.net/forum/viewtopic.php?f=3&t=48&start=15

Homma (erityisesti pohjatyöt) oli niin massiivinen neljälle miehelle, että emme viitsineet säästää epoksin hinnassa vaan ostimme Hempelin tuotteita nimenomaan luotettavan tuntuisen teknisen tuen takia. Toki Inerta 5 olisi varmasti korvannut hyvin Light Primerin mutta kukaan ei osannut sanoa, reagoiko High Protect jollain tavalla Inertan kanssa.

Vene myytiin ja päätyi merelle, joten uusi omistaja teki kevyen vesihionnan, veti yhden kerroksen Light Primeriä ja myrkyt päälle.

Pelkällä epoksilla kirjoitti:

Muisti ei pettänyt enkä ohjeen vääryyttäkään oikein allekirjoita. Soittelin nimittäin Hempelin tekniseen tukeen, mistä yhdistivät "ainoalle henkilölle, joka oikeasti ymmärtää näitä asioita". Hänen ohjeensa oli siis:

Hionnan jälkeen seuraavat kerrokset:
1 x Light Primer ohennettuna pensselillä
2 x Light Primer ohentamatta telalla
1 x High Protect ohentamatta telalla

Meillä kyseessä ei siis ollut osmoosikorjaus vaan "normaali" myrkky- ja epoksikerrosten poistaminen ja uusinta. Pohja raapattiin ja hiottiin käsipelillä geeliin asti ja geeli osoittautui virheettömäksi ---> ei merkkejä osmoosista.

Tavoitteenamme oli saada epoksilla riittävä kosteussulku JA kiiltävä pinta, jotta järviolosuhteissa pärjätään ilman myrkkymaalia. Tästä syystä siis HP pintakerrokseksi. Noissa Hempelin ohjeissa (sivu 32) ei tätä menetelmää esitellä mutta ei mielestäni myöskään kielletä.

Projektista on joitain kuvia express-foorumilla:
http://www.expresspurjehtijat.net/forum/viewtopic.php?f=3&t=48&start=15

Homma (erityisesti pohjatyöt) oli niin massiivinen neljälle miehelle, että emme viitsineet säästää epoksin hinnassa vaan ostimme Hempelin tuotteita nimenomaan luotettavan tuntuisen teknisen tuen takia. Toki Inerta 5 olisi varmasti korvannut hyvin Light Primerin mutta kukaan ei osannut sanoa, reagoiko High Protect jollain tavalla Inertan kanssa.

Vene myytiin ja päätyi merelle, joten uusi omistaja teki kevyen vesihionnan, veti yhden kerroksen Light Primeriä ja myrkyt päälle.

Lue lisää

Ok. Itsellä oli mielessä ainoastaan osmoosikorjaus. Mutta nyt sitten herää kysymys. Mihin se liuotin pääsee haihtumaan, jos pinta suljetaan liuotteettomalla epoksilla?

Aki_ kirjoitti:

Ok. Itsellä oli mielessä ainoastaan osmoosikorjaus. Mutta nyt sitten herää kysymys. Mihin se liuotin pääsee haihtumaan, jos pinta suljetaan liuotteettomalla epoksilla?

Nyt tulee täysin muistista mutta taisi olla niin, että viimeisen LP-kerroksen jälkeen piti odottaa aika pitkään ennenkuin sai vetää HP:n päälle. Kaikki kovettumisajat (tai siis aikavälit) saatiin lämpötilakompensointeineen Hempeliltä.

Tein vuosi sitten pohjaremontin 30 vuotta vanhalle veneelleni. Lukuisien myrkkymaalikerroksien alta löytyi ilmeisesti alkuperäinen tehtaan primerointi (harmaan värinen), joka ei kovin paksulta vaikuttanut. Mitään merkkejä kosteuden aiheuttamista vaurioista ei kuitenkaan löytynyt ja primeroinnin poiston ja hionnan jälkeen pohja näytti silmääni uuden veroiselta. Tässä tapauksessa primerointi oli siis toiminut kiitettävästi 30 vuotta.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Tein vuosi sitten pohjaremontin 30 vuotta vanhalle veneelleni. Lukuisien myrkkymaalikerroksien alta löytyi ilmeisesti alkuperäinen tehtaan primerointi (harmaan värinen), joka ei kovin paksulta vaikuttanut. Mitään merkkejä kosteuden aiheuttamista vaurioista ei kuitenkaan löytynyt ja primeroinnin poiston ja hionnan jälkeen pohja näytti silmääni uuden veroiselta. Tässä tapauksessa primerointi oli siis toiminut kiitettävästi 30 vuotta.

Lue lisää

Sitä kosteutta ja osmoosiahan ei näe silmällä kuin vasta siinä vaiheessa kuin alkaa kuplimaan... Juuri tuollaisen logiikan takia suomalaiset homeskandit ovat vielä enemmän lahoja kuin esim ruotsalaisethomeskandit. Jeppjepp, ei näytä kostealta joten kunnossa on!

1414 kirjoitti:

Sitä kosteutta ja osmoosiahan ei näe silmällä kuin vasta siinä vaiheessa kuin alkaa kuplimaan... Juuri tuollaisen logiikan takia suomalaiset homeskandit ovat vielä enemmän lahoja kuin esim ruotsalaisethomeskandit. Jeppjepp, ei näytä kostealta joten kunnossa on!

Lue lisää

jep jep.. eli vaikka 5 vuoden välein uusi primerointi varmuuden vuoksi!!!

Käyttö ei vaadi kokemusta, tulkinta ehkä. Kosteusmittarihan itseasiassa mittaa sähkönjohtavuutta materiaalissa. Tämän vuoksi täytyy kosteusmittaus tehdä järjestelmällisesti. Se ettei rakkuloita ole ilmestynyt, ei takaa rungon kuivuutta.
Syksyllä puhdistetaan vene _kunnolla_. Kaikki punkanaluset tyhjiksi ja pestään. Roinat pois. Pidetään vene talven yli kuivassa ja kuivana.
Keväällä mitataan kosteudet rungosta vähintään muutamasta kymmenestä pisteestä ja kirjataan lukemat. Mieti mitä rungon sisäpuolella mittauskohdassa on. Lukema voi näyttää kosteutta jos sattuu mittaamaan esim vanerilaipion tai vesitankin kohdalta. En tiedä vaikuttaako hyvin paksu myrkkymaalikerroskin sähkönjohtavuuteen.
Itse sain ensimmäistä kertaa mittalaitteen (Tramex) lainaksi Lindgrenin telakalta. Kävin siellä sitten tulkituttamassa lukemat ja todettiin ettei tarvitse toimenpiteitä. Kiitos sinne vielä kerran.

Aki_ kirjoitti:

Käyttö ei vaadi kokemusta, tulkinta ehkä. Kosteusmittarihan itseasiassa mittaa sähkönjohtavuutta materiaalissa. Tämän vuoksi täytyy kosteusmittaus tehdä järjestelmällisesti. Se ettei rakkuloita ole ilmestynyt, ei takaa rungon kuivuutta.
Syksyllä puhdistetaan vene _kunnolla_. Kaikki punkanaluset tyhjiksi ja pestään. Roinat pois. Pidetään vene talven yli kuivassa ja kuivana.
Keväällä mitataan kosteudet rungosta vähintään muutamasta kymmenestä pisteestä ja kirjataan lukemat. Mieti mitä rungon sisäpuolella mittauskohdassa on. Lukema voi näyttää kosteutta jos sattuu mittaamaan esim vanerilaipion tai vesitankin kohdalta. En tiedä vaikuttaako hyvin paksu myrkkymaalikerroskin sähkönjohtavuuteen.
Itse sain ensimmäistä kertaa mittalaitteen (Tramex) lainaksi Lindgrenin telakalta. Kävin siellä sitten tulkituttamassa lukemat ja todettiin ettei tarvitse toimenpiteitä. Kiitos sinne vielä kerran.

Lue lisää

Nykyisessä veneessä (Inferno 28) saatiin kuulemma pitkään kummia lukemia kosteusmittarilla. Lopulta veneeseen teetettiin täydellinen pohja- ja peräsinremontti Lindgrenin telakalla. Kun pohja oli puhdistettu, kosteusmittari näytti kuivaa (paitsi peräsimessä, joka uusittiin). Lindgrenin miesten mukaan kyseessä oli juurikin myrkkymaalin aiheuttama virhelukema pohjan osalta joka poistui, kun myrkkymaali (ja vanha epoksi) poistettiin. Myrkkymaalin merkistä ei ollut tietoa mutta tämän perusteella myrkkymaali voi joissain tapauksissa hämätä kosteusmittaria.

Näin sivumennen sanoen pohja- ja peräsinremontti oli tehty mielestäni erittäin hyvin Lindgrenillä (ja kalliisti) ---> tärkeä tekijä ostopäätöstä tehtäessä. Pohjan osalta en moiseen hommaan itse enää ryhdy kuin korkeintaan soodapuhalluksen avulla, peräsintä en osaisi itse edes korjata (vaikka yhden ulkolaitaperäsimen olenkin korjannut).

Pelkällä epoksilla kirjoitti:

Nykyisessä veneessä (Inferno 28) saatiin kuulemma pitkään kummia lukemia kosteusmittarilla. Lopulta veneeseen teetettiin täydellinen pohja- ja peräsinremontti Lindgrenin telakalla. Kun pohja oli puhdistettu, kosteusmittari näytti kuivaa (paitsi peräsimessä, joka uusittiin). Lindgrenin miesten mukaan kyseessä oli juurikin myrkkymaalin aiheuttama virhelukema pohjan osalta joka poistui, kun myrkkymaali (ja vanha epoksi) poistettiin. Myrkkymaalin merkistä ei ollut tietoa mutta tämän perusteella myrkkymaali voi joissain tapauksissa hämätä kosteusmittaria.

Näin sivumennen sanoen pohja- ja peräsinremontti oli tehty mielestäni erittäin hyvin Lindgrenillä (ja kalliisti) ---> tärkeä tekijä ostopäätöstä tehtäessä. Pohjan osalta en moiseen hommaan itse enää ryhdy kuin korkeintaan soodapuhalluksen avulla, peräsintä en osaisi itse edes korjata (vaikka yhden ulkolaitaperäsimen olenkin korjannut).

Lue lisää

Aika hauska yhteensattuma.... Itselläni on halkaistuna Inferno 28.n peräsin odottamassa kasausta...

Aki_ kirjoitti:

Aika hauska yhteensattuma.... Itselläni on halkaistuna Inferno 28.n peräsin odottamassa kasausta...

No onpas erikoinen sattuma tosiaan! Kaikki neljä Inferno 28:n peräsintä, jotka olen nähnyt, ovat olleet remontin tarpeessa, tyyppivika siis jossain mielessä. Expressin ja H:n peräsimen kanssa olen puuhaillut, Infernon hoiti siis Lindgren. Epoksointiinkin liittyviä juttuja peräsimestä amatöörityyliin:
http://www.expresspurjehtijat.net/forum/viewtopic.php?f=3&t=10

Pelkällä epoksilla kirjoitti:

No onpas erikoinen sattuma tosiaan! Kaikki neljä Inferno 28:n peräsintä, jotka olen nähnyt, ovat olleet remontin tarpeessa, tyyppivika siis jossain mielessä. Expressin ja H:n peräsimen kanssa olen puuhaillut, Infernon hoiti siis Lindgren. Epoksointiinkin liittyviä juttuja peräsimestä amatöörityyliin:
http://www.expresspurjehtijat.net/forum/viewtopic.php?f=3&t=10

Lue lisää

Lienee ongelma kaikissa samalla tavoin tehdyissä peräsimissä. Onko sinulla tietoa menetelmästä jolla Lindgren korjasi peräsimesi. Halkaisivatko saumasta vai jotenkin muuten? Millä täytteellä ja miten kiinni?

Aki_ kirjoitti:

Lienee ongelma kaikissa samalla tavoin tehdyissä peräsimissä. Onko sinulla tietoa menetelmästä jolla Lindgren korjasi peräsimesi. Halkaisivatko saumasta vai jotenkin muuten? Millä täytteellä ja miten kiinni?

Lue lisää

Ei ole valitettavasti tietoa, koska edellinen omistaja ehti juuri teettää remontin. Tieto on vain epoksista (Light Primer) ja myrkkymaalista (Hard Racing) eli Hempelin tuotteita näköjään ovat käyttäneet.

Tässä keskustelussa ei kai varsinaisesti ole osmoosivaurioiden korjaamisesta kyse vaan osmoosin ja muiden ongelmien ehkäisemiseksi tehtävästä huoltoremontista. Se onnistuu 1000€ budjetilla jos itse tekee. Vanhat myrkyt ja epoksit saa poistettua kaapimalla. Ongelmallisin on uudelleen pinnoitettaessa tasaisen sopivan lämpötilan järjestäminen. Olen tehnyt kahteen veneeseen käsipelillä, lopputulos oli erittäin hyvä. Yleisen käsityksen mukaan epoksipinnoitteen uusiminen olisi tarpeen n. 20v välein.

spkoo kirjoitti:

Tässä keskustelussa ei kai varsinaisesti ole osmoosivaurioiden korjaamisesta kyse vaan osmoosin ja muiden ongelmien ehkäisemiseksi tehtävästä huoltoremontista. Se onnistuu 1000€ budjetilla jos itse tekee. Vanhat myrkyt ja epoksit saa poistettua kaapimalla. Ongelmallisin on uudelleen pinnoitettaessa tasaisen sopivan lämpötilan järjestäminen. Olen tehnyt kahteen veneeseen käsipelillä, lopputulos oli erittäin hyvä. Yleisen käsityksen mukaan epoksipinnoitteen uusiminen olisi tarpeen n. 20v välein.

Lue lisää

Ongelmana on helposti yhden purjehduskauden menetys venettä kuivattaessa ja korjailtaessa. HotVac on sitten nopeampi ja tehokkaampi tapa suorittaa osmoosikorjaus, mutta toki hintalappu on myös hieman eri kuin käsipelillä tehtäessä. Kannattavuus riippuu varmaan omasta vapaa-ajasta, veneen arvosta ja mahdollisen menetetyn purjehduskauden "arvosta".

spkoo kirjoitti:

Tässä keskustelussa ei kai varsinaisesti ole osmoosivaurioiden korjaamisesta kyse vaan osmoosin ja muiden ongelmien ehkäisemiseksi tehtävästä huoltoremontista. Se onnistuu 1000€ budjetilla jos itse tekee. Vanhat myrkyt ja epoksit saa poistettua kaapimalla. Ongelmallisin on uudelleen pinnoitettaessa tasaisen sopivan lämpötilan järjestäminen. Olen tehnyt kahteen veneeseen käsipelillä, lopputulos oli erittäin hyvä. Yleisen käsityksen mukaan epoksipinnoitteen uusiminen olisi tarpeen n. 20v välein.

Lue lisää

Sanoisin, että nyt olet asian ytimessä. Eli minulla on yleisen käsityksen mukaan noin 10 vuotta aikaa, ennen kuin epoksipinnoite (primerointi) pitäisi uusia. Tätä juuri hain alkuperäisellä kysymykselläni.

Kun ehkä 5 - 10 vuoden päästä on aika uusia pohjan epoksipinnoite, täytyy tarkkaan harkita, viitsinkö tehdä itse. Ulkona aika haasteellinen homma juurikin maalausolosuhteiden vuoksi.

Turhaako huolestunut kirjoitti:

Sanoisin, että nyt olet asian ytimessä. Eli minulla on yleisen käsityksen mukaan noin 10 vuotta aikaa, ennen kuin epoksipinnoite (primerointi) pitäisi uusia. Tätä juuri hain alkuperäisellä kysymykselläni.

Kun ehkä 5 - 10 vuoden päästä on aika uusia pohjan epoksipinnoite, täytyy tarkkaan harkita, viitsinkö tehdä itse. Ulkona aika haasteellinen homma juurikin maalausolosuhteiden vuoksi.

Lue lisää

Ei kai siihen tarvita kuin noin 15 asteen lämpötiloja muutamien iltapäivien ajaksi toukokuussa.

vaativat olosuhteet kirjoitti:

Ei kai siihen tarvita kuin noin 15 asteen lämpötiloja muutamien iltapäivien ajaksi toukokuussa.

Kyllä 5-10 astettakin käy.

A_33 kirjoitti:

Kyllä 5-10 astettakin käy.

Kaksikomponenttisten epoksien kanssa lämpötilalla on merkitystä. Itse en noin kylmässä tekisi. Eipä taida kovettua. Lopullinen kovettuminen jatkuu sitten vedessä kun se lämpenee tarpeeksi.... Lopputulosta voi vain arvailla.
Tekee pressusta pienen teltantapaisen veneen ympärille ja sinne lämmitin niin ei tarvitse olla huolissaan lämmöistä. Ja jos vielä mahdollista niin pitää veneen oman lämppärin päällä niin runkokin pysyy lämpimänä.

Aki_ kirjoitti:

Kaksikomponenttisten epoksien kanssa lämpötilalla on merkitystä. Itse en noin kylmässä tekisi. Eipä taida kovettua. Lopullinen kovettuminen jatkuu sitten vedessä kun se lämpenee tarpeeksi.... Lopputulosta voi vain arvailla.
Tekee pressusta pienen teltantapaisen veneen ympärille ja sinne lämmitin niin ei tarvitse olla huolissaan lämmöistä. Ja jos vielä mahdollista niin pitää veneen oman lämppärin päällä niin runkokin pysyy lämpimänä.

Lue lisää

Köli on vielä oma lukunsa. Keväällä yöt ovat vielä kylmiä ja kölin iso metallimassa varastoi kylmyyden pitkäksi aikaa, vaikka koko lämpimäksi päiväksi. Epoksimaali ei tartu ja kovetu kunnolla alle 15 asteen pintalämpötilassa. Lisäksi tuota kylmemmässä epoksimaali alkaa olla tahmeaa levitettävää. Odota maalaamisen kanssa suosiolla lämpimiä kelejä, ja jos mietityttää, mittaa pinnan lämpötila ennen maalausta.

Veneen pohjaepoksointi on Suomessa ikävää hommaa, kun se oikeastaan kannattaisi tehdä vasta sitten, kun kausi on jo pitkällä, eikä monikaan viitsi lykätä hommaa niin pitkälle. Syksyllä taas ei kannata tehdä mitään muuta kuin poistaa maalit pohjasta, jotta ehtii sitten talven aikana kulua kunnolla.

Jos oikein hyvän haluaa pohjasta laittaa, kannattaisi uhrata hommaan alkukausi eli laskea vene veteen vasta juhannuksena.

Lämpötila on tärkeä kirjoitti:

Köli on vielä oma lukunsa. Keväällä yöt ovat vielä kylmiä ja kölin iso metallimassa varastoi kylmyyden pitkäksi aikaa, vaikka koko lämpimäksi päiväksi. Epoksimaali ei tartu ja kovetu kunnolla alle 15 asteen pintalämpötilassa. Lisäksi tuota kylmemmässä epoksimaali alkaa olla tahmeaa levitettävää. Odota maalaamisen kanssa suosiolla lämpimiä kelejä, ja jos mietityttää, mittaa pinnan lämpötila ennen maalausta.

Veneen pohjaepoksointi on Suomessa ikävää hommaa, kun se oikeastaan kannattaisi tehdä vasta sitten, kun kausi on jo pitkällä, eikä monikaan viitsi lykätä hommaa niin pitkälle. Syksyllä taas ei kannata tehdä mitään muuta kuin poistaa maalit pohjasta, jotta ehtii sitten talven aikana kulua kunnolla.

Jos oikein hyvän haluaa pohjasta laittaa, kannattaisi uhrata hommaan alkukausi eli laskea vene veteen vasta juhannuksena.

Lue lisää

Kyllähän näitä hommia tehdään yleisesti joka puolella ulkona keväisin ja ehditään kesäksi purjehtimaan.

katselmus kirjoitti:

Kyllähän näitä hommia tehdään yleisesti joka puolella ulkona keväisin ja ehditään kesäksi purjehtimaan.

Kaikenlaista tehdään, mutta kyllä edellinen viesti oli asiaa. Jos hyvää jälkeä haluaa, lämpötila on tärkeä. Vuorokauden keskilämpötilan pitää olla useamman vuorokauden riittävä, jotta maalivalmistajan speksit täyttyvät.

katselmus kirjoitti:

Kyllähän näitä hommia tehdään yleisesti joka puolella ulkona keväisin ja ehditään kesäksi purjehtimaan.

Myrkkymaalin ja muiden yksikomponenttikamojen kanssa lämpötila ei ole kovin nuuka, mutta kaksikomponenttien kanssa pitää olla tarkkana.

Ja korjaus äskeiseen: talven aikana tietysti kuivua, ei kulua

odotelkaa kirjoitti:

Kaikenlaista tehdään, mutta kyllä edellinen viesti oli asiaa. Jos hyvää jälkeä haluaa, lämpötila on tärkeä. Vuorokauden keskilämpötilan pitää olla useamman vuorokauden riittävä, jotta maalivalmistajan speksit täyttyvät.

Lue lisää

Kokeile sinäkin joskus niissä vähemmän ideaaleissa olosuhteissa jollekin testialustalle. Todennäköisesti se ei kuivuttuaan irtoa kuin piikkaamalla.

Lämpötila on tärkeä kirjoitti:

Myrkkymaalin ja muiden yksikomponenttikamojen kanssa lämpötila ei ole kovin nuuka, mutta kaksikomponenttien kanssa pitää olla tarkkana.

Ja korjaus äskeiseen: talven aikana tietysti kuivua, ei kulua

Lue lisää

Hempelin maalausopas (linkki alla) sanoo että Light Primerin (2-komponenttiepoksimaali) alin käyttölämpötila on 5 C. Ehkäpä he ovat tutkineet asiaa.. Oma kokemukseni on että 10 C on täysin OK. Tietysti ohenteen lisääminen ja maalin lämmittäminen on hyödyllistä maalaamisen helpottamiseksi.


http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=web&cd=1&ved=0CC0QFjAA&url=http://www.taloon.info/pdf/hempel_veneenhoito-opas.pdf&ei=SZAzUb_TEMSK4AS9qoBg&usg=AFQjCNGTvv5xZxFmTFXntFsupN8P3jvLVw&sig2=6n_jt99zzi_wVpERLv0E5Q

A_33 kirjoitti:

Hempelin maalausopas (linkki alla) sanoo että Light Primerin (2-komponenttiepoksimaali) alin käyttölämpötila on 5 C. Ehkäpä he ovat tutkineet asiaa.. Oma kokemukseni on että 10 C on täysin OK. Tietysti ohenteen lisääminen ja maalin lämmittäminen on hyödyllistä maalaamisen helpottamiseksi.


http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=web&cd=1&ved=0CC0QFjAA&url=http://www.taloon.info/pdf/hempel_veneenhoito-opas.pdf&ei=SZAzUb_TEMSK4AS9qoBg&usg=AFQjCNGTvv5xZxFmTFXntFsupN8P3jvLVw&sig2=6n_jt99zzi_wVpERLv0E5Q

Lue lisää

Viisi vuotta sitten Hempeliltä neuvottiin lisäksi, että:

"Kovettuminen on kemiallinen reaktio (kovetin on hapetin, joka hapettaa primerin) joka vaatii käynnistyäkseen MINIMISSÄÄN 3 asteen lämpötilan (purkissa lukee 5). Reaktion hyvä puoli on se, että se pysyy käynnissä kylmemmässäkin, eli jos maalaa päivällä ei haittaa, vaikka lämpötila putoaisi yöllä pakkasen puolelle. Tärkeää on, että maalattava pinta on maalauksen aikana tuon minimilämpötilan yläpuolella. "